Vulnerability to Climate Change : Gender analysis of smallholder farmers’ contextual vulnerability : a case study in Taita Hills

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905272173
Title: Vulnerability to Climate Change : Gender analysis of smallholder farmers’ contextual vulnerability : a case study in Taita Hills
Author: Palosaari, Maiju
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905272173
http://hdl.handle.net/10138/302227
Thesis level: master's thesis
Discipline: Aluetiede
Abstract: Climate change is increasingly bringing new environmental and climate-related challenges, which all will notably affect the agriculture sector. Geographers have addressed the topic traditionally from the environmental perspective, but more recently, the focus has also been on the social outcomes of climate change. One of the central topics in the climate change research continues to be the analysis of the level of vulnerability to climate change. Despite its central position, the concept of vulnerability has remained vague and undefined. Most often it includes the elements of exposure, sensitivity and adaptive capacity, and they form the core of the vulnerability analysis both for Geography and for other fields of research. Common outcome of the vulnerability analysis is an index, which can be used for measuring vulnerability level in a certain context, e.g. in the agriculture sector, as in this research context. The main focus is often on two former elements, exposure and sensitivity, which means that the socio-economic context is left for a lesser examination, even though it holds aspects that can determine individual’s possibility to cope and adapt with the changing environmental condition and therefore form the base for their level of vulnerability. Rather than examining the elements of exposure and sensitivity, this research focuses on adaptive capacity through the concept of contextual vulnerability. The analysis concentrates mainly on the elements of social and human capital arguing that these elements should have a stronger position when performing the vulnerability analysis that aims to strengthen adaptation. This research examines the concept of vulnerability to climate change on two different levels: first on the concrete level, which builds on the experiences of smallholder farmers’ perceived vulnerability, and secondly, on the discursive level, which focuses on the gendered narratives and power structures within the concept. Despite the distinction, these levels are highly linked through climate change and agriculture policies and decision-making. This research criticises the prevailing ‘vulnerable women’ narrative of the vulnerability discourse by examining smallholder farmers’ adaptation strategies in order to see whether there are in fact some gendered differences, as it is often underlined in the global discourses. This research builds on the post-structural methodology and examines the topic through a case-study in Taita Hills, Kenya. The key methods of the research are a semi-structured interview and a critical discourse analysis. The collected data consists of the two-headed household interviews with both female and male farmers, the single-headed household interviews with female farmers, and the key informant interviews with different stakeholders from the agriculture sector. The inclusion of both female and male farmers’ perspectives from each household was noted central for performing the gender analysis of the results. The empirical part of this research forms the base for understanding what adaptation and coping strategies farmers are applying, whether the reason for applying these strategies can be explained with the contextual vulnerability concept and how well the results reflect the wider vulnerability discourse. According to this study it is possible to argue that the elements of contextual vulnerability combined with the information regarding individuals’ access to resources can form the baseline for understanding individuals’ possibilities to adapt to changing environmental and climatic conditions. Outcome vulnerability analysis offers highly relevant information, but it is not alone enough for understanding the challenges and possibilities of climate change adaptation. Female and male farmers’ coping and adaptation response strategies did not differ notable, which supports the criticism of the gendered nature of vulnerability discourse. The vulnerable women narrative does not reflect female farmers’ agency and centrality in the agriculture