Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Haittojen vähentäminen suomalaisessa huumehoidossa : Etnografinen tutkimus huumeongelman yhteiskunnallisesta hallinnasta 2000-luvun Suomessa

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
haittoje.pdf 810.1Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7640-4
Vie RefWorksiin
Title: Haittojen vähentäminen suomalaisessa huumehoidossa : Etnografinen tutkimus huumeongelman yhteiskunnallisesta hallinnasta 2000-luvun Suomessa
Author: Perälä, Riikka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The implementation of a drug policy based on the harm reduction ideology was started in Finland at the turn of the millennium, in addition to the restrictive drug policy implemented traditionally. The first health conseling service for injecting drug users, based on the harm reduction approach, was opened in the capital region in 1997. The start of the activities was a response to the social and health authorities' concern in Finland in the 1990s, especially about the spread of bloodborne contagious diseases, HIV and hepatitis, related to injecting drug use. What was new and exceptional about the activities of the health counseling services was that they were particularly aimed at active drug users. In order to come and receive services there, the users did not have to commit themselves to stopping drug use, nor even to present any plans on those lines.

Currently, the harm reduction policy has been carried out in Finnish health counseling services for almost fifteen years. The activity has become a central part of Finnish social and health services, but simultaneously various stereotypical notions, e.g. of approving of drug use and maintaining the drug problem, are still related to the activity. So far it has not been clear what type of help the drug users actually receive at the services and what significance the activity has generally had in trying to control problems related to drug use. In this research, the work done in health counseling services and the practices of the harm reducing policy generally have been approached by participating in the activities within the policy and studying them from a close distance. Thus, the idea has been to diversify the conceptions of the significance of the harm reduction policy as a control strategy directed on drug users. The qualitative research material consisting of client and employee interviews and observational notes was gathered in 2003-2007 at a health counseling service in Southern Finland and around the activities by using the etnographic research method.

The results of the research show that health counseling services and the harm reduction policy implemented in them have become a significant part of the everyday lives of many problem drug users. At the services, the users receive help and support that is not available elsewhere in society. Both the employees and the visiting clients consider the work in the services more extensive than the agenda of the traditional harm reduction policy: for instance, elements of social and healthcare work play an essential part in the work done at the service, and the services also have a clear connection to the activities elsewhere in the service system. The services have also managed to create new kinds of ways to deal with the drug problem which the clients as well as the employees endorse. The harm reduction policy implemented in Finland is therefore a positive example of significantly increasing the social confidence of a population group that is socially quite excluded, and often even "demonized", by working methods that listen to them and activate them. This should also be considered in future when planning similar interventions. However, the relationship of the health counseling activities to their environment has tensions, and the authorities, for example, often have a narrow perception of the activity as the exchange of syringes and needles. This, in turn, complicates the successful inclusion of the innovative procedures dominant in the policy into practices of the Finnish drug policy and treatment.

On a theoretical level, the research goes over a research discourse on the forms of social governance typical today. In this respect, the research enriches the recent analyses of governing by highlighting examples of the possibilites of opposition to governance as well as of the new forms of collective action and solidarity available in the prevalent ways of governance.Suomessa ryhdyttiin toteuttamaan vuosituhannen vaihteessa haittojen vähentämisen ideologialle perustuvaa huumausainepolitiikkaa maassamme perinteisesti toteutetun rajoittavan huumausainepolitiikan rinnalla. Pääkaupunkiseudulle avattiin vuonna 1997 ensimmäinen huumeita suonensisäisesti käyttäville ihmisille suunnattu terveysneuvontapiste, joka perusti toimintansa haittojen vähentämisen ajattelutapaan. Toiminnan aloittaminen oli vastaus huoleen, joka oli noussut Suomessa 1990-luvun aikana sosiaali- ja terveysviranomaisten keskuudessa etenkin suonensisäiseen huumeidenkäyttöön liittyvien veriteitse tarttuvien tautien, HIV:n ja hepatiitin, leviämiseen liittyen. Uutta ja poikkeuksellista terveysneuvontapisteiden toiminnassa oli, että ne oli tarkoitettu nimenomaan huumeita aktiivisesti käyttäville. Niihin tullakseen ja niistä palvelua saadakseen käyttäjän ei tarvinnut sitoutua käytön lopettamiseen tai edes esittää tällaisia suunnitelmia.

