Ellos Deatnu : Diskurssianalyysi Tenojoen kalastussopimuksen hyväksymistä edeltäneiltä lausuntokierroksilta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905151961
Title: Ellos Deatnu : Diskurssianalyysi Tenojoen kalastussopimuksen hyväksymistä edeltäneiltä lausuntokierroksilta
Author: Kohonen, Anna-Reetta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905151961
http://hdl.handle.net/10138/301799
Thesis level: master's thesis
Discipline: Maantiede
Abstract: Tenojoen kalastussopimus uusittiin kalastuskaudelle 2017 voimakkaan paikallisen vastustuksen saattelemana. Sopimus heikentää saamelaiskulttuurin säilymisen edellytyksiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisten todellisuuden rakentamistapojen kautta sopimuksen hyväksymistä oikeutetaan ja vastustetaan lainvalmisteluprosessin aikana annetuissa lausunnoissa ja miten se näyttäytyy ajallisesti ja paikallisesti laajemmassa jälkikoloniaalisten valtasuhteiden jatkumossa. Tuloksia tarkastellaan ympäristökonfliktien sosiaalista rakentumista, alkuperäiskansojen asemaa ja ympäristöoikeudenmukaisuutta koskettavan kriittisen tutkimuksen valossa. Tutkimus on kriittinen diskurssianalyysi Tenojoen sopimusluonnoksesta kesä–lokakuussa 2016 kahdella lausuntokierroksella annetuista sidosryhmien ja valtionhallinnon edustajien lausunnoista. Analyysin perusteella erotin aineistosta viisi diskurssia. Diskursseissa saamelaiskulttuurin säilymisedellytysten heikentämistä rakennetaan hyväksyttäväksi esittämällä se ainoana vaihtoehtona lohikannan tilan parantamiseksi, käyttämällä lyhyttä aikaperspektiiviä, käsittelemällä Tenoa abstraktina ja kulttuurittomana tilana, ottamalla vallitsevat valtasuhteet annettuina ja esittämällä saamelaisten kulttuuriset oikeudet toissijaisina muihin nähden. Hyväksyttävyys kiistetään korostamalla kulttuurin heikentämisen pitkää historiallista jatkumoa, kyseenalaistamalla sen taustalla vaikuttavat motiivit, tuomalla esiin vaihtoehtoisia keinoja lohikannan tilan parantamiseksi, haastamalla valtio toimimaan omien sääntöjensä ja sitoumustensa mukaisesti ja esittämällä Teno henkilökohtaisena ja kulttuuristen merkitysten kyllästämänä paikkana. Diskursseissa rakentuu toisistaan poikkeavasti se, mitä pidetään saamelaiskulttuurin säilymisen ja alkuperäiskansaoikeuksien toteutumisen kannalta riittävänä: riittävät mahdollisuudet kulttuurin harjoittamiseksi, riittävä osallistuminen oikeuksien toteutumiseksi, riittävä tietopohja jolta tehdä kulttuuria heikentäviä päätöksiä ja riittävä vastuunotto menneisyyden vääryyksistä. Valtionhallinnon puhunnassa on yhtymäkohtia viime vuosisadan saamelaisia syrjivään politiikkaan ja tapaan, jolla alkuperäiskansoja on muualla toiseutettu. Saamelaisilta lausuntokierrosten konteksti vaatii valintoja sen suhteen, millaisella puhunnalla sopimuksen vaikutuksiin voi tai kannattaa ottaa kantaa. Monen muun sidosryhmän puhunnassa saamelaisuuden kulttuurinen olemassaolo sivuutetaan.The Tana fishing agreement was revised for the fishing season of 2017 amidst strong local opposition. The agreement deteriorates the survival prospects of the indigenous Sami culture. The aim of this study was to find out in what ways the legitimacy of the agreement was constructed and contested in the consultation process prior to the passing of the agreement. The results are examined in a broader temporal and geographical context of postcolonial power relations based on earlier research on the social construction of environmental conflicts, political participation of indigenous peoples, and environmental justice. Through a critical discourse analysis of written documents produced during the consultation process in May to October 2016, I identified five different discourses used by representatives of the state, the Sami, and other stakeholders. The passing of the agreement despite negative effects on the Sami was constructed as legitimate by making it appear as the only way to protect the salmon population, taking a short temporal perspective, depicting Tana as an abstract space devoid of culture, accepting existing power relations as given and presenting the Sami cultural rights as secondary to other concerns. The legitimacy was contested by emphasizing the historical legacy of colonial practices against the Sami culture, questioning the motives behind the agreement, proposing alternative ways to protect the salmon population, challenging the state to act according to its own rules and commitments and depicting Tana as a personal place full of cultural meaning. The discourses differ in what is considered as adequate or sufficient for the survival of the Sami culture and the realization of their indigenous rights in terms of cultural practice, participation, the knowledge base on which decisions are made, and owning up to the injustices committed in the past. The discourses used by representatives of the state bear a resemblance to the discriminatory politics of the last century and the othering of indigenous peoples elsewhere. The discursive context of the consultation process makes certain discourses appear more valid than others, which influences the choices of the Sami on how to phrase their opposition and concerns. In discourses used by many other stakeholders the cultural existence of the Sami is bypassed or ignored.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record