Ruokaviraston julkaisuja - Finnish Food Authority publications

 

Recent Submissions

  • Pihlajasaari, Annika; Leinonen, Elina; Markkula, Annukka; Miettinen, Ilkka (THL); Rimhanen-Finne, Ruska (THL); Summa, Maija; Zacheus, Outi (THL) (Ruokavirasto, 2021)
    Ruokaviraston julkaisuja 7/2021
    Vuosina 2017–2019 Ruokaviraston ylläpitämään elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden rekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 169 elintarvike- tai talousvesivälitteistä epidemiaa, joista 96 % oli elintarvikevälitteisiä. Talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitiin samana ajanjaksona 7. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen yhteensä 2 900 henkilöä ja talousveden välityksellä 567 henkilöä. Kuten aikaisemminkin 2000-luvulla, norovirus oli vuosina 2017–2019 yleisin raportoitu elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Norovirus aiheutti 57 (35 %) elintarvikevälitteistä epidemiaa. Suurimmat elintarvikevälitteiset epidemiat aiheutti norovirus hoitolaitosruokailun välityksellä vuonna 2018 (292 ja 110 sairastunutta). Yleisimmät raportoidut välittäjäelintarvikkeet olivat kala ja kalavalmisteet sisältäen äyriäiset ja simpukat. Ne aiheuttivat 14 (9 %) epidemiaa. Toiseksi yleisin välittäjä oli liha ja lihavalmisteet sekä kasvikset ja niistä valmistetut tuotteet (kumpikin 12 epidemiaa; 7 %). Yli 70 %:ssa epidemioista välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia. Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys 33 (20 %) epidemian syntyyn. Raportoiduista epidemioista 22 %:n taustalla oli lämpötilaan ja säilytysaikaan liittyviä puutteita ja virheitä. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruoanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 19 %:iin elintarvikevälitteisistä epidemioista ja näissä melkein kaikissa tapauksissa aiheuttajana oli norovirus. Elintarvikevälitteisten epidemioiden tapahtumapaikaksi raportoitiin useimmiten ravintola, kahvila tai hotelli (90 kpl; 56 %) ja toiseksi yleisimmin koti (12 kpl; 7 %). Norovirukset aiheuttivat suurimman osan (3 kpl) tunnistetuista talousvesiepidemioista. Yhdessä epidemiassa epäiltiin sapovirusta aiheuttajaksi. Suurin talousvesivälitteinen epidemia havaittiin Nousiaisissa vuonna 2018. Sairastuneita raportoitiin 463. Taudinaiheuttajiksi epäiltiin mm. sapoviruksia. Vuosien 2017–2019 aikana taudinaiheuttaja jäi tuntemattomaksi 67 (41 %) elintarvikevälitteisessä ja kolmessa talousvesiepidemiassa. Uimavesivälitteisten epidemioiden raportointi alkoi vuonna 2012. Suomessa raportoitiin vuosina 2017– 2019 neljä uimavesivälitteistä epidemiaa, joissa sairastui noin 200 henkilöä. Kolme epidemioista aiheutui noroviruksen ja yksi kampylobakteerin saastuttamasta uimavedestä tai uimarantaympäristöstä. Ulostevahingon saastuttamalla allasvedellä oli mahdollinen yhteys kylpyläympäristön epidemiaan. Jätevedellä saastunut luonnonvesi aiheutti yhden epidemian. Kahdessa uimarantaympäristöön liittyneessä epidemiassa uimaveden saastumisen syytä ei saatu selville.
