Liiketulon verotusoikeuden oikeudenmukainen jakautuminen kiihtyvästi globalisoituvassa ja digitalisoituvassa maailmassa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905272133
Title: Liiketulon verotusoikeuden oikeudenmukainen jakautuminen kiihtyvästi globalisoituvassa ja digitalisoituvassa maailmassa
Author: Hjelt, Jere
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905272133
http://hdl.handle.net/10138/302192
Thesis level: master's thesis
Discipline: Finanssioikeus
Fiscal law
Finansrätt
Abstract: Teknologinen kehitys on johtanut muutoksiin yritysten tavassa harjoittaa liiketoimintaansa. Näillä muutoksilla on suora vaikutus siihen, miten nykyiset kansainväliset veronormit onnistuvat tavoittamaan liiketoimintojen perusteella syntyneestä arvonnoususta johtuvan liiketulon rajat ylittävissä tilanteissa. Joidenkin valtioiden näkökulmasta talouden digitalisoituminen on johtanut tilanteeseen, joissa niiden välinen oikeudenmukainen verotusoikeuksien jakautuminen ei enää toteudu. Näistä syistä tutkielmassa asetetaan tutkimuskysymykset, joiden perusteella halutaan selvittää soveltuvatko kansainvälisen vero-oikeuden normit nykyisellään liiketulojen verottamiseen rajat ylittävissä tilanteissa ja tulisiko liiketulon verotusoikeuksien jaon painotusta asuin- ja lähdevaltion välillä muuttaa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta talouden digitalisoituessa. Tutkielman metodeina käytetään tulkinta-analyysiin perustuvaa oikeusperiaateoppia sisältävää vaihtoehtoista lainoppia sen selvittämiseksi, millaisissa olosuhteissa nykyiset kansainvälisen vero-oikeuden normit ovat syntyneet ja kehittyneet sekä, mikä on niiden veronormien ja periaatteiden sisältö, joiden perusteella määritellään taloudellisen toiminnan harjoituspaikka ja arvon syntypaikka. Näin tuotettujen tietojen pohjalta toteutetaan tavoite-keinoavoin veropoliittinen de lege ferenda -kannanotto siitä, millaiselle painotukselle valtioiden verotusoikeudet kansainvälisesti toimivien yritysten liiketuloon tulisi jatkossa perustaa. Nykyiset verotusoikeuksien jakoa ohjaavat taloudellisen toiminnan harjoittamispaikan määrittelemiseen tähtäävät nexus-säännöt sekä verotettavaa liiketuloa kuvaavan kasvaneen arvon syntypaikan määrittelemiseen tarkoitetut tulon allokoimissäännöt perustuvat fyysisten tekijöiden olemassa ololle näiden säännösten soveltumisen edellytyksenä. Digitalisoituva talous onnistuu kuitenkin enenevässä määrin välttämään fyysisten viitepisteiden muodostumisen, jolloin verotus ei välttämättä pääse tapahtumaan siellä, missä yritysten arvo todellisuudessa syntyy. Tämä veronormien nykysisällöstä johtuva verotuspaikan ja arvon syntypaikan välinen kohtaanto-ongelma pyritään ymmärtämään tarkastelemalla yritysten liiketoiminnassa ilmeneviä uudenlaisia tunnusmerkkejä, jotka selittävät sitä, miksi yritykset onnistuvat toimimaan globaalisti ilman, että niille syntyy tarvetta sijoittautua lähdevaltion verotusoikeudelta edellytettävällä tavalla fyysisesti kuin vain harvoihin valtioihin. Tämän lisäksi tutkielmassa esitellään OECD:n alaisuudessa toimivan BEPS-kehysryhmän helmikuussa 2019 julkaisemaa julkista keskusteluasiakirjaa, joka sisältää muutamia vaihtoehtoja tutkielmassa käsiteltyjen ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkielmassa tullaan tulokseen, jonka mukaan digitalisaatio ei aiheuta kansainvälisten ja rajat ylittävien liiketoimintojen verottamiselle suoraa uhkaa siinä mielessä, että se loisi yrityksille laajoja mahdollisuuksia veronkiertoon tai veron kokonaan välttämiseen: liiketulot tulevat edelleen verotetuiksi suurimmilta osin vähintään yritysten asuinvaltioissa. Lisäksi tutkielmassa tuotetun tiedon perusteella talouden digitalisoitumisen ei nähdä luovan tarvetta nykyisestä asuinvaltion lähtökohtaisesta verotusoikeudesta poikkeamiselle. Lähdeaineistona on käytetty etenkin OECD:n tuottamaa kirjallisuutta sekä soft law materiaalia, kuten sen malliverosopimuksen säännöksiä, niiden sisältöä tarkentavaa virallista kommentaaria ja siirtohinnoitteluohjeita. Lisäksi niiltä osin kuin aihe on sen mahdollistanut, tutkielmassa on tukeuduttu myös Suomen ja muiden maiden velvoittavaan sisäiseen lainsäädäntöön sekä EU-oikeuteen ja EU-tuomioistuimen ja sen edeltäjän oikeuskäytäntöön.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Hjelt_Jere_Pro_gradu_2019.pdf 776.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record