Yläkoululaisten ja lukiolaisten kokemuksia kansalaistieteestä biologian opetuksessa : tapaustutkimus Kaupunkirottatutkimuksesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906052298
Title: Yläkoululaisten ja lukiolaisten kokemuksia kansalaistieteestä biologian opetuksessa : tapaustutkimus Kaupunkirottatutkimuksesta
Author: Huovelin, Suvi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906052298
http://hdl.handle.net/10138/302601
Thesis level: master's thesis
Discipline: fysiologia ja neurotiede
Physiology and Neuroscience
fysiologi och neurovetenskap
Abstract: Kansalaistiede on tutkimusmenetelmä, jossa aineistonkeruu, analysointi tai tutkimuksen muu vaihe jaetaan suurelle määrälle vapaaehtoisia. Menetelmä mahdollistaa ajallisesti ja maantieteellisesti laajojen aineistojen keräämisen. Kansalaistiedettä on myös joitakin kertoja integroitu kouluopetukseen ja sen on havaittu herättävän oppilaissa kiinnostusta oppiainetta ja tutkimista kohtaan ja opettavan oppilaille tieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Kouluille suunnattujen kansalaistiedehankkeiden toteutuneita hyötyjä on kuitenkin tutkittu vasta vähän. Tässä tutkimuksessa tutkittiin yläkoululaisten ja lukiolaisten kokemuksia Kaupunkirottatutkimus-kansalaistiedehankkeesta. Tutkimuskysymykset olivat: (1.) Millaiseksi Kaupunkirottatutkimukseen osallistuneet yläkoululaiset ja lukiolaiset kokevat kansalaistieteen osana biologian opetusta? (2.) Millaiseksi Kaupunkirottatutkimukseen osallistuneet yläkoululaiset ja lukiolaiset kokevat kaupunkirottien tutkimisen? Aineisto kerättiin ryhmäteemahaastatteluilla Kaupunkirottatutkimukseen osallistuneilta yläkoululaisilta ja lukiolaisilta Helsingissä talvella 2018-2019. Nauhoitettuja haastatteluja kertyi yhdeksän ja haastateltavia oli yhteensä 29. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jossa aineistoa luokiteltiin teemoitellen ja tyypitellen. Kaupunkirottatutkimus herätti tilannekohtaista kiinnostusta kaupunkirottia ja tutkimusta kohtaan. Kiinnostusta lisäävinä tekijöinä olivat keskeisimpinä tutkimuksen uutuuden ja erikoisuuden synnyttämä elämyksellisyys, aktiivisen toiminnan herättämä osallisuus ja aidon tutkimuskontekstin muodostama kontekstuaalisuus ja siitä herännyt merkityksellisyys. Oppimiskokemuksia luokiteltiin Bloomin uudistetun taksonomian mukaan ja tuloksissa havaittiin useita tiedon ja ajattelutaidon tasoja, mikä kertoo hankkeen kehittäneen oppilaiden ja opiskelijoiden ajattelua monipuolisesti. Oppilaat ja opiskelijat oppivat myös syvempiä tutkimustaitoja pohtiessaan tutkimusta ja sen tuloksia kriittisesti sekä tieteellisiin tutkimuksiin liittyviä käytännön haasteita ja rajoitteita. Kaupunkirottien tutkiminen herätti haastateltavissa negatiivisia tai positiivisia tunteita tai ei tunteita lainkaan. Negatiiviset tunteita selittivät monenlaiset syyt, kuten rottien olemus ja toiminta, kulttuurinen vaikutus ja omat kokemukset. Positiivisia tunteita lisäsivät kiinnostus rottiin ja hyvät kokemukset lemmikkieläimistä. Tutkimuksessa opittu tieto kaupunkirotista pääasiassa vähensi ja yhdessä tapauksessa lisäsi negatiivisia tunteita, mutta moni haastateltava koki myös, ettei tutkimus vaikuttanut omaan suhtautumiseen rottia kohtaan. Tätä perusteltiin usein pettymyksellä, joka heräsi siitä, ettei rottia tai niiden jälkiä nähty tutkimuksen aikana. Rottien tutkiminen ei siis ollut monille riittävän konkreettista ja elämyksellistä, jotta se olisi vaikuttanut suhtautumiseen lajia kohtaan. Kaupunkirottatutkimuksen kaltaisten kansalaistiedeprojektien aito tutkimuskonteksti voi lisätä biologian opiskeluun merkityksellisyyttä, mitä ei muilla opetusmenetelmillä saavuteta ja opettaa tutkimisen todellisuudesta paremmin kuin perinteiset kokeelliset työt. Lisäksi kansalaistieteellä voidaan tarjota tietoa ja luontokokemuksia, joiden avulla oppijat pääsevät puntaroimaan omaa suhdettaan luontoon ja luontokappaleisiin. Luontosuhteeseen liittyvien oppimistavoitteiden saavuttamiseksi, kouluille suunnatuissa kansalaistiedehankkeissa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota oppijoiden ja luonnon välisten kontaktien konkreettisuuteen ja luontokokemusten elämyksellisyyteen.Citizen science is a research method in which data collection, analysis or other stages of research is distributed to a large number of volunteers. Citizen science enables collection of large-scale data. In addition, in few cases Citizen science has been integrated into formal school education. It has been found to attract students' interest in the subject and research and to teach students about scientific research. However, the real benefits of citizen science for schools have been just scarcely studied. This study explored the experiences of middle school and high school students on the Helsinki Urban Rat Project (Kaupunkirottatutkimus). The research questions were: (1) How do the middle school and high school students who participated in the Urban Rat Project experience citizen science as part of biology teaching? (2.) How do the students who participated in the Urban Rat Project feel about urban rats and how does the Project affect students’ perception of rats? The data was collected by group theme interviews from middle school and high school students who participated in the City Rat Project. The data consisted of nine recorded interviews with a total of 29 interviewees. The interviews were transcribed and analyzed by content analysis. The Urban Rat Project aroused situational interest towards urban rats and research project. Main factors for aroused interest were novelty and specialty of the project, the involvement created by hands-on activities and the meaningfulness created by contextualism of an authentic research. Learning experiences were categorized by Bloom’s revised taxonomy and the results revealed a number of knowledge types and cognitive process categories, suggesting that the project developed a diverse range of students' thinking. Students were able to develop deeper research skills, critically explore research and its outcomes, and learn about practical challenges and constraints of scientific research. Urban rats gave rise to both negative, positive and neutral feelings among students. The negative emotions were caused by a variety of causes, such as the appearance and behavior of rats, culture created attitudes and students own experiences. Positive feelings were caused by interest toward rats and good experiences with pets. The knowledge learned in the study about urban rats generally reduced negative feelings and in one case aroused them, but many interviewees also felt that the study had no effect on their attitude towards rats, because interaction with rats was not concrete enough during the project and the students were disappointed that they did not see rats or rat footprints. The authentic research context of citizen science such as Urban Rat Project can increase meaningfulness to studying biology, which is not necessarily achieved by other teaching methods and may teach the realities of scientific research better than traditional practical work. In addition, citizen science can provide knowledge and nature experiences that allow learners to reflect on their relationship with nature. In order to achieve nature-related learning goals of the school education, citizen science projects should pay particular attention to the concreteness of the interaction between learners and nature and to the students' experiences in nature during citizen science.
Subject: kansalaistiede
luontosuhde
kontekstuaalisuus
tutkimuksellisuus
tilannekohtainen kiinnostus
Bloomin uudistettu taksonomia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Huovelin_Suvi_Pro_gradu_2019.pdf 793.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record