Niittyliekosammal (Rhytidiadelphus squarrosus) Suomessa, sukupuolijakauma ja lisääntyminen

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201904181684
Title: Niittyliekosammal (Rhytidiadelphus squarrosus) Suomessa, sukupuolijakauma ja lisääntyminen
Author: Martikainen, Tuomo
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201904181684
http://hdl.handle.net/10138/301018
Thesis level: master's thesis
Abstract: Niittyliekosammal (Rhytidiadelphus squarrosus) esiintyy poh-joisen pallonpuoliskon lauhkealla ja viileällä vyöhykkeellä. Suomessa se esiintyy yleisenä Etelä- ja Keskiosissa sekä har-vinaisena tai puuttuvana Lapissa. Laji on heikko kilpailija ja menestyy parhaiten kulttuurivaikutteisilla kasvupaikoilla. Sen arvellaan myös suosivan mereistä ilmastoa. Niittyliekosammal on kaksikotinen, joten siittiö- ja munape-säkkeet ovat eri kasveissa. Kaksikotisilla sammalilla, joiden primaarinen sukupuolijakauma on teoriassa 1:1, on usein vinou-tunut jakauma populaatiotasolla. Pääsyynä vinoutumaan pidetään sukupuolten erilaisia resurssivaatimuksia. Ympäristötekijöiden lisäksi myös perimä säätelee sukupuolijakaumaa. Kaksikotisuus ja vinoutunut sukupuolijakauma alentavat hedelmöittymistoden-näköisyyttä ja niittyliekosammal lisääntyykin pääasiassa kas-vullisesti. Erikoistuneita leviäimiä lajilla ei tunneta, joten tämä tapahtuu irronneiden versojen tai näiden osien avulla. Tämän opinnäytetyön päätarkoitus oli selvittää niittyliekosam-malen sukupuolijakaumaa sekä mahdollisia eroja siinä eri si-jaintipaikoilla kasvavien populaatioiden välillä. Aineisto ke-rättiin Mäntyharjulta sekä Helsingistä ja tutkittujen näyttei-den kokonaismäärä oli 675 kpl. Sukupuolen määritin sukusolu-pesäkkeiden perusteella ja jakaumien vertailuun käytin riippu-mattomuustestiä. Lajin sukupuolijakaumaa ei ole aikaisemmin tutkittu Suomen oloissa, joten tämän tutkimuksen myötä syntyi myös aineistoa eri maiden väliseen vertailuun. Kasvatuskokeen avulla tutkin myös millä verson osilla lajin suvuton lisäänty-minen tehokkaimmin tapahtuu. Kasvimuseon herbaarionäytteiden pohjalta tarkastelin lisäksi niittyliekosammalen ajallista ja paikallista esiintymistä Suomessa. Tutkimukseen kerätyn aineiston perusteella niittyliekosammalen sukupuolijakauma oli naaraspainotteinen. Jakaumat kuitenkin erosivat toisistaan sekä paikkakuntien että saman paikkakunnan populaatioiden välillä. Sukupuolijakaumat erosivat toisistaan myös maiden välisessä vertailussa. Eri ilmastovyöhykkeet voi-vat osaltaan selittää jakaumien eroja paikkakuntien ja maiden välillä. Lisääntymistä selvittävässä kasvatuskokeessa versojen kasvu painottui ainakin alkuvaiheessa sivuhaaroihin. Alkuperäisten sivuhaarojen kasvu oli tehokkainta verson nuoremmissa osissa. Uusien sivuhaarojen tuotto oli yleisempää versoissa, joissa oli mukana verson alempien osien vanhempaa solukkoa. Verson runsas sivuhaarojen määrä korreloi negatiivisesti irtoamisen jälkeiseen kasvuun. Juurtumahapsiston kasvu oli hyvin vähäistä ja irronneiden lehtien avulla tapahtuvaa kasvua ei ilmennyt. Herbaarionäytteitä oli kerätty aikavälillä 1812–2010. Eliömaa-kunnittaisessa vertailussa näytemäärä heijasti pääpiirteissään lajin kirjallisuudessa mainittua esiintymisrunsautta sekä väestöjakaumaa Suomessa. Itiöpesäkkeitä sisältävät herbaario-näytteet oli kerätty Maamme eteläosissa ja niiden suhteellinen osuus oli suurin Karjalan kannaksella ja Ahvenanmaalla. Kym-menvuotiskausilla 1860–1909 itiöpesäkkeitä sisältävien näyt-teiden osuus oli selkeästi suurempi kuin muina ajanjaksoina.
Discipline: kasvibiologia
Plant Biology
växtbiologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record