Hysterectomy for benign indications in Finland

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7710-4
Title: Hysterectomy for benign indications in Finland
Author: Brummer, Tea
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, naistentaudit ja synnytykset
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: In the 1990 s and up until 2002, annual numbers of hysterectomies for benign disease in Finland exceeded 10 000; only cataract surgeries and cesarean sections were more commonly performed on women. Hysterectomy is traditionally performed through laparotomy, meaning abdominal hysterectomy (AH), which currently is still the most common surgical approach for hysterectomy worldwide. In Finland, as well, a national cohort of hysterectomy for benign disease in 1996 showed AH as being the most common method, with 58%, but unlike in other nations, laparoscopic hysterectomy (LH) was fairly common, and performed for as many as 24%. Current guidelines state, that vaginal hysterectomy (VH) should be performed in preference to AH when possible. When VH is not possible, LH may avoid the need for AH; but LH is associated with an increased risk for urinary tract injuries. The aim of this study was to evaluate in a national setting the current trends of hysterectomy for benign disease, focusing on the incidence and risk factors for various complications. In addition, analysis concerns the coverage and effect of thrombosis and antibiotic prophylaxis. Prior to the national prospective FINHYST study in 2006, major complications of LH in 2000-2005 were analysed from the registers of the Patient Insurance Centre in Finland and compared to those of the previous decade. This register also served in verification of major complications involved in FINHYST, in which all 46 public hospitals where hysterectomies were performed collaborated, in addition to 7 private clinics. Detailed data were collected on intraoperative and on early- and late-onset postoperative complications. Risk factors for complications were analysed by logistic regression adjusted for confounders. In this thesis, also complications of FINHYST in 2006 were compared to the prospective national hysterectomy study in 1996, as a 10-year follow-up Since 2002, annual numbers of hysterectomies for benign disease in Finland gradually declined, and in 2007-2010 remained stable at an average 5 750 per year. By method, VH has been the most common approach in Finland since 2002, and LH surpassed AH in 2005. Urinary tract injuries, particularly ureter injuries with LH, were reduced to 0.3% in 2000-2005, representing a nearly three-fold reduction since the 1990 s. The FINHYST study in 2006, which covered 79.4% of national hysterectomies for benign disease, comprised 1 255 AHs (24%), 1 679 LHs (32%), and 2 345 VHs (44%), with respective overall complications occurring in 19.2%, 15.4%, and 11.7%, and major complications (organ injuries, reoperations or venous thromboembolism) in 4.0%, 4.3%, and 2.6%. No deaths occurred. Most bladder and bowel injuries were detected and repaired intraoperatively (88% and 83%). Risk factors for complications overall were adhesiolysis (OR 2.48), uterine size of 500 g or more (OR 1.44), and concomitant surgery (OR 1.28). Major complication risk factors were adhesiolysis (OR 2.41), more specifically bladder injuries associated with caesarean section (OR 4.01) and uterine size of 500 g or more (OR 2.88). Postoperative infections were associated with those overweight (OR 1.61), obese (OR 1.67), or extremely obese (OR 1.82), compared to those of normal weight. Pharmaceutical thrombosis prophylaxis (TP) was given to 64.8%. TP was associated with postoperative haemorrhage or haematoma in VH performed for prolapse (OR 4.82), and in AH (OR 2.87). Age of 55 or over reduced the risk for complications overall (OR 0.61), and for infections (OR 0.66); operative haemorrhage decreased with age. Antibiotic prophylaxis was given to 97.5%: cefuroxime alone to 38.5%, metronidazole alone to 9.9%, and metronidazole in combination with cefuroxime to 43.0%. Overall, 54% received metronidazole, which had no significant independent risk-reducing effect, nor any interactive effect when combined with cefuroxime, for total infections in any type of hysterectomy. Cefuroxime, however, had a risk-reducing effect (OR 0.29); also for all hysterectomy methods separately. No method was independently associated with complications, except for infections, for which AH, compared to LH, led to a risk for febrile events, wound infections, and urinary tract infections. Compared to AH, in both the hysterectomy methods (LH and VH) in which the vault is closed vaginally, the risk for pelvic infection was 5-fold. In conclusion, while numbers of hysterectomies in Finland have declined, the minimally invasive methods have overtaken AH. Such a trend promoting faster recovery from surgery has reduced complications, particularly infections. The follow-up also showed a reduction in ureter injuries in LH, and bowel injuries in VH. During the time that VH became the most common method for hysterectomy, its complications nearly halved.1990-luvulla aina vuoteen 2002 asti, kohdunpoistoja hyvänlaatuisesta syystä tehtiin vuosittain yli 10 000. Kohdunpoisto olikin kaihikirurgian ja keisarileikkauksen jälkeen yleisin naisten toimenpide. Ensimmäiset laparoskooppiset kohdunpoistot (LH) tehtiin maassamme 20 vuotta sitten, jolloin avointen kohdunpoistojen (AH) osuus oli yli 90 %. LH yleistyi nopeasti, ja vuonna 1996 kansallisessa kohorttitutkimuksessa AH:n osuus oli 58 %, LH:n 24 % ja vaginaalisten kohdunpoistojen (VH) 18 %. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyvänlaatuisesta syystä tehtävien kohdunpoistojen määriä, menetelmiä, komplikaatioita sekä komplikaatioiden esiintymiseen vaikuttavia riski- ja suojatekijöitä. Valtakunnallista kalenterivuoden 2006 käsittänyttä prospektiivista FINHYST-kohorttitutkimusta edelsi retrospektiivinen Potilasvakuutuskeskuksen laparoskooppisen kohdunpoiston vakavien komplikaatioiden määrän selvitys ajalta 2000 2005. FINHYST-tutkimukseen kerättiin kohdunpoistojen tiedot kaikista 46 julkisesta sairaalasta, joissa ko. leikkauksia tehtiin; lisäksi 7 yksityissairaalasta. Tutkimuksessa selvitettiin myös veritulpan ja infektion estolääkityksen toteutusta ja tuloksia. Lisäksi väitöskirjassa analysoitiin komplikaatioiden esiintymisen 10-vuotismuutos edeltäneeseen valtakunnalliseen 1996 aineistoon verraten. Tulokset osoittavat, että hyvänlaatuisen syyn vuoksi tehtävät kohdunpoistot maassamme ovat vähentyneet. Vuoden 2002 jälkeen määrä laski tasaisesti, kunnes 2007 2010 toimenpiteitä tehtiin vuosittain enää keskimäärin 5 750. Samalla vähäinvasiiviset menetelmät syrjäyttivät perinteisen avoleikkauksen (AH). Alatieleikkaus VH ylitti AH määrän vuonna 2002, ja LH teki saman vuonna 2005. Mistään muusta maassa ei vastaavaa trendiä ole julkaistu; muissa Pohjoismaissa sekä anglosaksisissa maissa suositaan edelleen perinteistä avoleikkausta. Suomen lisäksi Saksassa ja Hollannissa VH on jo menetelmistä