Venäjää ensikielenään puhuvan maahanmuuttajaoppilaan suomenkielisten direktiivisten ilmausten kehitys valmistavan luokan aikana

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies en
dc.contributor Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen sv
dc.contributor.author Hyvärinen, Miisa
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201905212029
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/301931
dc.description.abstract Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen direktiivisyyttä kielenoppimisen alkuvaiheessa. Informanttini on 9-vuotias venäläinen poika, ja tutkin hänen suomenkielisten direktiivisten ilmaustensa kehittymistä valmistavan luokan aikana. Ennakko-oletukseni on, että direktiivisten keinojen käytön oppiminen oppilasta osallistumaan luokan toimintaan sen täysivaltaisena jäsenenä ja toimimaan tarkoituksenmukaisesti luokan sosiaalisissa tilanteissa. Aineistoni on Long Second -hankkeesta, jossa 2010-luvun alussa pitkittäistutkimuksella on kerätty vuoden ajan materiaalia valmistavalta luokalta. Long Second -aineisto eroaa muista oppijansuomen korpuksista seitsemän erityispiirteensä ansiosta: Nauhoituksissa on saatu taltioiduksi oppilaiden puhetta naturalistisessa pienryhmäluokkatilanteessa. Aineistoa on kerätty pitkittäisesti ja tiheästi koko lukuvuoden ajan. Aineisto on monikanavaista ja vuorovaikutusta tapahtuu samanaikaisesti monen eri toimijan kesken. Aineiston oppilaat edustavat koko alakoulun ikäjakaumaa (7–12 vuotta). Osallistujat ovat muuttaneet maahan äskettäin. Aineistossa keskitytään viron- ja venäjänkielisiin suomenoppijoihin. Hankkeen päämääränä on suomea oppivien lasten luonnollisessa ryhmätilanteessa tuottaman puheen tallentaminen pitkittäistutkimuksen korpukseksi. Tutkimukseni on kielen rakenteisiin ja vuorovaikutuksellisuuteen keskittyvä pitkittäistutkimus. Tutkimuksessani käytän kahdeksan oppitunnin tallenteita, joista poimin tarkasteltaviksi informanttini direktiiviset ilmaukset ja hänen niihin saamansa vastineet. Tutkimukseni teoriapohjana käytän kielioppitietoa sekä vuorovaikutuksen, oppijankielen, toisen kielen oppimisen ja monikielisyyden teoriataustaa. Keskiössä analyysissani on direktiivien käytön oppiminen, jota selvitän direktiivisyyden teorioiden kautta. Ison suomen kieliopin (§ 1645) mukaan direktiivi on ohjaileva lausuma, jolla käsketään, kehotetaan, pyydetään tai neuvotaan puhuteltavaa toimimaan tai olemaan toimimatta tietyllä tavalla. Prototyyppinen direktiivi on imperatiivilause, mutta direktiivisyyttä on konventionaalistunut muihinkin ilmaustyyppeihin. Vuorottelusysteemissä direktiivi on vierusparissa useimmiten etujäsenenä. Se odottaa tiettyä reaktiota jälkijäseneltä. Informanttini kielessä direktiivien kehitys noudattaa yleisiä toisen kielen kehityksen linjoja. Alussa suomenkielisiä direktiivejä ovat puhuttelut ja käyttöyhteydessään direktiiveiksi tulkittavat yksittäiset sanat. Myöhemmin mukaan tulevat predikaatin sisältävät verbikokonaisuudet, yleisimpinä indikatiiviset mä haluan -rakenteet ja imperatiivit. Valmistavan luokan aikana informanttini suomenkielisissä direktiivisissä ilmauksissa tapahtuu kehitystä lausumien pituudessa, kompleksisuudessa, monipuolisuudessa ja muotojen oikeellisuudessa. Direktiiveissä käytetty sanasto laajenee ja rakenteellisesti direktiivit kehittyvät kohti kieliopillisesti oikeita muotoja. Valmistavassa luokassa tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljon suomea. Oppilaita kannustetaan suomen kielen käyttöön, ja informanttini saa vahvistusta vuorovaikutuspyrkimyksilleen alkaessaan kommunikoida suomeksi. Aluksi informanttini käyttää direktiiveissään paljon venäjää, mutta ei useinkaan saa sillä toivomiaan reaktioita. Kun direktiivit vaihtuvat suomeksi, informanttini saa ainakin osassa tilanteista opettajan ja luokkatoverit toimimaan haluamallaan tavalla. Opettaja ainakin kommentoi, vaikka ei toimisikaan informanttini toiveen mukaan. Vierusparin etujäsenenä direktiivi voi jäädä vaille jälkijäsentä, jos opettajan tarkkaavuus on muualla. Direktiivien käytön oppiminen suomeksi vahvistaa informanttini suomen kielen kehitystä, helpottaa vuorovaikutusta ja auttaa informanttiani pääsemään täysivaltaiseksi osallistujaksi valmistavan luokan toimintaan. fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject direktiivisyys
dc.subject toisen kielen oppiminen
dc.subject vuorovaikutus
dc.subject valmistava luokka
dc.title Venäjää ensikielenään puhuvan maahanmuuttajaoppilaan suomenkielisten direktiivisten ilmausten kehitys valmistavan luokan aikana fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline suomen kieli fi
dc.subject.discipline Finnish Language en
dc.subject.discipline Finska språket sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201905212029

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Hyvarinen_Miisa_Pro_Gradu_2019.pdf 1.086Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record