  • Nykäsenoja, Suvi; Kivilahti-Mäntylä, Katariina; Eskola, Katarina; Olkkola, Satu; Pohjanvirta, Tarja; Biström, Mia; Grönthal, Thomas; Kaartinen, Liisa; Kalenius, Saija; Helin-Soilevaara, Henriette; Raunio-Saarnisto, Mirja; Pekkanen, Katariina; Muhonen, Tita-Maria (Finnish Food Authority, 2021)
    Finnish Food Authority publications 6/2021
    Sales of antibiotics for use in animals in Finland in 2020 were lower than ever reported. The decreased sales from 2019 to 2020 was largely attributed to decreased manufacturing of medicated feed to fur animals. The majority, almost three quarters, of all antimicrobial products were given to individual animals, and products intended for group treatment accounted for just over one quarter. The most-sold antimicrobial continues to be injectable penicillin followed by orally administered sulfonamide-trimethoprim combinations and orally administered tetracyclines. Sales of reserve antimicrobials (HPCIA, WHO list ) for the treatment of animals remained very low also in 2020. The antibiotic resistance situation in bacteria from animals and food has remained relatively good in Finland. However, in certain bacterial species resistance was detected in moderate or high levels. Therefore, the need remains to further emphasise the preventive measures and prudent use of antibiotics. It is important to follow the Finnish recommendations for the use of antimicrobials in animals. Among salmonella and campylobacter from Finnish food-producing animals, resistance levels were low. Since 2014, the proportions of fluoroquinolone and tetracycline resistant broiler campylobacter isolates have varied. In bovine campylobacters, especially fluoroquinolone resistance has increased in the 2010’s. Resistance situation among indicator E. coli from broilers and cattle has remained good. The prevalence of ESBL/AmpC-producing bacteria in slaughtered broilers and in broiler meat at retail has decreased significantly and was very low in 2020. ESBL/AmpC bacteria were detected at low level from slaughtered cattle. The development of resistance situation among pathogenic bacteria isolated from food-producing animals varied between bacterial species but changes were overall small. Resistant isolates were still detected most commonly among enterotoxigenic E. coli from pigs. Among bacteria isolated from companion animals, the development of resistance situation varied during the follow-up period, and the slow decrease in resistance did not continue as clearly. Among canine E. coli strains that were resistant to third-generation cephalosporins, the relative proportion of AmpC producers increased, and ESBL strains were less common.
  • Finnish Food Authority (Finnish Food Authority, 2021)
    Finnish Food Authority publications 5/2021
    This report presents the 2020 results of regulatory control related to food safety, official controls and monitoring programmes on food and feed as well as research and risk assessments. The report also assesses, based on the results, the status of food safety and future needs for regulatory activities in Finland. The report extends the annual report referred to in the EU Control Regulation (EU) No. 2017/625 on official controls with respect to food safety; the annual report describes the results of the control in the various sectors of the food supply chain as a whole. The results of official controls and investigations from 2020 show that food safety is at a good level in Finland despite the COVID-19 pandemic. Domestic products do not contain such quantities of chemical substances that would be hazardous for the consumer and the level of food poisoning bacteria in the food studied is very low. In 2020 the number of food-borne epidemics was significantly lower than in previous years. For the first time the fight against crime in the food chain was incorporated into the national strategy and action plan for combating grey economy and economic crime for 2020–2023. The control activities planned by the food control authorities were mainly achieved. Despite the COVID-19 pandemic and restrictions and limitations the inspections, sampling and research could be carried out almost as planned. Remote inspections were introduced and controls were made to be more risk-based. The number of food recalls has increased dramatically for both domestic, internal market and third country products. Recalls are an indication of the effectiveness and responsibility of both official controls as well as own-check activities practised by companies.
  • Finnish Food Authority (Finnish Food Authority, 2019)
    Finnish Food Authority publications 7/2019
    This publication contains information on the incidence of animal diseases to be combated and the prevalence of certain other infections in various animal species in Finland in 2017. The publication also describes the measures taken to prevent and combat animal diseases. The animal disease situation remained good overall, but new diseases were also detected. Outbreaks of highly pathogenic avian influenza H5N8 amongst wild birds continued to occur during springtime. At the end of the year a highly contagious fish disease IHN was detected in four rainbow trout holdings. One Brant’s bat was found positive of bat rabies caused by a new type of lyssavirus. New cases of salmonella were found on 18 farms and Mycoplasma bovis infections were again found in dairy farms. Finland remained free of strategically important animal diseases such as enzootic bovine leucosis, brucellosis and bovine tuberculosis, IBR and BVD infections, PRRS infections in swine and Echinococcus multilocularis infection. The preparedness was especially targeted at combating African swine fever, avian influenza and rabies and was tested in a joint simulation exercise with the Nordic and Baltic countries.
  • Ruokavirasto (Ruokavirasto, 2021)
    Ruokaviraston julkaisuja 4/2021
    Tämä julkaisu sisältää tietoa Suomen eläintautitilanteesta vuonna 2020. Julkaisuun on koottu ajankohtaista tietoa vastustettavien eläintautien ja eräiden muiden tartuntojen esiintymisestä eri eläinlajeilla maassamme. Julkaisussa kuvataan myös tehtyjä toimenpiteitä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Eläintautitilanne säilyi hyvänä Suomessa vuonna 2020. Helposti leviäviä tai vaarallisia eläintauteja ei todettu. Suomessa uutta eläintautia, myksomatoosia, todettiin kuolleena löytyneestä villikaniinista. Myksomatoosi on kaniinien virustauti, jota esiintyy ympäri maailmaa. COVID-19-pandemia vaikutti monin tavoin sektorin toimintaan ja kun SARS-CoV-2 -viruksen todettiin tarttuvan myös useisiin eläinlajeihin, jouduttiin varautumaan mahdollisiin tartuntoihin eläimissä. Suomessa ei kuitenkaan todettu uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja eläimillä. Suomi säilyi vapaana strategisesti tärkeiksi katsotuista eläintaudeista kuten nautaleukoosista, luomistaudista ja nautatuberkuloosista, nautojen IBR- ja BVD-tartunnoista, sikojen PRRS:stä sekä Echinococcus multilocularis -tartunnoista. Eläintautivarautumista kohdistettiin erityisesti SARS-CoV-2-tartunnan, afrikkalaisen sikaruton ja rabieksen torjuntaan.
  • Ruokavirasto (Ruokavirasto, 2021)
    Ruokaviraston julkaisuja 3/2021
    Tässä raportissa kerrotaan elintarviketurvallisuuteen liittyvän viranomaisvalvonnan, elintarvikkeiden ja rehujen virallisten valvonta- ja seurantaohjelmien, tutkimusten ja riskinarviointien tuloksista vuodelta 2020, sekä arvioidaan niiden perusteella Suomen elintarviketurvallisuustilannetta ja viranomaistoiminnan tulevaisuuden tarpeita. Raportti syventää elintarviketurvallisuuden osalta EU:n virallista valvontaa koskevan asetuksen (EU) 2017/625 edellyttämää vuosiraporttia, jossa kuvataan valvonnan tulokset koko elintarvikeketjun eri sektoreilla. Viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulokset vuodelta 2020 osoittavat, että elintarviketurvallisuus on Suomessa hyvällä tasolla COVID-19 pandemiasta huolimatta. Kotimaassa tuotetut tuotteet eivät sisällä kuluttajalle vaarallisia määriä kemiallisia aineita, ja ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita esiintyy hyvin vähän tutkituissa elintarvikkeissa. Elintarvikevälitteisten epidemioiden määrä oli vuonna 2020 merkittävästi aikaisempia vuosia alhaisempi. Elintarvikeketjun rikollisuuden torjunta otettiin ensimmäistä kertaa osaksi kansallista harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa vuosille 2020–2023. Elintarvikeviranomaisten suunniteltu valvonta toteutui pääosin. COVID-19 pandemiasta sekä rajoituksista ja rajoitteista huolimatta tarkastukset, näytteenotto ja tutkimus pystyttiin toteuttamaan lähes suunnitellun mukaisesti. Etätarkastukset otettiin käyttöön, ja valvontaa suunnattiin entistä riskiperusteisemmin. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä on kasvanut voimakkaasti sekä kotimaisten että sisämarkkina- ja kolmasmaatuotteiden osalta. Takaisinvedot ovat osoitus sekä viranomaisvalvonnan että yritysten omavalvonnan toimivuudesta ja vastuullisuudesta.
  • Finnish Food Authority (Finnish Food Authority, 2021)
    Finnish Food Authority publications 2/2021
    This publication contains information on the incidence of animal diseases to be combated and the prevalence of certain other infections in various animal species in Finland in 2019. The publication also describes the measures taken to prevent and combat animal diseases. The animal disease situation in Finland remained good in 2019. No easily spreading animal diseases were detected in production animals. A hunted wild boar was found to be seropositive for Aujeszky’s disease on September 2019. Finland has Aujeszky´s disease free status and the disease has never been detected in domestic pigs in Finland. Finland remained free of strategically important animal diseases such as enzootic bovine leucosis, brucellosis and bovine tuberculosis, IBR and BVD infections, PRRS infections in swine and Echinococcus multilocularis infection. The preparedness was especially targeted at combating African swine fever, IHN and rabies.
  • Ruokavirasto, kasvianalytiikka, kasvintuhooja ja vilja (Ruokavirasto, 2021)
    Ruokaviraston julkaisuja 1/2021
    Viljaseula-julkaisuun on koottu kotimaisen viljasadon käyttölaadun ja turvallisuuden keskeiset tiedot, jotka perustuvat Ruokaviraston kasvianalytiikan laboratorion tekemään seurantaan. Julkaisussa on tietoa yli kymmenen viimeisen vuoden viljasadosta. Tietoa esitetään lyhyissä viljalajikohtaisissa teksteissä sekä taulukoilla, graafeilla ja kartoilla. Tarkemmat alueelliset ja lajikekohtaiset tiedot viljalajeittain esitetään vuodelta 2020. Tieto perustuu tilatason näytteisiin, joten tulokset edustavat käytännön viljelyksiä eri puolilla maata. Julkaisussa esitetään myös viljelijöiden satoarviot kaikilta viljalajeilta. Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Aineisto koostuu viljelijöiden lähettämistä viljanäytteistä, näytteiden taustatiedoista ja Ruokaviraston tutkimustuloksista. Seuranta antaa luotettavan kuvan kotimaisen viljasadon laadusta. Näytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla myytävää viljaa, että tiloille jäävää viljaa. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä. Ajankohtaisia viljan laatutuloksia on julkaistu Ruokavirasto.fi Avoin tieto -sivustolla. Se tuo ajantasaista tutkimustietoa kaikkien käyttöön nopeasti ja havainnollisesti. Viljelijät ovat saaneet lähettämiensä näytteiden tutkimustulokset käyttöönsä heti näytteiden valmistuttua. Viljaseula-julkaisu kokoaa laatutiedon yhteen paikkaan. Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Koska kahta samanlaista kasvukautta ei ole, on tärkeää tuottaa koko elintarvikeketjun käyttöön luotettavaa ja ajantasaista tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta. Öljy- ja proteiinikasvien viljelyn ja käytön lisäämisen tueksi tarvitaan tietoa härkäpavun ja öljykasvien sadosta. Vuodesta 2018 lähtien laatuseurantaan on pyydetty näytteiksi myös härkäpapua, rypsiä ja rapsia.
  • Finnish Food Authority; Finnish Medicines Agency Fimea; University of Helsinki (Finnish Food Authority, 2020)
    Finnish Food Authority publications 5/2020
    Sales of veterinary antimicrobials in food-producing animal species in Finland remained low although it increased slightly in 2019. Majority, almost two thirds, of all antimicrobial products are given to individual animals, and products intended for group treatment accounted for just over a third. Injectable penicillin is still the most commonly used antimicrobial. The next most common agents are orally administered tetracyclines and orally administered sulfonamide-trimethoprim combination, both of which saw a clear increase in sales last year. Sales of reserve antimicrobials (HPCIA, WHO list) for the treatment of animals remained very low also in 2019. The antimicrobial resistance situation in bacteria from animals and food has remained relatively good in Finland. However, in certain bacterial species resistance was detected in moderate or high levels. Therefore, there is a need to further emphasise the preventive measures and prudent use of antimicrobials. It is important to follow the Finnish recommendations for the use of antimicrobials in animals. Among salmonella and campylobacter from Finnish food-producing animals, resistance levels were mainly low. For the first time in Finland, multidrug resistant monophasic Salmonella Typhimurium was isolated from a few cattle and pig farms in 2019. From 2014 onwards, the occurrence of fluoroquinolone and tetracycline resistant campylobacter from broilers have varied. No significant changes have been observed in the occurrence of resistant indicator E. coli from pigs except for tetracycline resistance which has decreased since 2013. The resistance situation among pathogenic bacteria isolated from food-producing animals was similar as in previous year. Resistant isolates are still detected most commonly among enterotoxigenic E. coli from pigs. The proportion of resistant bacterial isolates from companion animals and horses decreased for nearly all antimicrobials. However, resistance against some antimicrobials increased for certain bacterial species. The prevalence of ESBL/AmpC-producing bacteria in slaughtered pigs as well as in pork and beef was low or non-existent.
  • Finnish Food Authority (Finnish Food Authority, 2020)
    Finnish Food Authority publications 4/2020
    This report presents for the year 2019 the results of regulatory control related to food safety, official controls and monitoring programmes on food and feed, as well as research and risk assessments. The report also assesses, based on the results, the status of food safety and future needs for regulatory activities in Finland. The report extends the annual report referred to in the EU Control Regulation (EC) No. 882/2004, starting from 14.12.2019 the Official Controls Regulation (EU) 2017/625, with respect to food safety where the annual report describes the results of control in the various sectors of the food supply chain as a whole. The results of regulatory control and research in 2019 demonstrate a good status of food safety in Finland. Domestically produced food does not contain chemical substances in levels that would be dangerous to the consumer. Foodstuffs tested contain food-poisoning causing bacteria in very low concentrations. The number of food-borne epidemics as well as the number of people affected has decreased from the previous year. The amount of epidemics as well as the number of people affected varies significantly from year to year. The main pathogen in 2019 was still the norovirus. It spreads easily with the affected and often causes disease in large groups of people. The number of food frauds is increasing and fraudulent activities are also found in Finland. The number of food withdrawals is still increasing. As a rule, food sector companies operating in Finland meet food safety requirements excellently or very well. Severe shortcomings occur in very low numbers.
  • Ruokavirasto (Ruokavirasto, 2020)
    Ruokaviraston julkaisuja 3/2020
    Tämä julkaisu sisältää tietoa Suomen eläintautitilanteesta vuonna 2019. Julkaisuun on koottu ajankohtaista tietoa vastustettavien eläintautien ja eräiden muiden tartuntojen esiintymisestä eri eläinlajeilla maassamme. Julkaisussa kuvataan myös tehtyjä toimenpiteitä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Eläintautitilanne säilyi hyvänä Suomessa vuonna 2019. Helposti leviäviä eläintauteja ei todettu tuotantoeläimillä. Aujeszkyn taudin vasta-aineita todettiin metsästetyssä luonnonvaraisessa villisiassa syyskuussa 2019. Suomi on virallisesti vapaa Aujeszkyn taudista eikä tautia ole Suomessa koskaan todettu tuotantosioilla. Suomi säilyi vapaana strategisesti tärkeiksi katsotuista eläintaudeista kuten nautaleukoosista, luomistaudista ja nautatuberkuloosista, nautojen IBR- ja BVD-tartunnoista, sikojen PRRS:stä sekä Echinococcus multilocularis -tartunnoista. Eläintautivarautumista kohdistettiin erityisesti afrikkalaisen sikaruton, IHN -taudin ja rabieksen torjuntaan.
  • Ruokavirasto (Ruokavirasto, 2020)
    Ruokaviraston julkaisuja 2/2020
    Tässä raportissa kerrotaan elintarviketurvallisuuteen liittyvän viranomaisvalvonnan, elintarvikkeiden ja rehujen virallisten valvonta- ja seurantaohjelmien, tutkimusten ja riskinarviointien tuloksista vuodelta 2019, sekä arvioidaan niiden perusteella Suomen elintarviketurvallisuustilannetta ja viranomaistoiminnan tulevaisuuden tarpeita. Raportti syventää elintarviketurvallisuuden osalta EU:n valvonta-asetuksen (EY) No 882/2004, 14.12.2019 alkaen EU:n virallista valvontaa koskevan asetuksen (EU) 2017/625, edellyttämää vuosiraporttia, jossa kuvataan valvonnan tulokset koko elintarvikeketjun eri sektoreilla. Viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulokset vuodelta 2019 osoittavat, että elintarviketurvallisuus on Suomessa hyvällä tasolla. Kotimaassa tuotetut tuotteet eivät sisällä kuluttajalle vaarallisia määriä kemiallisia aineita. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita esiintyy hyvin vähän tutkituissa elintarvikkeissa. Elintarvikevälitteisten epidemioiden määrä samoin kuin epidemioissa sairastuneiden määrä on laskenut edellisvuodesta. Epidemioiden ja niissä sairastuneiden määrä vaihtelee vuosittain paljon. Norovirus oli vuonna 2019 edelleen yleisin tunnistettu taudinaiheuttaja. Se leviää helposti sairastuneiden mukana ja sairastuttaa usein suuren määrän ihmisiä. Ruokapetosten määrä kasvaa ja myös Suomessa havaitaan petoksellista toimintaa. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä on edelleen kasvussa. Kotimaassa toimivat elintarvikealan yritykset täyttävät elintarviketurvallisuusvaatimukset pääosin oivallisesti tai hyvin. Vakavia puutteita esiintyy hyvin vähän.
  • Ruokavirasto (Ruokavirasto, 2019)
    Ruokaviraston julkaisuja 4/2019
    Tämä julkaisu sisältää tietoa Suomen eläintautitilanteesta vuonna 2018. Julkaisuun on koottu ajankohtaista tietoa vastustettavien eläintautien ja eräiden muiden tartuntojen esiintymisestä eri eläinlajeilla maassamme. Julkaisussa kuvataan myös tehtyjä toimenpiteitä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Eläintautitilanne säilyi pääosin hyvänä. Edellisenä vuonna alkanut kalojen IHN-taudin epidemia kuitenkin jatkui vuonna 2018. Uutena tautina Suomessa todettiin ensimmäisen kerran hirvieläinten TSE-tautia helmikuussa. Korkeapatogeenista H5N6-tyypin lintuinfluenssaa todettiin keväällä luonnonvaraisissa linnuissa. Uusia salmonellatapauksia todettiin 36 tuotantotilalla. Suomi säilyi vapaana strategisesti tärkeiksi katsotuista eläintaudeista kuten nautaleukoosista, luomistaudista ja nautatuberkuloosista, nautojen IBR- ja BVD-tartunnoista, sikojen PRRS:stä sekä Echinococcus multilocularis-tartunnoista. Eläintautivarautumista kohdistettiin erityisesti afrikkalaisen sikaruton, IHN -taudin ja CWD:n torjuntaan.
  • Ruokavirasto (Ruokavirasto, 2019)
    Ruokaviraston julkaisuja 3/2019
    Tässä raportissa kerrotaan elintarviketurvallisuuteen liittyvän viranomaisvalvonnan, elintarvikkeiden ja rehujen virallisten valvonta- ja seurantaohjelmien, tutkimusten ja riskinarviointien tuloksista vuodelta 2018, sekä arvioidaan niiden perusteella Suomen elintarviketurvallisuustilannetta ja viranomaistoiminnan tulevaisuuden tarpeita. Raportti syventää elintarviketurvallisuuden osalta EU:n valvonta-asetuksen (EY) No 882/2004 edellyttämää vuosiraporttia, jossa kuvataan valvonnan tulokset koko elintarvikeketjun eri sektoreilla. Viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulokset vuodelta 2018 osoittavat, että elintarviketurvallisuus on Suomessa hyvällä tasolla. Kotimaassa tuotetut tuotteet eivät sisällä kuluttajalle vaarallisia määriä kemiallisia aineita. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita esiintyy hyvin vähän tutkituissa elintarvikkeissa. Elintarvikevälitteisten epidemioiden määrä kasvoi merkittävästi edellisestä vuodesta samoin kuin epidemioissa sairastuneiden määrä. Syynä muutokseen olivat pääasiassa noroviruksen aiheuttamat sairastumiset. Ruokapetosten määrä kasvaa ja myös Suomessa havaitaan petoksellista toimintaa. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä on edelleen kasvussa. Kotimaassa toimivat elintarvikealan yritykset täyttävät elintarviketurvallisuusvaatimukset pääosin oivallisesti tai hyvin. Vakavia puutteita esiintyy hyvin vähän.
  • Pihlajasaari, Annika; Leinonen, Elina; Miettinen, Ilkka; Rimhanen-Finne, Ruska; Simola, Maria; Tuutti, Enni; Huusko, Sari; Zacheus, Outi (Ruokavirasto, 2019)
    Ruokaviraston julkaisuja 2/2019
    Vuosina 2014–2016 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (nyk. Ruokavirasto) ylläpitämään elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden rekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 144 elintarvike- tai talousvesivälitteistä epidemiaa, joista 132 (92 %) oli elintarvikevälitteisiä. Talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitiin samana ajanjaksona 12. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen yhteensä 2 761 henkilöä ja talousveden välityksellä 1 201 henkilöä. Kuten aikaisemminkin 2000-luvulla norovirus oli vuosina 2014–2016 yleisin raportoitu elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Norovirus aiheutti 42 (32 %) elintarvikevälitteistä epidemiaa. Suurimmat elintarvikevälitteiset epidemiat aiheutti norovirus ravintolaruokailun välityksellä vuosina 2015 (100 sairastunutta) ja 2016 (131 sairastunutta) sekä EHEC ja EPEC rukolan välityksellä vuonna 2016 (237 sairastunutta). Yleisimmät raportoidut välittäjäelintarvikkeet olivat kasvikset ja kasvistuotteet. Ne aiheuttivat 12 (9 %) epidemiaa. Toiseksi yleisin välittäjä oli liha ja lihavalmisteet (11 epidemiaa; 8 %). Jopa 70 %:ssa epidemioista välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia. Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys 18 (14 %) epidemian syntyyn. Raportoiduista epidemioiden taustalla olleista puutteista ja virheistä 28 % liittyi lämpötilaan. Liian pitkä elintarvikkeiden säilytysaika vaikutti 16 %:ssa tapauksista epidemian syntyyn. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruoanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 20 %:iin elintarvikevälitteisistä epidemioista ja näissä kaikissa tapauksissa aiheuttajana oli norovirus. Elintarvikevälitteisten epidemioiden Ruokaviraston julkaisuja 2/2019 | Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 2014–2016 tapahtumapaikaksi raportoitiin useimmiten ravintola, kahvila tai hotelli (78 kpl; 59 %) ja toiseksi yleisimmin koti (12 kpl; 9 %). Kampylobakteerit aiheuttivat suurimman osan (5 kpl) tunnistetuista vesiepidemioista. Norovirusten epäillään aiheuttaneen kaksi vesivälitteistä epidemiaa. Yhdessä epidemiassa epäiltiin Dientamoeba fragilis -alkueläintä ja sapovirusta aiheuttajaksi. Suurin talousvesivälitteinen epidemia havaittiin Nurmijärvellä vuonna 2015. Sairastuneita raportoitiin 700. Taudinaiheuttajiksi epäiltiin mm. kampylobakteeria. Vuosien 2014–2016 aikana taudinaiheuttaja jäi tuntemattomaksi 54 (41 %) elintarvikevälitteisessä ja neljässä vesiepidemiassa. Uimavesivälitteisten epidemioiden raportointi alkoi vuonna 2012. Suomessa esiintyi kesällä 2014 useita uimavesivälitteisiä epidemioita, joissa sairastui lähes 1 500 henkilöä. Suurin osa epidemioista aiheutui noro- tai adenovirusten saastuttamasta uimavedestä tai uimarantaympäristöstä. Epidemiat aiheuttaneet virukset olivat päätyneet uimarannoille uimarantojen käyttäjien oman toiminnan seurauksena. Kesän 2014 jälkeen lisättiin viranomaisille suunnattua ohjeistusta uimavesivälitteisten epidemioiden ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.
