Peer Effects in Entrepreneurship : Significance of an Entrepreneurial Social Environment

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201904181696
Julkaisun nimi: Peer Effects in Entrepreneurship : Significance of an Entrepreneurial Social Environment
Tekijä: Kojola, Sami
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2019
Kieli: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201904181696
http://hdl.handle.net/10138/301053
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Taloustiede
Economics
Ekonomi
Tiivistelmä: Tutkielmani käsittelee vertaisvaikutuksia yrittäjyydessä. Vertaisryhmien vaikutusten tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita sosiaalisten ryhmien vaikutuksesta yksilöiden käyttäytymiseen. Aikaisemmassa tutkimuksessa vertaisryhmillä on havaittu olevan vaikutusta esimerkiksi työntekijöiden tuottavuuteen, oppilaiden koulusuorituksiin ja alaikäisten alkoholin käyttöön. Vertaisryhmävaikutukset ovat erityisen kiinnostavia, koska niillä voi olla sosiaalisia kerrannaisvaikutuksia. Jos ihminen reagoi ryhmänsä jäsenten käyttäytymiseen, muutos käyttäytymisessä voi kertaantua moninkertaiseksi kokonaistasolla. Vertaisvaikutukset yrittäjyydessä ovat mielenkiintoisia muun muassa aluetaloustieteen kannalta. Aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu, että alueet joilla on suuri määrä yrittäjiä tuottavat muita alueita enemmän uusia yrittäjiä. Uusien yrittäjien määrä on kiinnostavaa alueelliselle kehitykselle, koska useat aikaisemmat tutkimukset ovat löytäneet yhteyden uusien yrittäjien määrän ja talous- ja työllisyyskehityksen välillä. Mahdolliset vertaisvaikutukset yrittäjyydessä tarjoavat yhden selittävän tekijän taloudelliselle keskittymiselle. Tutkin mahdollisia vertaisryhmävaikutuksia yrittäjyydessä Tilastokeskuksen työnantaja-työntekijä-aineistolla. Tarkastelen vertaisvaikutuksia kahdessa ryhmässä: työntekijöiden ja korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Suomen korkeakoulujärjestelmän vuoksi jaan opiskelijoihin liittyvän tutkimuksen kahteen osaan. Tarkastelen erikseen ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ja yliopistojen opiskelijoita. Tutkimushypoteesini työpaikkojen suhteen on, että työpaikat, joissa on muita enemmän entisiä yrittäjiä tuottavat tavallista suuremman määrän uusia yrittäjiä. Korkeakoulujen suhteen tarkastelen nostaako se, että vuosikurssilla opiskellut perustaa yrityksen, muiden vuosikurssilaisten todennäköisyyttä perustaa yritys. Kaikki tutkimuksen tilastolliset mallit perustuvat logistiseen diskreettiin riskimalliin, joka pyrkii vastaamaan kysymykseen, onko yrittäjyyteen siirtymisen todennäköisyys suurempi ryhmissä, joissa on paljon entisiä tai uusia yrittäjiä. Tilastokeskuksen työnantajatyöntekijä-aineisto mahdollistaa kattavan määrän kontrolloivia muuttujia kuten yksilön koulutuksen, tulot, velat, sukupuolen, asuinmaakunnan, lasten määrän ja työnantajan koon ja toimialan. Näiden avulla pyrin kontrolloimaan muita vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat todennäköisyyteen perustaa yritys. Tulokseni tukevat osaltaan hypoteesia, että ryhmät joissa on paljon yrittäjiä tuottavat suuremman määrän yrittäjiä. Kaikki tulokset eivät kuitenkaan tue tätä hypoteesia. Työpaikkojen osalta aineistossa on havaittavissa homogeenisuutta, joka todennäköisesti aiheuttaa ainakin osan positiivisesta korrelaatiosta työkavereiden yrittäjyyden ja yrittäjyyteen siirtymätodennäköisyyksien välillä. Ammattikorkeakoulujen osalta positiivinen korrelaatio on havaittavissa, ja se säilyy tekemistäni robustiustesteistä huolimatta. Toisessa korkeakouluaineistossa taas ei ole tilastollisesti merkitsevää positiivista korrelaatiota.This thesis studies possible peer effects in entrepreneurship. Peer effects encompass any effects that membership in a given social group can enact on a person. Peer effects have been studied in many fields of human action, including educational attainment, worker productivity and substance use of minors. Peer effects have a special interest as a peer effects can produce social multipliers. If people react to actions taken by their peers, even small variations in individual behavior can cause large variations at the aggregate level. If peer effects in entrepreneurship are persistent, they would offer a possible explanation for the observation in previous research, that areas with large number of small firms produce an abnormally high level of entrepreneurship. This is interesting for regional developement, as higher levels of entrepreneurship have been linked to stronger subsequent economic and employment growth. I use Finnish employer-employee records to study, if particularly entrepreneurial peer groups produce more entrepreneurs. I have two environments in which I study the effects: workplaces and colleges. Because of the Finnish two tier system of colleges the college population is split in two, students of universities of applied science and students of traditional universities. All estimations are done with a discrete hazard rate model, that estimates if the probability of becoming an entrepreneur is higher in groups with other entrepreneurs. My results give some support to the hypothesis that an entrepreneurial social environment raises the number of entrepreneurs. However, all results are supportive of the hypothesis. Although there is a positive correlation between coworker entrepreneurial experience and the propensity to become an entrepreneur, the models detect a certain level of unobserved homogeneity within the coworker groups, that could explain at least part of the correlation. In the universities of applied science there is also a positive correlation between classmates setting up firms. However, the study of students of traditional universities does not produce statistically significant results.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot