Helsingin puistojen maaperän metallipitoisuuksien arviointi

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905242125
Title: Helsingin puistojen maaperän metallipitoisuuksien arviointi
Author: Ritari, Heidi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905242125
http://hdl.handle.net/10138/302122
Thesis level: master's thesis
Discipline: Geologia
Abstract: Helsingin puistoissa on aikaisemmin tutkittu maaperän pilaantuneisuutta, mutta tutkimukset ovat lähinnä keskittyneet Helsingin keskustan alueelle. Tässä tutkimuksessa maaperänäytteitä kerättiin 50:stä eri puistosta koko Helsingin alueelta, lukuun ottamatta Östersundomia, jonka lisäksi näytteitä otettiin myös neljältä Helsingin edustan saarelta ja neljältä uimarannalta. Helsingin puistoissa, saarilla ja uimarannoilla As-, Cd-, Co-, Cr-, Cu-, Ni-, Pb-, V- ja Zn-pitoisuudet olivat pääasiassa alhaiset, mutta ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia löytyi Eugen Schaumanin puistosta, Kumtähdenkentältä, Paloheinänhuipulta (täyttömäki), Haaganpuistosta ja Munkinpuistosta. Alueellisesti alhaisimmat metallipitoisuudet olivat ItäHelsingissä, Helsingin edustan saarilla ja uimarannoilla. Työn tarkoituksena oli myös arvioida pXRF-laitteen soveltuvuutta metallipitoisuuksien mittaamiseen maaperän orgaanisesta pintakerroksesta ja vertailla kahden eri raekoon metallipitoisuuksia toisiinsa: < 2 mm ja < 0,06 mm. Menetelmien vertailussa pXRF-laite antoi korkeammat arseeni-, kromi-, kupari-, lyijy-, vanadiini- ja sinkkipitoisuudet, kuin ICP-MS-menetelmä. Parhaiten pXRF-laite soveltui kupari, sinkki ja lyijypitoisuuksien mittaamiseen, joten kentällä käytettävää pXRF-laitetta voidaan siis hyvin käyttää näiden aineiden kohdalla, mutta todelliset pitoisuudet tulisi tarkistaa laboratoriossa käytettävillä laitteilla, kuten esim. ICP-MS:llä. Arseeni- ja kromipitoisuuksien mittaaminen pXRF-laiteella osoittautui vaikeaksi, sillä näytteiden pitoisuudet olivat etenkin < 2 mm:n raekoossa alle laitteen määritysrajan. Kromissa raekoko vaikutti pXRF-laitteen mittaamiseen, sillä hienoaineksessa R2 oli 0,91, kun puolestaan < 2 mm:n raekoossa se oli 0,46. Lisäksi nikkeli-, kadmium- ja kobolttipitoisuudet olivat kaikki alle pXRF-laitteen määritysrajan, joten tuloksia näille aineille ei saatu pXRF-laitteella. Suomessa maaperän pilaantuneisuutta tutkitaan < 2 mm:n raekoosta, mutta maa-aineksen raekoon on huomattu vaikuttavan näytteen metallipitoisuuksiin. Tässä tutkimuksessa arseeni-, kromi-, kupari-, lyijy-, vanadiini- ja sinkkipitoisuudet olivat korkeampia hienoaineksessa, kuin < 2 mm:n raekoossa. Tämän lisäksi lyijy, sinkki ja kadmium korreloivat parhaiten < 2 mm:n ja < 0,06 mm:n raekoossa.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Ritari_Heidi_Pro_gradu_2018.pdf 4.006Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record