  • Ruokavirasto, kasvianalytiikka, vilja ja puu (Ruokavirasto, 2020)
    Ruokaviraston julkaisuja 1/2020
    Viljaseula-julkaisuun on koottu kotimaisen viljasadon käyttölaadun ja turvallisuuden keskeiset tiedot, jotka perustuvat Ruokaviraston Kasvianalytiikan laboratorion tekemään seurantaan. Julkaisussa on tietoa yli kymmenen viimeisen vuoden viljasadosta. Tietoa esitetään lyhyissä viljalajikohtaisissa teksteissä sekä taulukoilla, graafeilla ja kartoilla. Vuodelta 2019 esitetään alueelliset ja lajikekohtaiset tiedot. Lajiketieto perustuu tilatason näytteisiin, joten tulokset edustavat käytännön viljelyksiä eri puolilla maata. Julkaisussa esitetään viljelijöiden satoarviot kaikilta viljalajeilta. Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Aineisto koostuu viljelijöiden lähettämistä viljanäytteistä, näytteiden taustatiedoista ja Ruokaviraston analyysituloksista. Seuranta antaa luotettavan kuvan kotimaisen viljasadon laadusta. Näytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla myytävää viljaa, että tiloille jäävää viljaa. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä ja hyvä osaaminen seurannan järjestämisessä. Ajankohtaisia viljan laatutuloksia on julkaistu Ruokavirasto.fi Avoin tieto -sivustolla. Se tuo ajantasaista tutkimustietoa kaikkien käyttöön nopeasti ja havainnollisesti. Viljelijät ovat saaneet lähettämiensä näytteiden tutkimustulokset käyttöönsä heti näytteiden valmistuttua. Viljaseula-julkaisu kokoaa laatutiedon yhteen paikkaan. Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Koska kahta samanlaista kasvukautta ei ole, on tärkeää tuottaa elintarvikeketjulle luotettavaa ja ajantasaista tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta. Öljy- ja proteiinikasvien viljelyn ja käytön lisäämisen tueksi tarvitaan tietoa härkäpavun ja öljykasvien sadosta. Vuodesta 2018 lähtien laatuseurantaan on pyydetty näytteiksi myös härkäpapua, rypsiä ja rapsia.
  • Finnish Food Authority (Finnish Food Authority, 2019)
    Finnish Food Authority publications 8/2019
    This publication contains information on the incidence of animal diseases to be combated and the prevalence of certain other infections in various animal species in Finland in 2018. The publication also describes the measures taken to prevent and combat animal diseases. The animal disease situation remained overall good. However, the IHN epidemic that started in 2017, continued during 2018. The first case of TSE in cervids in Finland was found in February 2018. Outbreaks of highly pathogenic avian influenza H5N6 amongst wild birds occurred during springtime. New cases of salmonella were found on 36 farms. Finland remained free of strategically important animal diseases such as enzootic bovine leucosis, brucellosis and bovine tuberculosis, IBR and BVD infections, PRRS infections in swine and Echinococcus multilocularis infection. The preparedness was especially targeted at combating African swine fever, IHN and CWD.
  • Finnish Food Authority; Finnish Medicines Agency Fimea; University of Helsinki (Finnish Food Authority, 2019)
    Finnish Food Authority publications 6/2019
    Consumption of veterinary antimicrobials in food-producing animal species in Finland is low and in recent years, has decreased further. Drop is noted in sales of almost all antimicrobial classes. Particularly sales of orally administered products have decreased. Sales of tablets intended to companion animals has almost halved during this decade. Majority, two thirds, of all antimicrobial products sold in 2018 was for treatment of individual animals and the remaining third products applicable for group treatment. Narrow spectrum penicillin G was the most used antimicrobial for animals and the proportion of highest priority critically important antimicrobials (HPCIA) was very low. The antimicrobial resistance situation in bacteria from animals and food has remained relatively good in Finland. However, in certain bacteria resistance was detected in moderate or high levels. Therefore, there is a need to further emphasise the preventive measures and prudent use of antimicrobials. It is important to follow the Finnish recommendations for the use of antimicrobials in animals. Among salmonella and campylobacter isolated from Finnish food-producing animals, resistance levels were mainly low. For the first time in Finland, multidrug resistant S. Kentucky was isolated from cattle in 2018. From 2014, the occurrence of fluoroquinolone and tetracycline resistance in campylobacter from broilers have varied. The occurrence of fluoroquinolone resistance in indicator E. coli has increased although the resistance is still low. Among pathogenic bacteria isolated from food-producing animals the most notifiable change was the worsening of resistance in some bovine respiratory disease pathogens. In other pathogens from food-producing animals the resistance situation remained similar as in previous years. The proportion of resistant bacterial isolates from companion animals and horses decreased for nearly all antimicrobials. However, the proportion of resistant isolates is still high for some antimicrobials. ESBL/AmpC-producing bacteria were still encountered in broilers and broiler meat; prevalence of these bacteria in broiler meat was somewhat lower in 2018 compared to 2016.
  • Finnish Food Authority (Finnish Food Authority, 2019)
    Finnish Food Authority publications 5/2019
    This report presents for the year 2018 the results of regulatory control related to food safety, official controls and monitoring programmes on food and feed, as well as research and risk assessments. The report also assesses, based on the results, the status of food safety and future needs for regulatory activities in Finland. The report extends the annual report referred to in EU Control Regulation (EC) No. 882/2004 with respect to food safety where the annual report describes the results of control in the various sectors of the food supply chain as a whole. The results of regulatory control and research in 2018 demonstrate a good status of food safety in Finland. Domestically produced food does not contain chemical substances in levels that would be dangerous to the consumer. Foodstuffs tested contain food-poisoning causing bacteria in very low concentrations. The number of food-borne epidemics as well as the number of people affected increased notably from the previous year. The reason for this increase was mainly due to illnesses caused by noroviruses. The number of food frauds is increasing and fraudulent activities are also found in Finland. The number of food withdrawals is still increasing. As a rule, food sector companies operating in Finland meet food safety requirements excellently or very well. Severe shortcomings occur in very low numbers.
  • Ruokavirasto, kasvianalytiikka, vilja ja puu (Ruokavirasto, 2019)
    Ruokaviraston julkaisuja 1/2019
    Viljaseulaan on koottu kotimaisen viljasadon käyttölaadun ja turvallisuuden keskeiset tiedot, jotka perustuvat Ruokaviraston Kasvianalytiikan laboratorion tekemään seurantaan. Julkaisu kokoaa tiedot yli kymmenen viimeisen vuoden viljan laadusta. Vuodelta 2018 esitetään alueelliset ja lajikekohtaiset tiedot. Lajiketieto perustuu tilatason näytteisiin, joten tulokset täydentävät viljelykokeista saatavaa tietoa. Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Aineisto koostuu viljelijöiden lähettämistä viljanäytteistä, näytteiden taustatiedoista ja Ruokaviraston analyysituloksista. Aineistoa hyödynnetään seurannan lisäksi erilaisissa tietohauissa, EU-raportoinnissa ja tutkimuksissa, joissa voidaan hyödyntää tilatason tietoa käytännön viljelyksiltä. Seuranta antaa luotettavan kuvan kotimaisen viljasadon laadusta. Näytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla myytävää viljaa, että tiloille jäävää viljaa. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä. Viljan ajankohtaisia laatutuloksia julkaistaan Ruokaviraston internetsivuilla, jossa julkaistiin syksyllä 2018 uusi Avoin tieto -portaali. Se tuo ajantasaista tutkimustietoa kaikkien käyttöön nopeasti ja havainnollisesti. Viljelijöille on toimitettu heidän näytteiden tutkimustulokset. Viljaseula-julkaisu kokoaa laatutiedon yhteen paikkaan. Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta, turvallista ja vastuullisesti tuotettua. Koska kahta samanlaista kasvukautta ei ole, on tärkeää tuottaa elintarvikeketjulle luotettavaa ja ajantasaista tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta. Tietoa tarvitaan viljelijän kilpailukyvyn ja päätöksenteon tueksi ja ilmaston muutoksen vaikutuksien havainnoimiseksi. Kotimaisen viljasadon laatutietoa hyödynnetään viennin edistämisessä. Kasviproteiinin käytön lisäämisen tueksi laatuseurannassa pyydettiin vuonna 2018 ensimmäistä kertaa näytteiksi härkäpapua, rypsiä ja rapsia.