Kohti vuorovaikutteista riskiviestintää : Tapausesimerkkinä langattoman viestintätekniikan säteily

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3390-8
Title: Kohti vuorovaikutteista riskiviestintää : Tapausesimerkkinä langattoman viestintätekniikan säteily
Author: Rönkä, Anu-Liisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Interdisciplinary Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-06-07
Belongs to series: URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3390-8
http://hdl.handle.net/10138/301671
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The current theoretical discussion on risk communication emphasizes a dialogic and participatory approach. In practice, however, risk communication proceedings are still characterized by the traditional deficit model. The aim of this study is to consid-er the conditions for implementing participatory formats and interaction in risk communication. The study focuses on analysing risk communication in the risk case characterized by high ambiguity (Renn 2015). In these cases, according to Ortwin Renn (2015), the process of evaluation needs to be open to public scrutiny and new forms of delibera-tion. High ambiguity would require the most inclusive strategy for involvement. The study will consider how interaction could be practiced in the case of controversy. A controversial public debate on the potential health risks connected to wireless communications technology is being analysed as a case example. The research mate-rial consists of newspaper material, webpage material and expert debate collected by the eDelphi method. In the case example, the expert contradiction is analysed exerting definitions for risk, ambiguity, uncertainty and ignorance (Stirling & Gee 2002). According to a formal definition, risk is a condition under which it is possible both to define a comprehensive set of all possible outcomes and to resolve a discrete set of probabili-ties across this array of outcomes (ibid.). In the case example, the ambiguity is con-nected to what extent areas of ambiguity, uncertainty and ignorance are taken into account when assessing the overall picture of the risk. The conclusion is that, in the case of risk as characterized by high ambiguity, risk communication should structure contradictory information in the frame of strong and weak information rather than in the frame of true and false information, as connected to traditional risk communication. Communication and interaction should be introduced as a force affecting the struc-ture of the conversation. Interactive risk communication should contribute to the discussion so that both strong and weak knowledge are involved in the discussion. Communication should structure and create more understanding concerning the discussion as a whole and the disagreement related to it. In terms of policy research, both conflicting and consensual policies should be avoided. As an alternative to these, a dialogic approach is presented to systematically address disagreements and increase understanding of controversy.Riskiviestintää koskeva teoreettinen keskustelu korostaa nykyään viestinnän dialogista ja osallistavaa näkökulmaa. Käytännössä riskiviestinnän toimenpiteitä leimaa kuitenkin edelleen perinteinen tiedon puute -malli. Tämän tutkimuksen tavoitteena on pohtia vuorovaikutteisen riskiviestinnän toteuttamisen edellytyksiä. Tutkimus keskittyy analysoimaan riskiviestintää epäselvässä riskitapauksessa (Renn 2015). Epäselvien riskitapausten käsitteleminen edellyttää Ortwin Rennin (2015) mukaan avointa vuorovaikutusta ja osallistamista. Epäselvää riskitapausta luonnehtii erimielisyys sitä koskevan tiedon tulkintojen, arvojen, painopisteiden, olettamusten ja mahdollisten seurausten rajoittamisen suhteen. Tutkimuksessa pohditaan, miten vuorovaikutus voisi käytännössä toteutua erimielisyyden vallitessa. Tapausesimerkkinä analysoidaan langattoman viestintätekniikan mahdollisia terveysriskejä koskevaa ristiriitaista julkista keskustelua. Aineistoina käytetään sanomalehtiaineistoa, verkkosivuaineistoa ja tutkimusta varten eDelfoi-menetelmällä kerättyä asiantuntijapuhetta. Tapausesimerkissä ilmenevää asiantuntijatiedon ristiriitaisuutta tarkastellaan riskin, epäselvyyden, epävarmuuden ja tietämättömyyden käsitteiden avulla (Stirling & Gee 2002). Riski voidaan määritellä, kun arvioitavan ongelman seurauksia ja niiden todennäköisyyttä koskeva tieto on vahvaa. Tapausesimerkissä epäselvyyttä aiheuttaa se, missä määrin epäselvyyden, epävarmuuden ja tietämättömyyden osa-alueita otetaan huomioon riskin kokonaiskuvaa arvioitaessa. Johtopäätöksenä esitetään, että epäselvän riskin tapauksessa ristiriitaista tietoa tulisi viestinnässä ja vuorovaikutuksessa jäsentää tiedon vahvuuden ja heikkouden kehyksessä ennemmin kuin perinteisen riskiviestinnän mukaisessa oikean ja väärän tiedon kehyksessä. Epäselvän riskin tapauksessa viestintä ja vuorovaikutus tulisi ottaa käyttöön keskustelun rakenteeseen vaikuttavana voimana. Vuorovaikutteisen riskiviestinnän tulisi edesauttaa keskustelua toteutumaan niin, että sekä vahvan että heikon tiedon osa-alueet ovat mukana keskustelussa. Viestinnän tulisi jäsentää ja tehdä ymmärrettäväksi keskustelun kokonaisuutta ja siihen liittyvää erimielisyyttä. Politiikan tutkimuksen termein tavoitteena olisi välttää niin konfliktoivaa kuin konsensuaalistakin politiikkaa. Näille vaihtoehdoksi esitetään dialogista pyrkimystä, jonka tavoitteena on erimielisyyden systemaattinen käsitteleminen ja erimielisyyttä koskevan ymmärryksen lisääminen.
Subject: Ympäristöpolitiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kohtivuo.pdf 1.225Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record