The Finnish Blue Economy : Definition and Economic Significance

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för ekonomi sv
dc.contributor.author Heikkinen, Essi
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201905081897
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/301683
dc.description.abstract Meriekosysteemeillä ja valtamerillä on elintärkeä rooli maailmassa. Lisäksi, koko historian ajan valtamerillä on ollut keskeinen rooli maailmantaloudessa kansainvälisenkaupan tärkeimpänä alustana sekä monien raaka-aineiden ja resurssien tarjoajana. Meriekosysteemien tilan heikkenemisen vuoksi merien ja valtamerien hyvinvointi on noussut monien maailmanlaajuisten ja alueellisten poliittisten aloitteiden keskiöön, jonka seurauksena uusia sinisen talouden kaltaisia käsitteitä on kehittynyt. Sinisen talouden käsitteen ja siihen kuuluvien toimialojen määrittelystä ei kuitenkaan ole selkeää yksimielisyyttä. Yhtenäisen määritelmän puuttumisen vuoksi, ei sinisen sektorin taloudellisesta merkittävyydestä ole selkeää ymmärrystä. Jotta merien hyödyntämistä voidaan poliittisesti ja taloudellisesti säädellä mahdollisimman optimaalisesti, on tärkeää ymmärtää sinisen talouden toimialojen kokonaistaloudellinen arvo. Tämä tutkielma pyrkiikin määrittämään sektoriin kuuluvat toimialat ja arvioimaan niiden tämänhetkisen taloudellisen kontribuution Suomen kansantaloudessa. Jotta sektorin taloudellinen arvo voidaan mitata, on sinisen talouden käsitteelle löydettävä yhtenäinen määritelmä ja tunnistettava sektoriin yleisimmin luettavat toimialat. Tämä on tehty laajaan kirjallisuuskatsaukseen pohjautuen, jossa kansainvälisiä meritaloutta mittaavia tutkimuksia vertailtiin keskenään ja tutkimuksille yhtenäiset ominaisuudet tunnistettiin. Sektorin taloudellinen arvo on määritelty hyödyntämällä kansantalouden tilinpidon-, yritysten tilinpäätös-, sekä matkailun-, että julkisen sektorin tilastotietoa. Neljä makroindikaattoria valittiin kuvaamaan sinisen talouden taloudellista arvoa: liikevaihto, arvonlisä, työllisyys sekä vienti. Lisäksi kyseisiä indikaattoreita verrattiin kansallisiin tunnuslukuihin kuten bruttokansantuotteeseen, bruttoarvonlisään, työllisyyteen sekä kansalliseen vaihtotaseeseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sinisen talouden sektorit tuottavat noin 14–20 miljardin euron liikevaihdon, jonka osuus kansantalouden tuotoksesta on noin 3.5–4.9%. Lisäksi sektorin tuottama arvonlisä kattaa n. 1.8–2.6% Suomen bruttokansantuotteesta ja yli 2% bruttoarvonlisästä. Sinisen talouden työllisyys käsittää noin 2–2.7% koko Suomen työllisyydestä, ja vienti 4–6.2% koko kansantalouden viennistä. Muihin kansantalouden sektoreihin verrattuna, sininen talous on kooltaan hieman metsätaloutta ja mahdollisesti jopa metsäteollisuutta suurempi arvonlisällä sekä työllisyydellä mitattuna. Yhteenvetona voidaan todeta, että koska metsätalous ja –teollisuus nähdään Suomessa yleisesti keskeisenä taloudellisen hyvinvoinnin tuottajana, on tärkeää, että yhtä suuren jollei jopa suuremman sinisen talouden sektorin taloudellinen merkitys huomioidaan politiikan teossa. Meripolitiikkaa säädettäessä olisi tärkeää huomioida alan taloudellinen merkitys ja potentiaali, sekä sektorin rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä muissa ympäristöpolitiikan tavoitteissa. fi
dc.description.abstract Marine ecosystems and oceans have a vital role in sustaining life on Earth. Additionally, the oceans have an essential role in the world's economy as the main platform for global trade as well as a provider of many raw materials and resources. Due to the degradation of these marine ecosystems, the wellbeing of the seas and oceans has risen to the forefront of many global and regional political initiatives and agendas, and consequently, new concepts such as the blue economy have evolved. However, the sector lacks a clear consensus regarding its definition. In the absence of a unified definition, there is no general perception of what the blue economy sector means for the national economy of Finland. In order to efficiently and optimally regulate and manage the use of ocean resources and space, it is essential to understand the economic contribution and the role of industries linked to it. As a part of a more extensive research project called Blue Adapt, this thesis strives to identify the industries regarded as blue economy and measure their current economic contribution in Finland. In order to estimate the economic size of the blue economy sector, first the definition of the concept is clarified. The definition as well as the identification of economic activities regarded as part of it, is made based on a literature review. In the literature review, different studies are compared and analyzed and as a result, the most common activities are selected. The economic contribution of these sectors is measured by deriving data from the national accounts system and the standard structural business statistics (SBS). Further, four macro indicators are chosen to measure the economic weight of the blue economy sectors: turnover, employment, value added and exports. In addition, these macro indicators are analyzed and compared to national figures, such as the gross domestic product (GDP), gross value added (GVA), the national employment, and exports in order to gain an overview of the sector’s relative significance within the Finnish economy. This study shows that the six sectors of the blue economy generated in total a turnover between 14.6–20.2 billion euros, constituting roughly 3.5–4.9% of the national output, and created approximately 4–5.8 billion euros in value added, which covers over 2% from the national gross value added, and 1.8–2.6% from the gross domestic product. The sector employs somewhere between 53 000–71 000 people, which is 2–2.7% of the national employment of Finland. The share of exports from the national total is somewhere between 4–6.2%, and 3.5 to 5.4 billion euros. If compared to other industries in Finland, the blue economy sector is slightly larger than forestry measured by value added and possibly even larger than the forest industry, covering roughly 2.1–2.8% of the national GVA. In terms of employment, the proportion of the blue economy sector is slightly more than that of forestry and the forest industry combined, but less than that of agriculture. To conclude, as the forest industry and forestry are commonly seen as central generators of economic wellbeing in Finland, it is important to acknowledge the significance of the blue economy sector. Future policies regulating the maritime should bear in mind the economic importance and potential of the sector, as well as its role in climate change mitigation and other environmental policy goals. en
dc.language.iso en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Blue Economy en
dc.subject Marine Economy en
dc.subject National Accounts en
dc.subject Macro-indicators en
dc.subject Economic contribution en
dc.subject sininen talous fi
dc.subject meritalous fi
dc.subject kansantalouden tilinpito fi
dc.subject taloudellinen kontribuutio fi
dc.subject makroindikaattorit fi
dc.title The Finnish Blue Economy : Definition and Economic Significance en
dc.title.alternative Suomen sinisen talous : määrittely ja taloudellisen merkittävyyden analyysi fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Ympäristöekonomia fi
dc.subject.discipline Environmental Economics en
dc.subject.discipline Miljöekonomi sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201905081897

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
essi_heikkinen_mastersthesis.pdf 1.939Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record