Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö - ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/300737

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_15_2019.pdf 1.555Mb PDF View/Open
Title: Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö - ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia
Editor: Nissinen, Ari; Savolainen, Hannu
Publisher: Suomen ympäristökeskus
Date: 2019-04-08
Belongs to series: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2019
ISBN: 978-952-11-5017-3
ISSN: 1796-1726
URI: http://hdl.handle.net/10138/300737
Abstract: Tutkimuksessa analysoitiin julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen elinkaarisia kasvihuonekaasupäästöjä ja raaka-aineiden käyttöä. Menetelmänä käytettiin ympäristölaajennettua panos-tuotos-mallia ENVIMAT, jota täydennettiin julkisten hankintojen tilastoilla. Kulutusperusteisesti lasketut kotimaan loppukäytön kasvihuonekaasupäästöt olivat 73,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (Mt CO2e) vuonna 2015. Tämä niin kutsuttu Suomen hiilijalanjälki oli 33 % suurempi kuin Suomen alueella syntynyt virallisissa tilastoissa esitettävä päästö. Julkisten hankintojen hiilijalanjälki vuonna 2015 oli 8,3 Mt CO2e. Siitä 1,78 Mt aiheutui valtion, 4,73 Mt kuntien ja 1,79 Mt kuntayhtymien hankinnoista. Julkisten organisaatioiden tekemien investointien hiilijalanjälki oli 2,7 Mt CO2e. Valtion hankinnoissa 42 % päästöistä aiheutui palvelujen ostoista, 38 % aineista, tarvikkeista ja tavaroista, 12 % vuokrista ja 8 % muista kuluista. Aineet, tarvikkeet ja tavarat aiheuttivat hallinnonalojen päästöistä suurimman osuuden puolustusministeriön alalla (55 %), ja palvelujen osuus oli suurin (81 %) liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Kuntien ja kuntayhtymien hankinnoissa 42–43 % aiheutui palvelujen ostoista ja 52 % aineista, tarvikkeista ja tavaroista. Valtion hallinnonaloista eniten kasvihuonekaasupäästöjä (43 %) aiheutti puolustusministeriön hallinnonala, ja seuraavaksi suurimmat olivat liikenne- ja viestintäministeriön (21 %) ja sisäministeriön (10 %) hallinnonalat. Kuntien hankintojen päästöistä 3,33 Mt tuli kaupunkimaisista, 0,69 Mt taajaan asutuista ja 0,71 Mt maaseutumaisista kunnista. Kuntayhtymien suurin päästö (1,03 Mt) aiheutui sairaanhoitopiireistä. Julkisten hankintojen aiheuttama raaka-ainekäyttö vuonna 2015 oli 19,5 Mt. Valtion osuus oli 34 %, kun kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu osuus oli 66 %. Julkisten organisaatioiden tekemien investointien raaka-ainekäyttö oli 25,7 Mt. Kotitalouksien kulutuksesta aiheutuva raaka-aineiden käyttö vuonna 2015 oli 64,8 Mt. Tästä muiden tavaroiden ja palvelujen osuus oli 32 %, asumisen ja energian 30 %, elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien 26 % ja liikkumisen osuus 12 %. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä vuonna 2016 liikkuminen muodosti 30 %, asuminen ja siihen liittyvä energian käyttö 29 %, elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 19 %, ja muut tavarat ja palvelut 22 %. Hiilijalanjälki oli 53,4 Mt CO2e vuonna 2000 ja 60,1 Mt vuonna 2016 (12,5 % kasvu). Suurimmillaan päästöt olivat 66,6 Mt vuonna 2007. Hiilijalanjäljen muutos 2000–2016 voidaan osittaa kolmelle tekijälle: kulutusmenojen muutokselle (joka olisi yksinään muuttanut päästöä +30,7 %), kulutusrakenteen muutokselle (-5,7 %) ja teknologiselle muutokselle (-12,5 %). Keskimääräinen vuotuinen hiilijalanjälki henkilöä kohden vaihteli 10,1 tonnista 12,6 tonniin CO2e. Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineiston avulla voidaan tarkastella erilaisia kotitalouksia. Alimmassa tulodesiilissä hiilijalanjälki oli 7,2 t CO2e kulutusyksikköä kohti, ja korkeimmassa tulodesiilissä 19,0. Päästöintensiteetillä eli päästöllä kulutettua euroa kohti ei ollut selvää riippuvuutta tuloista. Kotitaloustyypeistä lapsettomilla pareilla ja kahden huoltajan lapsiperheillä oli suurimmat päästöt kulutusyksikköä kohti. Kun asumista ei lasketa mukaan, niin hiilijalanjälki kulutusyksikköä kohti on pienin sisemmillä kaupunkialueilla ja suurin kaupunkien kehysalueilla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Korkein päästöintensiteetti oli liikenteellä, 0,81 kg CO2e/€. Myös ruoalla oli korkea (0,76) päästöintensiteetti. Asumisen kahdella menoluokalla oli edellisiä selkeästi pienemmät päästöintensiteetit (0,51 ja 0,45), ja pienin hiilijalanjälki kulutettua euroa kohden oli muilla tavaroilla ja palveluilla (0,24). Keskimääräinen päästöintensiteetti oli noin 0,5.


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record