Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Tulovakuuttaminen maatalouspolitiikan keinona: Kanadan Business Risk Management -ohjelman soveltaminen Suomessa

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
Gradu _Eija Paronen_21.2.pdf 451.6Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/30084
Vie RefWorksiin
Title: Tulovakuuttaminen maatalouspolitiikan keinona: Kanadan Business Risk Management -ohjelman soveltaminen Suomessa
Author: Paronen, Eija
Contributor: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen laitos
Thesis level:
Abstract: Maataloudessa riskit vaikuttavat merkittävästi tulon muodostumiseen ja siten viljelijöiden hyvinvointiin. Säähän liittyvien riskien lisäksi maataloustuottajien altistuminen tuloriskeille on lisääntynyt. Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan CAP 2020 -uudistuksen yhteydessä on herännyt kiinnostus riskienhallinnan välineiden hyödyntämiseen. Kiinnostuksen kohteena on ollut Kanadassa käytössä oleva tulovakuuttamiseen perustuva järjestelmä, jossa viljelijän tulot määritellään käyttökatteen avulla.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Kanadan tulovakuuttamisen malli toimisi, jos sitä sovellettaisiin Suomen kannattavuuskirjanpitotiloista viljatiloille. Lisäksi tutkimusongelmina oli selvittää, kuinka paljon viljatilojen käyttökatteet ovat tarkasteluajanjaksolla vaihdelleet, kuinka paljon kassaja suoriteperusteisen aineiston käyttökatteet eroavat toisistaan ja miksi, kuinka paljon satovahinkokorvauksia on tarkasteluajanjaksolla maksettu ja ovatko satovahinkokorvaukset tasanneet käyttökatteen vaihtelua sekä mitkä tekijät vaikuttavat viljatilan käyttökatteen muodostumiseen.
Aineistona tutkielmassa käytettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ylläpitämää maatalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoa vuosilta 1998–2009. Tarkasteluun poimittiin viljatilat, joita oli mukana aineistossa yhteensä 403 kappaletta.
Tutkimustulokset osoittavat, että tarkastelun kohteena olleiden tilojen keskimääräinen kassaperusteinen ja suoriteperusteinen käyttökate eroavat selvästi toisistaan. Suoriteperusteisessa aineistossa vuosien väliset vaihtelut ovat hyvin merkittäviä. Kassaperusteiseen käyttökatteen vaihtelut ovat sen sijaan maltillisempia. Kassaperusteiseen käyttökatteeseen viljelijät voivat itse vaikuttaa ajoittamalla ostoja ja myyntejä. Tutkimuksen tuloksista onkin selvästi havaittavissa, että viljelijät itse toimivat aktiivisesti tavoitteenaan tasata tuloja ja käyttökatetta.
Tarkastelun kohteena olleille tiloille on maksettu vuosittain satovahinkokorvauksia hyvin vaihtelevasti. Satovahinkokorvauksilla ei ole keskimäärin ollut merkittävää vaikutusta tilojen käyttökatteiden suuruuteen. Korvausten taloudellinen merkitys yksittäisille tiloille voi sitä vastoin olla hyvinkin tärkeä, ja tässä satovahinkojen korvausjärjestelmä osoittaa tarpeellisuutensa. Kun järjestelmän avulla voidaan taloudellisesti auttaa yksittäisiä viljelijöitä, siitä hyötyy lopulta myös koko maatalouselinkeino.
Viljatilojen käyttökatteisiin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin ekonometrisen mallinnuksen regressioanalyysin avulla. Mallinnuksen perusteella tilan viljelyala, viljan tuottajahinnat, lannoitteiden ja maanparannusaineiden hinnat sekä maataloustuet ja tehoisa lämpösumma 1.-15. kesäkuuta vaikuttavat viljatilan käyttökatteeseen. Mallilla voidaan selittää noin 56 prosenttia käyttökatteen vaihtelusta.
URI: http://hdl.handle.net/10138/30084
Date: 2012-03-01
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account