Monikanavarahoituksen ongelma terveydenhuollossa. Esimerkkejä perusterveydenhuoltotasoisesta vastaanottotoiminnasta

Show simple item record

dc.contributor.author Hujanen, Timo
dc.date.accessioned 2019-05-26T20:08:55Z
dc.date.available 2019-05-26T20:08:55Z
dc.date.issued 2019-05-29
dc.identifier.isbn 978-952-284-064-6 (nid.)
dc.identifier.isbn 978-952-284-065-3 (pdf)
dc.identifier.issn 1238-5050 (ISSN-L)
dc.identifier.issn 1238-5050 (painettu)
dc.identifier.issn 2323-7724 (verkkojulkaisu)
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe2019050814867 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/302161
dc.description.abstract Tutkimuksessa selvitettiin, mitä monikanavarahoitus on terveydenhuollon perustasoisissa vastaanottopalveluissa ja miksi siitä on muodostunut ongelma. Tarkastelussa on myös se, miten laaja ongelma on valtakunnallisesti ja alueellisesti näissä palveluissa, joihin kuuluvat kunnalliset palvelut, työterveyshuolto, Kela-korvatut yksityiset palvelut ja YTHS:n palvelut. Tutkimuksessa hyödynnettiin tutkimuksia, tilastoja sekä historiallisia ja terveys- ja puoluepoliittisia asiakirjoja. Tutkimus tuotti uuden alueellisen tilaston työterveyshuollosta. Esimerkkitapauksena käytettiin Oulua, jota koskevalla aineistolla selvitettiin perusterveydenhuoltotasoisen vastaanottotoiminnan kustannusten ja rahoituksen kohdentumista ikäryhmittäin. Vastaanottotoiminnan aineistosta tehtiin laskelmia monikanavarahoituksen vähentämisen vaikutuksista. Monikanavarahoituksen määrittely kunnallisten palvelujen ja julkisen sairausvakuutuksen rinnakkaisuutena on ollut tähän asti suppeaa. Ilmiö perustuu lainsäädännön ja institutionaalisten rakenteiden kehitykseen sekä kansainvälisiin vaikutteisiin. Asiantuntijat nostivat ilmiön ongelman päätöksentekoon 2010-luvulla. Vaikka avoterveydenhuollon rahoitus on monikanavaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa, Suomi ei tilastoissa muuten poikkea OECD-maista. Asiakirja-analyysin perusteella Vasemmistoliitto, Keskusta, SDP ja Vihreät ovat esittäneet selkeimmin monikanavarahoituksen vähentämistä tai yksikanavarahoitusta. Rahoitusjärjestelmän merkitys on erilainen eri alueilla, sillä eri palvelukanavien kustannukset vaihtelevat voimakkaasti alueittain. Esimerkiksi työterveyshuollon osuus on ollut kunnittain noin 10–40 % yhteenlasketuista kunnallisten ja työterveyshuollon palvelujen kustannuksista. Tavoitteet yksikanavaisuudesta voivat ovat kalliita, jos rahoituksen lähteet ja määrät vähenevät. Esimerkkianalyyseissa julkisen rahoituksen tarve kasvaisi avosairaanhoidossa noin 30 %, ja koko maan tasolla vaikutus saattaisi olla vajaa 300 miljoonaa euroa. Monikanavarahoitusta ei voida kokonaan poistaa, koska valtio osallistuu terveydenhuoltoon ja yksityinen rahoitus on oma rahoituskanavansa. fi
dc.description.uri
dc.format.extent 225 fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Kela fi
dc.relation.ispartofseries Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia fi
dc.subject monikanavarahoitus fi
dc.subject monikanavaisuus fi
dc.subject rahoitus fi
dc.subject julkinen rahoitus fi
dc.subject rahoitusjärjestelmät fi
dc.subject terveyspalvelut fi
dc.subject terveydenhuolto fi
dc.subject työterveyshuolto fi
dc.subject opiskelijaterveydenhuolto fi
dc.subject avohoito fi
dc.subject sairausvakuutus fi
dc.subject kunnat fi
dc.subject kustannukset fi
dc.subject perusterveydenhuolto fi
dc.subject julkiset palvelut fi
dc.title Monikanavarahoituksen ongelma terveydenhuollossa. Esimerkkejä perusterveydenhuoltotasoisesta vastaanottotoiminnasta fi
dc.description.hinta 38,00 euroa
dc.identifier.urn
dc.description.reviewstatus undefined fi
dc.relation.numberinseries 156 fi
dc.type.okm G4 Monografiaväitöskirja fi
dc.publisher.place Helsinki fi
dc.type.refworks Book, Whole fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Tutkimuksia156.pdf 1.319Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record