sector. The discourse should be corrected towards addressing structural challenges that can place people to vulnerable position rather than enforcing the gendered narrative of the vulnerable women, whose adaptation and coping strategies are left for lesser attention.Ilmastonmuutos tuo mukanaan kasvavissa määrin erilaisia ympäristöön ja ilmastoon liittyviä muutoksia, jotka vaikuttavat huomattavasti maatalousektoriin. Maantietelijät ovat perinteisesti keskittyneet tutkimaan aihetta luonnontieteellisestä näkökulmasta, mutta nykyisin fokus on siirtynyt myös ihmiskeskeiseen tutkimukseen. Yksi tärkeistä ilmastonmuutokseen liittyvistä tutkimusaloista on sen vaikutusten merkittävyyden arviointi, jota varten käytetään usein haavoittuvaisuus -konseptia. Keskeisestä asemasta huolimatta, kyseessä olevaa kontekstia tai sitä ilmentäviä indeksejä ei ole pystytty määrittelemään tyhjentävästi, vaan niiden sisältö vaihtelee suuresti eri tutkimussuuntausten välillä. Haavoittuvaisuus -konseptissa useimmiten käytetyt elementit mittaavat muutokselle altistumisen määrää, tutkittavan kohteen herkkyyttä muutoksia kohtaan sekä mahdollisuutta sopeutua. Huomio keskittyy usein pääasiallisesti kahteen aiempaan osa-alueeseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pääasiallisesti sopeutumiskykyä sosiaalisen- ja ihmispääoman käsitteiden kautta, jotka jäävät usein liian vähälle huomiolle haavoittuvaisuus-analyysissä. Näitä elementtejä varten tutkimuksessa sovelletaan kontekstuaalisen haavoittuvaisuuden käsitettä. Tämä tutkielma tarkastelee haavoittuvaisuus -konseptia kahdella eri tasolla: konkreettisella, joka käsittää pienviljelijäkotitalouksien koetun haavoittuvaisuuden tarkastelun, sekä diskurssi-tasolla, joka kuvastaa konseptin sisäänkirjoitettuja sukupuolittuneita rakenteita ja valtasuhteita. Työssä vertaillaan näiden kahden eri tason suhdetta toisiinsa tarkoituksena ymmärtää, vastaako diskurssi-tason kuvaus kotitalouksien kohtaamia realiteetteja. Erittelystä huolimatta tasot ovat päällekkäisiä ja vaikutuksessa toisiinsa. Diskurssi-taso kuvastaa haavoittuvaisuus -konseptin sisäisiä narratiiveja ja niiden ongelmallisuutta, jotka vaikuttavat maatalous- ja ilmastopolitiikan kautta konkreettisen tason haavoittuvaisuuteen. Tämän tutkimuksen metodologiaa pohjautuu post-strukturaaliseen tutkimukseen. Työ on tapaustutkimus Taita Hillsin alueelta Keniasta. Keskeisimmät käytetyt menetelmät ovat puolistrukturoitu haastattelu sekä kriittinen diskurssianalyysi, jota hyödynnetään gender-analyysin toteuttamisessa. Työssä käytetty haastatteluaineisto koostuu kahden henkilön kotitalouksista, joista haastateltiin sekä nais- että miesviljelijöitä, yhden henkilön kotitalouksista sekä avaininformanttien haastatteluista. Sekä mies- että naisviljelijöiden haastattelu samasta kotitaloudesta olisi erityisen keskeistä menetelmän kannalta, sillä se muodosti vahvan pohjan gender-analyysille. Tutkimuksen empiirisen osuuden perusteella on mahdollista tarkastella millaisia sopeutumis- ja reagoimiskeinoja pienviljelijät käyttävät, voiko heidän olemassa olevia mahdollisuuksia selittää kontekstuaalisen haavoittuvaisuuden konseptin kautta, sekä onko tapaustutkimuksen tulokset linjassa laajemman haavoittuvaisuus -keskustelun kanssa. Tutkimuksen myötä on mahdollista todeta, että tämän otannan puitteissa kontekstuaalinen haavoittuvaisuus yhdistettynä tietoon käytössä olevissa resursseista ilmentää hyvin yksilön mahdollisuuksia omaksua erilaisia keinoja mukauttaa pienviljelyään muuttuviin ilmasto- ja ympäristö -oloihin sopivaksi. Ympäristöllisiin tekijöihin keskittyvät haavoittuvaisuus -analyysit ovat tärkeitä, mutta yksistään ne eivät riitä ilmentämään haavoittuvaisuuden juurisyitä, jotka usein ovat keskeisiä sopeutumiskeinojen omaksumiselle. Haastatteluissa ilmentyneet sukupuolierot eivät anna ymmärtää, että naisten haavoittuvaisuus olisi merkittävästi suurempaa kuin mitä miesten, sillä heidän sopeutumiskeinoissaan ei ollut merkittäviä eroja. Näin olleen voidaan todeta, että haavoittuvaisuus -diskurssin pitäisi rakenteellisten epätasa-arvon ongelmien lisäksi selkeämmin korostaa naisviljelijöiden toimijuutta. Haavoittuvat naiset -narratiivi ei ilmennä naisviljelijöiden keskeistä toimijuutta maataloussektorilla. Keskustelua pitäisi ohjata käsittelemään rakenteellisia ongelmia, minkä johdosta henkilöt voivat olla haavoittuvassa asemassa sen sijaan, että haavoittuvaisuus liitettäisiin osaksi yksilön ominaisuuksia.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu_Palosaari.pdf 2.416Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record