Jumalan valtakunnan merkki : Kirkon ykseys kommuuniona Wolfhart Pannenbergin ekklesiologiassa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, systemaattisen teologian osasto fi
dc.contributor Helsingfors universitet, teologiska fakulteten sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Theology en
dc.contributor Teologian ja uskonnontutkimuksen tohtoriohjelma fi
dc.contributor Doktorandprogrammet i teologi och religionsforskning sv
dc.contributor Doctoral Programme in Theology and Religous Studies en
dc.contributor.author Väätäinen, Matti
dc.date.accessioned 2019-04-18T07:27:08Z
dc.date.available 2019-05-22
dc.date.available 2019-04-18T07:27:08Z
dc.date.issued 2019-06-01
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-5143-8
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/301007
dc.description.abstract Ecclesiology has been one of the rising areas in systematic theology in the recent decades. The leading, paradigmatic theme has been communion ecclesiology: the unity of the church and the fellowship of Christians have been understood generally as communion, meaning shared life (koinonia). This kind of koinonia or communion of the church is justified by a trinitarian way on the basis of the unity and distinction of the Father, the Son, and the Spirit. The unity of the church is manifested in its sacramental life in different local churches. The purpose of this study was to investigate Wolfhart Pannenberg’s (1928-2014) undestanding of the unity of the church as communion. The task of the study included an analysis of the systematic theological prerequisities for the unity of the chuch as communion in Pannenberg’s thinking. It was assumed – as the central hypothesis – that the whole of Pannenberg’s ecclesiological scheme is focused on and structured around the theme of the unity of the church. It was also presumed that the theme of unity is central in his mind-set not only because of his ecumenical activity but also because of the contents, main questions, and inner logic of his own comprehensive theological system. Pannenberg’s insights were thus to analyse in the overall context of this theology. The method used was systematic immanent by nature. The results of the study proved that the hypothesis was correct: Pannenberg’s view on the unity of the church as communion with the specific internal dimensions and solutions is connected with the general guiding principles of his theology – specifically with its foundational question concerning the unity of trinitarian God. Pannenberg offers a carefully structured systematic theological basis for striving for the unity of the church. At the same time he shows by a theologically justified way why the unity of the church is important in the first place: it is connected with the appearance or coming of the eschatological kingdom of God – that is: the manifestation of the one final truth about God, salvation, and the whole existence. Pannenberg sees the church as an anticipating sign of the kingdom of God in history. According to him, the church can credibly be this kind of a sign only if it’s one. That is: when it’s one communion comprising all Christian churches. Thus, the unity it not just an additional value but an important value in itself. According to Pannenberg, the unity of the church comprises both spiritual and visible aspects. He refers to this by describing the unity of the church primarily in terms of the body of Christ (sacramental communion), but also by the terms of the people of God (the concrete, living fellowship of the church). In this way, Pannenberg’s model is characterized by a nuanced ontology of communion. At the same time he offers some remarkable solutions to the central challenges to the unity of the church – such as questions concerning the ordained ministry. en
dc.description.abstract Ekklesiologia on ollut viime vuosikymmenten nouseva teema systemaattisessa teologiassa. Keskustelua on hallinnut erityisesti ekumeeninen, kommuunio-ekklesiologinen lähestymistapa. Sen mukaisesti kirkon ykseys on pyritty perustelemaan triniteettiopillisesti Isän, Pojan ja Hengen välisellä yhteydellä ja erillisyydellä. Ykseys on täten käsitetty luonteeltaan elämänyhteytenä (koinoniana), joka ilmenee kirkon sakramentaalisessa elämässä eri paikalliskirkoissa. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää Wolfhart Pannenbergin (1928-2014) käsitys kirkon ykseydestä kommuuniona. Tutkimustehtävä piti sisällään analyysin niistä seikoista, jotka Pannenbergin mukaan ovat systemaattisteologisessa mielessä edellytys kirkon ykseydelle kommuunio-luonteisesti ymmärrettynä. Tutkimuksen hypoteesina oli oletus siitä, että Pannenbergin koko ekklesiologista ajattelua jäsentää nimenomaan kirkon ykseyden teema. Tämän oletettiin nousevan paitsi hänen ekumeenisessa työskentelytaustassaan myös olennaisesti hänen omasta, kokonaisvaltaisesta teologisesta systeemistään ja sen sisäisestä logiikasta. Tutkimustehtävä edellytti täten Pannenbergin ykseysajattelun tarkastelemista hänen teologiansa kokonaiskontekstissa. Tutkimuksen metodi oli luonteeltaan systeemi-immanenttinen. Tutkimustulokset osoittivat hypoteesin oikeellisuuden: Pannenbergin käsitys kirkon ykseydestä kommuuniona sisäisine ulottuvuuksineen ja ratkaisumalleineen on yhteydessä hänen teologiaansa yleisesti jäsentäviin prinsiippeihin ja erityisesti sen kantavaan kysymykseen, joka koskee trinitaarisen Jumalan ykseyttä. Näin Pannenberg tarjoaa kirkon ykseyden tavoittelulle huolellisen systemaattisteologisen perustan. Samalla hän tulee osoittaneeksi teologisen perustelun myös sille, miksi kirkon ykseys on tärkeää ylipäänsä: se on yhteydessä Jumalan valtakunnan näyttäytymiseen – siis yhden Jumalaa, pelastusta ja koko olemassaoloa koskevan totuuden julki tuomiseen historiassa. Pannenbergin mukaan kirkko on Jumalan eskatologisen valtakunnan ennakoiva merkki maailmassa. Sellainen se voi olla uskottavasti vain ykseydessään, elämällä yhtenä kommuuniona. Juuri tämä tekee kirkon ykseydestä polttavan kysymyksen. Ykseys ei ole vain jokin lisäarvo, vaan sillä on tietty itseisarvo. Pannenbergin mukaan kirkon ykseyteen kommuuniona kuuluu sekä nk. sakramentaalis-ekstaattinen todellisuus että näkyvän kirkkoyhteisön todellisuus. Hänen ajattelunsa tasapainoilee näiden aspektien välillä. Hän tulee esittäneeksi huomionarvoisia ratkaisuja eräisiin keskeisiin ekumeenisiin haasteisiin, kuten esim. kirkkojen erilaisiin näkemyksiin virkateologisissa kysymyksissä. Dynaamisen ja läpikotaisen ekumeenisen ajattelumallinsa pohjalta Pannenberg tarjoaa relevantteja näkökulmia yhä käynnissä olevaan keskusteluun kirkon ykseydestä kommuuniona, sen perusluonteesta ja edellytyksistä. fi
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-5142-1
dc.relation.isformatof Halsinki, Unigrafia: 2019
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject teologia
dc.title Jumalan valtakunnan merkki : Kirkon ykseys kommuuniona Wolfhart Pannenbergin ekklesiologiassa fi
dc.title.alternative The Sign of the Kingdom of God : the Unity of the Church as Communion in Wolfhart Pannenberg's Ecclesiology en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Tavast, Timo
dc.ths Vainio, Olli-Pekka
dc.opn Repo, Matti
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
JUMALANV.pdf 2.213Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record