Burnout and engagement in higher education : Relationships with social support, guidance and sense of belonging

Abstract

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin on alettu kiinnittää huomiota entistä enemmän niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Korkeakouluopinnot ovat tavoitteellisen luonteensa vuoksi monella tapaa rinnastettavissa työntekoon. Näin ollen opiskelijoiden tutkimuksessa on alettu hyödyntää käsitteitä, jotka ovat alunperin peräisin työelämän tutkimuksesta. Uupumus ja työn imu ovat tällaisia käsitteitä, joita on alettu soveltaa niin alemmilla koulutustasoilla kuin korkeakoulukontekstissakin. Tutkimuksessa puhutaan opiskelu-uupumuksesta, mutta työn imusta on alettu uudessa kontekstissa käyttää käsitettä opiskeluinto. Uupumus on seurausta tilanteista, joissa opintojen vaatimukset ylittävät opiskelijalla käytössä olevat resurssit ja opiskeluinto puolestaan liittyy näiden vaatimusten ja resurssien parempaan tasapainoon. Tämän tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä korkeakouluopiskelijoiden sosiaalisista resursseista, jotka toisaalta voivat toimia uupumukselta suojaavina tekijöitä ja toisaalta taas lisätä opiskelijoiden innostusta opintojaan kohtaan. Tutkielmassa tarkasteltiin miten sosiaalinen tuki, oppilaitoksen taholta saatu ohjaus ja neuvonta sekä opiskeluun liittyviin ryhmiin kuuluminen ovat yhteydessä uupumusriskiin ja opiskeluintoon.

Tutkielman aineistona oli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n toteuttama Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus vuodelta 2016, joka on edustava otos yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoista Suomessa (N=3110). Aineistossa opiskelijoiden kokemaa uupumusta mitattiin SBI-9 -mittarilla ja opiskeluintoa OpInto -mittarilla ja näiden kokonaispistemääriä tarkasteltiin analyyseissa yhdessä sosiaalisen tuen, opintoihin saadun ohjauksen sekä opiskeluun liittyviin ryhmiin kuulumisen kanssa. Analyyseissa tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimia, joiden lisäksi muodostettiin hierarkisella regressioanalyysilla erilliset uupumusta ja opiskeuintoa selittävät mallit. Selittäjinä malleissa olivat sosiaaliset resurssit ja vakioitavina muuttujina mukana olivat opintojen vaihe, sukupuoli sekä oman opiskelualan kokeminen itselle sopivaksi.

Tulokset tukivat asetettuja hypoteeseja sekä aikaisempaa tutkimusta. Ne osoittivat, että ne opiskelijat jotka kokivat voivansa keskustella heille tärkeistä asioista jonkun kanssa, saivat tukea ja ohjausta oppilaitokseltaan sekä tunsivat kuuluvansa opiskeluun liittyviin ryhmiin kokivat vähemmän uupumuksen oireita. Vastaavasti näiden sosiaalisten resurssien riittävyys oli yhteydessä korkeampaan opiskeluintoon. Tulokset antavat tukea sosiaalisten resurssien merkityksestä opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta. Tulevaisuudessa tutkimuksen tulisi tarkastella näitä resursseja hyödyntäen tarkempia mittareita esimerkiksi sosiaalisen tuen muotojen tai eri opiskeluihin liittyvien ryhmien osalta.

There has been increasing research attention on wellbeing of students in higher education both in Finland and internationally. Because of its goal-oriented nature, higher education resembles working in many ways. Thus, research on students´ wellbeing has started utilizing concepts derived from occupational research. Burnout and study engagement are concepts that are being used in research on both lower educational levels and higher education. Burnout describes feelings of exhaustion, cynicism and inadequacy experienced when demands of studying exceed available resources. Engagement on the other hand means feeling vigorous, dedicated and absorbed in studying and arises when demands and resources are better balanced. The goal of this thesis was to increase understanding of social resources that can guard against the negative effects of demands and foster engagement in higher education. It investigated how social support, guidance and counselling from the educational institution and sense of belonging to studying related groups are related to burnout and engagement experienced by students.

The data for this study was the Finnish Student Health Service´s Student Health Survey from 2016, which is a representative sample of students in universities and universities of applied sciences in Finland (N=3110). Burnout symptoms were measured using the SBI-9 measure and engagement using the Schoolwork Engagement Scale. The total scores on these two scales were analyzed together with social support, guidance and counselling and sense of belonging to studying related groups. Pearson´s correlation coefficients were obtained to reveal the bivariate associations of these variables followed by two hierarchical regression analyses on burnout and engagement individually. All of the social resources were included as predictors in these models and the stage of studies, gender and feeling of being in the right field of study were controlled for as background variables.

The results supported both hypotheses and existing literature. It was found that those students who were able to talk about their matters with someone, had received guidance to their studies and felt like they belong to studying related groups had lower levels of burnout symptoms. Similarly, students with sufficient social resources were more engaged in their studies. The results indicate that social resources are an important factor in wellbeing of higher education students. Future research should continue to further study these resources using more accurate measures incorporating different types of social support or different groups in the educational context.