Tarkemmin ajatellen : E-infinitiivin instruktiivin merkitystehtävät ja kehitys

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905212035
Julkaisun nimi: Tarkemmin ajatellen : E-infinitiivin instruktiivin merkitystehtävät ja kehitys
Tekijä: Vatanen, Pekka
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2019
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905212035
http://hdl.handle.net/10138/301958
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: suomen kieli
Finnish Language
Finska språket
Tiivistelmä: Pro gradu -tutkielmassani tutkin, missä eri merkitystehtävissä E-infinitiivin instruktiivia käytetään ja miten sen käyttö on muuttunut viime vuosisadalla. E-infinitiivin instruktiivi (esim. tehden, tullen, mennen) on esitetty kieliopeissa ensisijaisesti tapaa ilmaisevana infinitiivinä, joka vastaa suurin piirtein siten että -lausetta. Infinitiiviä kuitenkin käytetään useissa kiteytyneissä ilmauksissa, jotka ilmaisevat muun muassa ehtoa, syytä ja aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi rakenteet jostain riippuen, jostain johtuen ja jostain alkaen. Käytän aineistonani 1900-luvun sanomalehdistä saamiani esimerkkejä, jotka hankin https://korp.csc.fi-sivustolta. Aineistoni koostuu yhteensä 3900 esimerkistä. Tutkimusotteeni on laadullinen ja lähestymistapani induktiivinen. Analyysini ei siis pohjaudu valmiiseen teoreettiseen malliin, vaan kuvaukseni infinitiivistä kumpuaa aineistostani. Jaan E-infinitiivin instruktiivin 12 merkitystehtävään: tapa, oheistoiminta, eriaikainen toiminta, syy, ehto, aika, kontekstualisointi, kontrastointi, näkökulma, metatekstuaaliset ilmaisut, kiteymät ja tiivistäminen. Kunkin merkitystehtävän yhteydessä esittelen yleisiä rakenteita, joilla merkitystehtävää toteutetaan. Näin luon teoreettisen käsitteistön, jota pystyn soveltamaan aineistooni ja jonka avulla pystyn kvantifioimaan E-infinitiivin instruktiivin käytössä tapahtuneet muutokset. Tutkielman diakronisessa osuudessa tarkastelen satunnaisotantaan perustuvaa aineistoani esittämäni kuvauksen valossa. Analysoin sata osumaa vuosikymmentä kohden aikaväliltä 1910–1990 – yhteensä siis 900 osumaa. Lasken, miten paljon kutakin merkitystehtävää toteuttavia tapauksia on kunkin vuosikymmenen aineistossa, ja vertailen tuloksia keskenään. Lisäksi tarkastelen seuraavia yksittäisiä verbejä: ollen, sanoen, katsoen, pitäen, lukien, päättäen, päätellen, tullen, ottaen, riippuen, verraten, käyttäen, ajatellen, johtuen ja liittyen. Sovellan samaa teoreettista mallia niihin ja tarkastelen sataa osumaa kahdelta vuosikymmeneltä, aineiston varhaisesta ja tuoreesta päästä. Näin pystyn vertailemaan, onko verbien käytössä tapahtunut muutosta vuosisadan aikana. E-infinitiivin instruktiivin käyttö on 1900-luvulla muuttunut siten, että varhaisissa lehdissä sitä käytetään enimmäkseen tekemistä ilmaisevissa lausekkeissa ja myöhemmissä lehdissä koko lausetta määrittävissä adverbiaaleissa. Sama tendenssi näkyy erityisesti verbeissä päätellen, tullen, ottaen, ajatellen ja liittyen. Toinen havaittava muutos on se, että verbit ovat yhdenmukaistuneet semanttisesti: ennestään monissa eri merkitystehtävissä käytetyt verbit ovat kiteytyneet yhteen tai muutamaan merkitystehtävään. Muutoksista huolimatta tavan ilmaiseminen on pysynyt E-infinitiivin instruktiivin yleisimpänä merkitystehtävänä.
Avainsanat: syntaksi
semantiikka
kielen rakenne
adverbiaalit
infinitiivit
instruktiivi
lauseenvastikkeet
modaalirakenne


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Vatanen_Pekka_Pro_gradu_2019.pdf 1.360MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot