Faktojen puolella : Toimittajien näkemyksiä faktantarkistuksesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201904181714
Title: Faktojen puolella : Toimittajien näkemyksiä faktantarkistuksesta
Author: Martevo, Essi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201904181714
http://hdl.handle.net/10138/301043
Thesis level: master's thesis
Discipline: Viestintä
Media and Communication Studies
Medier och kommunikation
Abstract: Journalismi on muuttunut viime vuosien aikana muun muassa digitalisaation, resurssitilanteen muutoksen ja sosiaalisen median takia. Faktantarkistus on iso osa journalismia ja siksi on mahdollista olettaa, että myös faktantarkistus on muuttunut samalla. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, miten ja mitkä journalistisen alan muutokset ovat vaikuttaneet faktantarkistukseen ja mitä faktantarkistus merkitsee journalismissa. Aihe on tärkeä kartoittaa, koska toimittajien tekemä faktantarkistus on kaikkien nähtävillä ja voi vaikuttaa siihen miten journalististen sisältöjen kuluttajat näkevät maailman. Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu journalistisen muutoksen teemojen kartoituksesta aikaisemman tutkimuksen avulla. Teoriaosuudessa käydään läpi tärkeimmät muutoksen tekijät eli resurssien muutos, digitalisoitumisen kautta mahdollistunut sosiaalisen median nousu ja portinvartijuuden muutos, valeuutisten ja disinformaation tulo sekä journalismin etiikan merkitys. Lisäksi kappaleessa avataan faktantarkistuksen määritelmä sekä käsitellään aikaisempaa faktantarkistuksen tutkimusta. Tutkimuksen metodi on puolistrukturoitu haastattelututkimus. Tutkimusaineistona on kahdeksan suomalaisen toimittajan yksilöhaastattelut. Haastatelluista toimittajista seitsemän edustaa Suomen suurimpia mediataloja (YLE, Sanoma, Alma) ja yksi on freelance-toimittaja. Seitsemän haastatelluista on aikaisemmin osallistunut erityiseen faktantarkistusprojektiin ja yksi on erikoistunut faktantarkistukseen työnsä kautta. Erityinen tuntemus faktantarkistuksesta nähtiin tärkeäksi ominaisuudeksi haastatelluille toimittajille, jotta he pystyivät keskustelemaan faktantarkistuksesta mahdollisimman laajasti. Tutkielmassa kuitenkin käsitellään enimmäkseen toimittajien jokapäiväiseen työhön liittyvää faktantarkistusta. Haastatteluissa kävi ilmi, että faktantarkistuksesta on alettu puhumaan enemmän toimituksissa ja toimittajien mielestä faktantarkistus on noussut niin sanotusti ilmiöksi. Tähän ilmiöksi nousemiseen ja faktantarkistukseen ovat vaikuttaneet resurssit, sosiaalinen media ja portinvartijuuden muutos sekä disinformaatio eli samat teemat kuin journalismiin muutenkin. Resurssien tekemä muutos ei ole toimittajien mielestä kovin suuri vaan vaikka toimituksissa onkin kiire, faktantarkistus pitää aina tehdä hyvin. Sosiaalisen median ja digitalisoitumisen takia lukijoilla on enemmän mahdollisuuksia antaa toimittajille palautetta ja kommentoida sekä kritisoida heidän tekemiään valintoja. Disinformaation nousun myötä taas toimittajilla on yhä enemmän tarvetta pitää kiinni faktojen laadukkaasta tarkistamisesta. Toimittajat eivät kuitenkaan nähneet kilpailevansa vaihtoehtoisten medioiden kanssa vaan näkivät faktapitoisen journalismin tarjoamisen kilpailuetuna. Faktantarkistus on aina ollut suuri rooli journalismissa ja vaikka journalismi on muuttunut, faktantarkistuksen merkitys ei ole muuttunut. Faktantarkistus on toimittajille työn punainen lanka, jota noudatetaan kysymättä, vaikka siihen ei olekaan koskaan tehty tarkkoja sääntöjä. Faktantarkistus on osa toimittajien ammattietiikkaa, joka on edelleen toimittajille tärkeimpiä työn arvoja. Korkeasta etiikasta kertoo myös se, että haastatellut toimittajat suhtautuivat reilusti journalismin alan muutoksiin ja siihen, että heitä haastetaan nykyään enemmän ja vaaditaan paljon, koska kaikki mikä tekee journalismista parempaa, on hyvä asia. Toimittajilla oli myös mietteitä faktantarkistuksen kehityksen suhteen ja heidän etiikasta kertoo se, että he olivat myös valmiita kehittämään prosessejaan. Toimittajat toivoivat faktantarkistuksen yhteisistä säännöistä ainakin keskustelua sekä faktantarkistusorganisaatiot osaksi jokapäiväistä toimitusta. Haastateltavat toivoivat myös, että faktantarkistus kehittyisi analyyttisempään suuntaan, jossa avattaisiin esimerkiksi enemmän väitteiden taustalla olevia agendoja niiden pelkän kumoamisen sijaan. Tähän he kuitenkin näkivät tarvitsevansa panosta myös esimiehiltä. Faktantarkistukseen panostaminen on kannattavaa, koska se on erinomainen tapa erottautua suoraselkäisyydellä muista toimijoista. Lisäksi faktantarkistuksen kehittäminen palvelee myös kuluttajia, koska keskustelevampi tapa käsitellä asioita voi auttaa tulkitsemaan väitteitä paremmin eikä mustavalkoinen väitteiden tarkistaminen ole enää välttämättä tehokasta kenenkään kannalta. Faktoista on nykyään tullut mielipideasioita, jolloin ei pelkkien virheiden huomioiminen riitä.
Subject: Faktantarkistus
journalisen työn muutos
journalismin etiikka
sosiaalinen media
portinvartijuus
disinformaatio
valemediat
journalismin resurssit
Subject (yso): faktantarkistus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Essi_Martevo_Pro_gradu_2019.pdf 622.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record