Life-course determinants of frailty

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5150-6
Title: Life-course determinants of frailty
Author: Haapanen, Markus
Other contributor: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of General Practice and Primary Health Care
Väestön terveyden tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i befolkningshälsan
Doctoral Program in Population Health
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-05-31
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5150-6
http://hdl.handle.net/10138/300707
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The proportion of those aged 60 years and older is expected to double from 12 to 24 per cent by the year 2050. The prevalence of frailty increases rapidly with older age and is characterized by loss in biological reserve and resistance to stressors across several physiological systems. Frail people are at an increased risk of adverse health outcomes including hospitalization and premature mortality. Effective prevention of frailty requires knowledge on its risk factors across the life course. The Developmental Origins of Health and Disease (DOHaD) hypothesis posits that early life influences may be important in determining disease risk in adulthood. There is evidence of early life influences in the pathogenesis of chronic diseases including cardiovascular disease and type 2 diabetes. The aim of the present study was to investigate early life exposures and frailty from a life-course perspective. The present study uses data from the Helsinki Birth Cohort Study that includes 8,760 individuals born in Helsinki in 1934-1944. A random subset of participants (n=2,902) was invited to participate in a baseline clinical examination; of those 2,003 participated in 2001-2004. Of these, 1,094 out of the invited 1,404 participated in a follow-up clinical examination in 2011-2013. Frailty was measured at the follow-up examination using the Fried phenotype model in participants with a mean age of 71 years. Data on infant and childhood development and exposures were extracted from healthcare records and national registers. Weight, length and body mass index (BMI) at birth were inversely associated with the presence of frailty in both sexes. Men who were frail in old age had experienced accelerated BMI gain from the age of 2 to 11 years compared to non-frail men. Similarly, men who as boys experienced wartime separation from both parents were at an increased risk of frailty compared to non-frailty. No similar associations were observed in women. Those who worked in manual labor occupations as adults were at an increased risk of frailty compared to those who worked as officials. Short leukocyte telomere length at the mean age of 61 years was associated with frailty at the mean age of 71 years. Furthermore, frail individuals had shorter telomeres at the mean age of 71 years compared to non-frail individuals. No association between telomere shortening and frailty was observed. Several life-course determinants of frailty were identified. Associations between factors taking place during gestation and early life suggest that susceptibility to frailty may be programmed early in life. Moreover, the association between BMI growth and wartime separation and frailty may vary by sex. Leukocyte telomere length may be a meaningful frailty biomarker in its ability to detect processes that are associated with frailty. The prevention of chronic disease and frailty should start already at a young age e.g. through the promotion of the health of mothers in childbearing age.Yli 60-vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan tuplaantuvan 24 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Gerastenian (suom. ger=vanha ja astenia=heikkous) vallitsevuus kasvaa voimakkaasti ikääntymisen myötä, ja sitä luonnehtivat alentuneet biologiset voimavarat sekä heikentynyt vastustuskyky stressitekijöille useassa elinjärjestelmässä. Gerastenisen henkilön edellytykset palautua stressitekijän jäljiltä ovat alentuneet, ja gerastenia on yhteydessä ei-toivottuihin terveystapahtumiin, kuten sairaalajaksoihin ja ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Tehokas gerastenian ehkäisy edellyttää tietoa sen riskitekijöistä. Terveyden ja sairastavuuden kehityksellistä alkuperää tarkasteleva DOHaD-hypoteesi korostaa varhaisen elämän merkitystä aikuisiän sairastuvuuteen. Aikaisemmissa pitkittäistutkimuksissa on havaittu yhteyksiä varhaiselämän altistusten ja kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauskien ja tyypin 2 diabeteksen, välillä. Tutkimuksen tavoite oli tutkia gerasteniariskiä elämänkaaren näkökulmasta. Tutkimus on Helsingin syntymäkohorttitutkimuksen osatutkimus, ja siihen sisältyy 8760 Helsingissä vuosina 1934–1944 syntynyttä henkilöä. 2902 satunnaisesti kutsutusta henkilöstä 2003 osallistui kliiniseen tutkimukseen vuosina 2001–2004. Heistä 1,404 kutsuttiin jatkotutkimukseen, johon osallistui 1094 henkilöä vuosina 2011–2013. Gerastenia määritettiin seurantatutkimuksen yhteydessä keskimäärin 71 vuoden iässä käyttäen Friedin fenotyyppimääritelmää. Tieto elämänkaaren aikaisista riskitekijöistä saatiin terveydenhuollon asiakirjoista ja kansallisista rekistereistä. Syntymäkoko oli kääntäen verrannollinen gerasteniariskiin. Gerasteniset miehet kasvoivat muista miehistä poiketen: lapsuudessa heidän painoindeksinsä kasvoi nopeammin 2-11 ikävuoden aikana ei-gerastenisiin miehin verrattuna. Samoin miehet, jotka olivat lapsuudessaan sotalapsia, sairastuivat useammin gerasteniaan keskimäärin 71 vuoden iässä. Vastaavia yhteyksiä ei havaittu naisten keskuudessa. Aikuisiässä tehdastyötä tehneillä oli lisääntynyt riski gerasteniaan. Niillä henkilöillä, jotka olivat gerastenisia keskimäärin 71 vuoden iässä, oli keskimäärin lyhyempi telomeeripituus 61 ja 71 vuoden iässä. Yhteyttä telomeerien lyhenemisen ja gerastenian välillä ei sen sijaan havaittu. Tässä väitöstutkimuksessa tunnistettiin useita elämänkaaren aikaisia riskitekijöitä gerastenialle. Yhteydet varhaisen elämän ja gerastenian välillä viittaavat, että alttius gerasteniaan voisi syntyä jo varhain elämässä. Kasvun ja sotalapsuuden yhteys gerasteniaan voi sen sijaan olla sukupuolesta riippuvainen. Valkosolujen telomeeripituus saattaa olla hyödyllinen gerastenian biomarkkeri johtuen sen kyvystä havaita gerastenialle altistavia prosesseja. Kroonisten sairauksien ja gerastenian ennaltaehkäisyn tulisi alkaa jo varhaisemmalla iällä esimerkiksi tukemalla raskaana olevien äitien terveyttä.
Subject: Lääketiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
LIFECOUR.pdf 1.584Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record