yleisin. Suomalainen erityispiirre onkin muualla harvinaisen LH-leikkauksen laaja-alainen hallitseminen, mikä heijastelee gynekologisen tähystyskirurgian yleisesti korkeaa tasoa maassamme. Potilasvakuutuskeskuksen tietojen perusteella LH-leikkauksen vakavat komplikaatiot vähenivät verraten 90-luvun tulokseen. Virtsajohdinvaurioita esiintyi 1992 1999 0,9 prosentilla, ja 2000 2005 enää 0,3 prosentilla. FINHYST-tutkimuksen 5 279 potilasta edustavat 79,4 % vuonna 2006 maassamme tehdyistä kohdunpoistoista hyvänlaatuisesta syystä. Kohdunpoistomenetelmät olivat AH 24 %, LH 32 %, ja VH 44 %. Komplikaatiota ilmeni AH leikkauspotilailla 19,2 prosentilla, LH:ssa 15,4 prosentilla ja VH:ssa 11,7 prosentilla, vakavia komplikaatioita (elinvaurioita, uusintaleikkauksia, tai veritulppia) vastaavasti 4,0, 4,3 ja 2,6 prosentilla. Leikkaukseen liittyviä kuolemia ei esiintynyt. Rakkovaurioista 88 % ja suolivaurioista 83 % havaittiin ja korjattiin jo kohdunpoistoleikkauksen aikana, ja uusintaleikkauksilta vältyttiin. Komplikaatioihin liittyviä riskitekijöitä olivat vatsaontelon kiinnikkeet ja 500 g tai kookkaampi kohtu. Myös vakavien komplikaatioiden osalta kiinnikkeet olivat tärkein riskitekijä. Kohdunpoiston virtsarakkovaurioiden riskitekijöitä olivat aiempi keisarileikkaus ja suuri kohtu. Ylipaino lisäsi komplikaatioiden riskiä, mm. haavatulehdusten riski oli ylipainoisilla avoleikkauksessa yli viisinkertainen normaalipainoisiin verrattuna. Veritulppia ehkäisevä lääkitys annettiin 65 % leikkauksista ja se lisäsi leikkauksen jälkeisten vuotokomplikaatioiden riskiä laskeumapotilaiden alatieleikkauksessa ja avokohdunpoistossa. Potilaan korkeampi ikä, 55 v. tai enemmän, vaikutti suojaavasti kokonais- ja infektiokomplikaatioiden esiintymiseen, minkä ajatellaan liittyvän verekkyyden eli leikkausvuodon vähenemiseen iän myötä. Antibioottisuojan sai 98 %. Kefuroksiimi antibiootilla oli tehokas itsenäinen riskiä vähentävä vaikutus. Metronidatsoli antibioottia annettiin kaiken kaikkiaan 54 %:lle potilaista, mutta se ei yksinään eikä kefuroksiimin lisänä annettuna suojannut leikkauksen jälkeisiltä tulehduksilta. Itse leikkausmenetelmien osalta komplikaatioiden esiintymisessä ei havaittu tilastollisia eroja lukuun ottamatta infektioiden alaryhmiä: LH:ssa esiintyi vähemmän leikkauksen jälkeistä kuumeilua, haavainfektioita ja virtsatietulehduksia kuin AH:ssa. Molemmissa kohdunpoistomenetelmissä, joissa emättimen haava ommellaan alateitse (LH ja VH), esiintyi leikkauksen jälkeisiä lantion verenpurkaumia tai märkäkertymiä avokohdunpoistoa enemmän. Kohdunpoistojen ajatellaan vähentyneen hormonikierukan käytön ja kohdun tähystysten lisäännyttyä. Kohdun tähystyksessä voidaan poistaa vuotohäiriöitä aiheuttavia kasvaimia. Molemmilla menetelmillä voidaan tehokkaasti hoitaa runsaita kuukautisvuotoja. Myös vaihdevuosien jälkeisen hormonihoidon käytön väheneminen on voinut vähentää kohdunpoistoja. Kohdunpoistojen menetelmien muututtua avoleikkausta kevyemmiksi suomalaiset naiset toipuvat toimenpiteestä nopeammin. 10-vuotisseurannassa infektiokomplikaatiot vähenivät. Samalla vähenivät myös vähäinvasiivisten kohdunpoistojen elinvauriot, LH:n virtsajohdinvauriot ja VH:n suolivauriot. Suurin muutos tapahtui VH:ssa, jossa kokonaiskomplikaatiot lähes puoliintuivat kohdunpoistomenetelmän tultua yleisimmäksi.
URI: URN:ISBN:978-952-10-7710-4
http://hdl.handle.net/10138/30240
Date: 2012-03-30
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Hysterec.pdf 553.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record