Mielikuvilla tietoiseksi : oppilaslähtöinen palaute laulupedagogiikassa.

Show simple item record

dc.contributor.author Hakala, Emmi
dc.date.accessioned 2019-05-27T08:02:18Z
dc.date.available 2019-05-27T08:02:18Z
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/302166
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe2019052717197
dc.description.abstract Tässä tutkimuksessa tutkin sitä, missä määrin mielikuvia voidaan käyttää laulupedagogiikan apuvälineenä ja kuinka niihin liittyviä väärinkäsityksiä olisi mahdollista välttää. Asiantuntevan laulupedagogiikan asemaa on tarpeen parantaa sekä sen keinovalikoimaa kehittää ja tutkia, jotta äänenkäytön ongelmilta vältyttäisiin ja äänihygienian edistäminen saisi ansaitsemaansa jalansijaa koulutuspoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Laulamiseen liittyvät toiminnot tapahtuvat suurilta osin näkymättömissä kehon sisällä ja ovat samalla usein henkilökohtaisia, koska instrumenttina toimii laulajan oma keho. Sanallista palautetta ei usein voida laulupedagogiikassa antaa pelkästään tekniseen terminologiaan tukeutuen, koska termien taustalla olevista kehotuntemuksista pitää ensin tulla tietoiseksi. Siksi mielikuvien käytöllä on perusteltu asema. Tahdoin kuitenkin selvittää sitä, kuinka paljon mielikuviin kannattaa tukeutua ja miten oppilaslähtöisen palautteen antamista laulupedagogisessa tilanteessa on ylipäänsä aiemmin tutkittu. Käytin teoreettisena viitekehyksenäni oppilaslähtöisyyttä, koska se tarjosi näkökulmana mahdollisuuden tarkastella oppilaskohtaisiin eroavaisuuksiin suhtautumista ja niiden huomioimista opetuksessa. Tutkimukseni on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa tutkimuskysymykseni oli: Millainen on mielikuvien ja fysiologisten termien suhde oppilaslähtöisessä palautteessa laulupedagogiikan kontekstissa? Laulupedagogiikan monimutkaisuus tuli esiin jo käsiteluvussa, jossa määrittelin muutamia keskeisimpiä lauluteknisiä käsitteitä. Lähdekirjallisuudessa teknisistä termeistä kirjoitettiin monenlaisista näkökulmista erilaisia mielikuvia hyödyntäen, mikä osoitti niiden moniselitteisyyden. Jonkun mielikuvan ollessa toiselle oppilaalle toimiva, ei sama mielikuva toimi toiselle välttämättä lainkaan. Tutkimukseni mukaan rakentava palautetilanne sisältää opeteltavan asian havainnollistamista sekä mielikuvin että auditiivisin esimerkein. Mielikuvia tulisi sijoittaa oppilaalle jo tutun kokemusympäristön piiriin. Havainnollistamisen lisäksi opeteltavan toiminnon voi liittää tekniseen termistöön, mikäli se koetaan oppimista edistäväksi. Laulupedagogin on myös tärkeää kannustaa asioiden itsenäiseen havainnoimiseen ja toisaalta myös vertaisoppimisyhteisöjen pariin. Rento ilmapiiri ja oppilaan osallistaminen opetuksen suunnitteluun myös lisäävät palautetilanteen sujuvuutta. fi
dc.format.extent 30 fi
dc.language.iso fin fi
dc.title Mielikuvilla tietoiseksi : oppilaslähtöinen palaute laulupedagogiikassa. fi
dc.subject.ysa pedagogiikka fi
dc.subject.ysa laulaminen fi
dc.subject.ysa mielikuvat fi
dc.subject.ysa oppilaslähtöisyys fi
dc.subject.ysa palaute fi
dc.type.ontasot kandidaatin tutkielma fi
dc.contributor.organization Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto, Musiikkikasvatus fi
dc.format.content fulltext fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
EMMINKANDI_VALMIS_TOUKOKUU.pdf 250.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record