Tällä hetkellä Suomessa on toteutettu haittojen vähentämisen politiikkaa terveysneuvontapisteissä melkein viisitoista vuotta. Toiminnasta on tullut keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, mutta samalla toimintaan liitetään edelleenkin erilaisia stereotypisiä mielikuvia esimerkiksi huumeidenkäytön hyväksymisestä ja huumeongelman ylläpitämisestä. Tähän asti ei ole myöskään ollut riittävästi selvyyttä siitä, minkälaista apua huumeidenkäyttäjät apua pisteistä oikeastaan saavat ja mikä merkitys toiminnalla on ollut yleisestikin yritettäessä hallita huumeidenkäyttöön liittyviä ongelmia. Tässä tutkimuksessa terveysneuvontapisteissä tehtävää työtä ja yleisestikin haittojen vähentämisen politiikan käytäntöjä on lähestytty osallistumalla politiikan piirissä tapahtuvaan toimintaan ja tarkastelemalla niitä lähietäisyydeltä, niin sanotusti tapahtumien keskipisteessä ja keskellä. Tätä kautta tarkoitus on ollut puolestaan monipuolistaa käsityksiä haittojen vähentämisen politiikan merkityksestä huumeidenkäyttäjiin kohdistuvana hallintastrategiana. Tutkimuksessa käytettävä laadullinen, asiakas- ja työntekijähaastatteluista ja havaintomuistiinpanoista koostuva tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2003 2007 yhdestä Etelä-Suomesta sijaitsevasta terveysneuvontapisteestä ja toiminnan liepeiltä etnografista tutkimusmenetelmää käyttäen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että terveysneuvontapisteet ja niissä toteuttava haittojen vähentämisen politiikka ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi monen huumeiden ongelmakäyttäjän arkea. Käyttäjät saavat pisteistä apua ja tukea, jota ei ole saatavilla muualla yhteiskunnassa. Sekä työntekijät että pisteissä käyvät asiakkaat mieltävät pisteissä tehdyn työn myös perinteisen haittojen vähentämisen politiikan agendaa laajemmaksi: esimerkiksi sosiaalityöllisillä ja hoivatyöllisillä elementeillä on keskeinen osuus pisteessä tehtävässä työssä, ja pisteillä on myös selkeä yhteys muun palvelujärjestelmän toimintaan. Pisteissä on myös onnistuttu luomaan uudenlaisia huumeongelman haltuunottotapoja, jotka niin asiakkaat kuin työntekijätkin kokevat omakseen. Suomessa toteutettava haittojen vähentämispolitiikka onkin positiivinen esimerkki siitä, kuinka yhteiskunnassa hyvin syrjäytyneen ja usein demonisoidunkin väestöryhmän luottamusta yhteiskuntaan on mahdollista lisätä merkittävällä heitä kuuntelevin ja mukaan ottavin työtavoin. Tämä tulisi ottaa huomioon myös tulevaisuudessa vastaavanlaisia interventioita suunniteltaessa. Terveysneuvontatoiminnan suhde sen ulkopuoliseen ympäristöön on kuitenkin jännitteinen, ja esimerkiksi viranomaiset mieltävät toiminnan usein ahtaasti ruiskujen ja neulojen vaihtotyöksi. Tämä puolestaan vaikeuttaa politiikassa vallitsevien innovatiivisten menettelytapojen menestyksellistä ottamista osaksi suomalaisen huumausainepolitiikan ja huumehoidon käytäntöjä.

Teoreettisella tasolla tutkimuksessa käydään lävitse nyky-ajalle tyypillisistä yhteiskunnallisen hallinnan muodoista käytyä tutkimuskeskustelua. Tältä osin tutkimuksessa rikastetaan yhteiskunnallisesta hallinnasta tehtyjä viimeaikaisia analyyseja nostamalla esille esimerkkejä hallintaan kohdistuvan vastarinnan mahdollisuuksista ja vallitsevissa hallintatavoissa tarjolla olevista uudenlaisista kollektiivisen toimijuuden ja solidaarisuuden muodoista.
URI: URN:ISBN:978-952-10-7640-4
http://hdl.handle.net/10138/30102
Date: 2012-03-23
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account