Turvaamistoimet uudelleen laaditun Bryssel I -asetuksen järjestelmässä

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905061819
Title: Turvaamistoimet uudelleen laaditun Bryssel I -asetuksen järjestelmässä
Author: Kjellberg, Peter
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkielman aiheena on turvaamistoimien täytäntöönpano Bryssel Ia -asetuksen soveltamisalla. Kyse on turvaamistoimien ”liikkumisesta” eli siitä, millä edellytyksillä yhdessä EU-jäsenvaltiossa turvaamistoimena annettu kielto tai määräys voidaan tunnustaa ja pakkotäytäntöönpanna toisessa jäsenvaltiossa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tuomioistuimen toimivaltaa määrätä turvaamistoimista silloin, kun se ei ole pääasiassa toimivaltainen tuomioistuin. Bryssel Ia -asetuksessa on luovuttu tuomion tai muun ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden julistamisaktista (eksekvatuuri). Asetuksessa ei kuitenkaan poiketa kansainvälisen prosessioikeuden peruslähtökohdasta, jonka mukaan täytäntöönpanomenettelyssä noudatetaan täytäntöönpanovaltion prosessilakia (lex fori). Bryssel Ia -asetus sääntelee tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alueella. Aihepiiri on näin ollen rajattu koskemaan siviiliturvaamistoimia. Bryssel Ia -asetuksen 2(a) artiklassa säädetään asetuksen autonomisesta ”tuomio”-käsitteestä. Tuomioon rinnastuu tietyin edellytyksin myös turvaamistoimet. Bryssel Ia -asetuksen 39 artiklan mukaan jäsenvaltiossa annettu tuomio on automaattisesti täytäntöönpanokelpoinen toisessa jäsenvaltiossa, jos se on täytäntöönpanokelpoinen alkuperävaltiossa (automaattisen tunnustamisen periaate). Turvaamistoimipäätös ei kuitenkaan ole Suomen oikeudessa itsessään sitova. Turvaamistoimimäääräyksen voimaantulo edellyttää täytäntöönpanon hakemista ulosottomieheltä. Bryssel Ia -asetuksen valossa ei kuitenkaan ole aina selvää, mitä kansallisia täytäntöönpanon rajoituksia voidaan soveltaa, kun täytäntöönpanon kohteena oleva kielto tai määräys on annettu turvaamistoimena toisessa EU-jäsenvaltiossa. Tutkielman tiedonintressi suuntautuukin erityisesti täytäntöönpanon rajoituksiin ja esteisiin. Oikeudenkäymiskaaren (4/1734, OK) 7:6.1:n mukaan hakijan on kuukauden kuluessa varsinaisen turvaamistoimipäätöksen saatuaan pantava vireillä pääasiaa koskeva kanne tai muu ulosottoperusteen tuottava menettely. Sanktiona vireillepanomääräajan noudattamatta jättämisestä on, että täytäntöönpano peruutetaan vastaajan vaatimuksesta ulosottokaaren (705/2015, UK) 8:4:n nojalla. Tutkielman keskeiskysymyksenä on, voidaanko jo aloitetut täytäntöönpanotoimet peruuttaa UK 8:4:ää soveltamalla silloin, kun täytäntöönpanon kohteena on i) toisessa jäsenvaltiossa annettu turvaamistoimimääräys tai ii) OK 7 luvun mukainen turvaamistoimimääräys, jonka täytäntöönpanosta ulosottomies on päättänyt hakijan vaatimuksesta Bryssel 40 artiklan nojalla. Ensimmäisessä tyyppitapausryhmässä on kyse turvaamistoimien ”liikkumisesta”. Jälkimmäinen tyyppitapausryhmä koskee sitä, että hakija vaatii kansallisia turvaamistoimia toisessa jäsenvaltiossa annetun täytäntöönpanokelpoisen ulosottoperusteen nojalla. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että hakijalla on toisesta jäsenvaltiosta saatu turvaamistoimipäätös, johon ei voida soveltaa Bryssel Ia -asetuksen täytäntöönpanojärjestelmää sen vuoksi, että turvaamistoimimäääräyksen antaneella tuomioistuimella ei ole pääasiassa toimivaltaa. Keskeistä ongelmanasettelun kannalta onkin, että UK 8:4:n soveltamisen seurauksena täytäntöönpanotoimet peräytyisivät, vaikka hakijalla on alkuperävaltiossa täytäntöönpanokelpoinen ulosottoperuste. Tarkastelen kysymyksenasettelua muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen lokakuussa 2018 asiassa C-379/17 Societa Immobiliare Al Bosco Srl EU:C:2018:806 antaman ratkaisun valossa. Ratkaisussa oli kyse täytäntöönpanohakemuksen jättämistä koskevan kansallisen määräajan laiminlyönnistä turvaamistoimiasiassa. Turvaamistoimien täytäntöönpanoa koskevien prosessuaalisten ja materiaalisten rajoitusten tai esteiden yhteensopivuudesta Bryssel Ia -asetuksen kanssa halutaan ennen kaikkea lainopillista tietoa. Asettamiini kysymyksiin sidottuna, tutkimustehtäväni on tulkita voimassa olevan oikeuden sisältöä. Tehtävä edellyttää oikeudellisesta argumentaatioteoriasta johdetun argumentatiivisen metodin soveltamista, jota noudattaen pyrin muodostamaan perusteltuja tulkintakannanottoja.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201905061819
http://hdl.handle.net/10138/301496
Date: 2019
Discipline: Prosessi- ja insolvenssioikeus
Procedural and insolvency law
Process- och insolvensrätt


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record