Ruokaviraston julkaisuja - Finnish Food Authority publications
Browse by
Recent Submissions
-
(Ruokavirasto, 2023)Ruokaviraston julkaisuja ; 1/2023The Viljaseula 2022 publication contains key data on the quality and safety monitoring of the Finnish cereal harvest carried out by the Plant Analysis laboratory at the Finnish Food Authority. Information on the quality of cereals from the 2022 harvest is shown by region based on the regional division of ELY centres and by grain variety. Regional and varietal information may have been provided where there were enough samples. Quality information has also been provided for organic grain where there were at least 20 samples. The information is provided in the form of brief texts for each grain variety and supplemented with tables, graphs and maps. The publication also has growers’ yield forecasts for all grain varieties. Quality and safety monitoring of the cereal harvest has been carried out since 1966. Monitoring is sample research. The information is based on farms selected for the samples and so the results represent farms of different sizes, different production trends and production methods – in practice cultivation across the country. The material consists of grain samples sent in by growers, background factors on the samples and the results of the analyses conducted by the Finnish Food Authority. The samples are representative of both the grain sold on the market and grain remaining in the farms. Monitoring provides a reliable picture of the quality of the Finnish cereal harvest. An advantage of long-term monitoring is good comparability from one year to the next. Open information about median quality results is published on the Ruokavirasto.fi website each autumn. Open information makes up-to-date research information available quickly and visually. The information is presented in the autumn as soon as the results of the analyses are ready and is added to throughout the autumn. Growers have had access to the results of the examinations of the samples they have sent as soon as the samples are ready. The annual Viljaseula publication collates the information on grain quality in one place. Domestic grain production is a necessary part of our security of supply. Finland is the world’s northernmost agricultural country, which brings its own climate challenges. No two growing seasons are the same in Finland and the climate is also changing. This makes it important to provide reliable and up-to-date information for the whole food chain on the quality, quantity and safety of the cereal harvest. To support an increase in the use and cultivation of oilseed and protein crops, information is needed on the harvest of broad beans (Vicia faba) and oleaginous plants. Since 2018, samples of broad beans, rape and turnip rape have also been included in quality monitoring. As of 2022, fiel pea is also included.
-
(Finnish Food Authority, 2022)Finnish Food Authority publications ; 7/2022This report presents the 2021 results of regulatory control related to food safety, official controls and monitoring programmes on food and feed, as well as research and risk assessments. The report also assesses, based on the results, the status of food safety and future needs for regulatory activities in Finland. The report extends the annual report referred to in the EU Control Regulation (EU) No. 2017/625 on official control with respect to food safety; the annual report describes the results of the control in the various sectors of the food supply chain as a whole. The results of official controls and investigations from 2021 indicate that the control works well and the level of food safety is good. The investigation of epidemics has developed, and the number of epidemics caused by unknown reasons was the smallest in years. The export controls required by export countries were continued in accordance with the programmes. The number of food recalls has continued to increase dramatically. In 2021, more than 19,000 Oiva reports were published, which is an increase of 19 per cent from the previous year. Control was carried out through prioritised work. The new Food Act and the decrees issued under it entered into force in April 2021.
-
(Finnish Food Authority, 2022)Finnish Food Authority publications ; 6/2022Sales of veterinary antibiotics turned to a 5% increase in 2021. The result, however, was the second lowest since the monitoring began. The majority of overall sales consisted of products for individual treatment and the proportion of products for group treatment was roughly over a quarter. The biggest increase in sales was noted for orally administered sulfa-trimethoprim-combination and is partly explained by the increased manufacture of medicated feed for fur animals. Increased sales were also noted for antibiotic tablets for companion animals. Injectable penicillin continued to be the most sold veterinary antibiotic. Sales of critically important antibiotics (HPCIA, WHO) for treatment of animals decreased further and remained very low. The antibiotic resistance situation in bacteria from animals and food has remained relatively good in Finland. However, in certain bacterial species resistance was detected in moderate or high levels. Therefore, the need remains to further emphasise the preventive measures and prudent use of antibiotics. It is important to follow the Finnish recommendations for the use of antimicrobials in animals. Among salmonella from food-producing animals and campylobacter from broilers, resistance levels were low. Since 2014, the proportions of fluoroquinolone and tetracycline resistant broiler campylobacter isolates have varied. Among porcine campylobacter, fluoroquinolone resistance has increased. Resistance situation among indicator E. coli from pigs has remained good. The prevalence of ESBL/AmpC-producing bacteria in slaughtered pigs increased in 2021 while no ESBL/AmpC-producing bacteria were detected in pork and beef at retail. MRSA bacteria were detected more than previously in fresh pork at retail. The resistance situation among pathogenic bacteria isolated from food-producing animals remained similar to 2020. Resistance was overall low in bovine and porcine respiratory pathogens as well as in pathogens isolated from broilers. Resistance was still detected most in enterotoxigenic E. coli from pigs. Among bacteria isolated from companion animals, the changes in resistance situation were mostly small. The proportion of canine E. coli strains resistant to third-generation cephalosporins was the lowest since the start of the monitoring.
-
(Finnish Food Authority, 2022)Finnish Food Authority publications ; 5/2022This publication contains information on the animal disease situation in Finland during 2021. Topical information on occurrence of the diseases to be combated under the law and certain other infections in various animal species in Finland has been compiled. The publication also describes the measures taken to prevent and combat animal diseases. The animal disease situation of 2021 was different from the general good situation in Finland. In our country, highly pathogenic avian influenza was first diagnosed in poultry, and in Åland there were cases of IHN in salmonids and varroa mite infection in bees. Highly pathogenic avian influenza is classified as a category A animal disease under the EU Animal Health Regulation, Finland has had official freedom of disease from IHN, with the exception of the 2017—2018 continental epidemic restricted zone, and Åland has had official disease-free status from infestation with Varroa. The COVID-19 pandemic continued to present challenges for the sector’s operations. Since minks in particular are susceptible to SARS-CoV-2 infection of fur animals, the control program of fur animals started in 2020 was continued as well as to prepare for corona infestation of fur animals. Continuous monitoring of the coronal situation in fur farms important, since epidemics that persist in large numbers of animals allow new virus variants to emerge. Although the year was challenging, it also included plenty of successes and the health level of Finnish domestic and farmed animals can still be considered good. Finland remained free of strategically important animal diseases such as enzootic bovine leucosis, IBR and BVD infections, PRRS infections in swine and Echinococcus multilocularis infection. In 2020, Finland applied for official disease freedom status for rabies, bluetongue disease and BVD. Official disease-free country status for Rabies and bluetongue disease was obtained in 2021, and intensified surveillance sampling carried out during the year of the BVD led to the obtaining of disease freedom in early 2022.
-
(Ruokavirasto, 2022)Ruokaviraston julkaisuja ; 4/2022Tämä julkaisu sisältää tietoa Suomen eläintautitilanteesta vuonna 2021. Julkaisuun on koottu ajankohtaista tietoa lainsäädännön nojalla vastustettavien eläintautien ja eräiden muiden tartuntojen esiintymisestä eri eläinlajeilla maassamme. Julkaisussa kuvataan myös tehtyjä toimenpiteitä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Vuoden 2021 eläintautitilanne oli Suomen yleisestä hyvästä tilanteesta poikkeava.Maassamme todettiin ensimmäisen kerran korkeapatogeenista lintuinfluenssaa siipikarjassa, ja Ahvenanmaalla todettiin lohikalojen IHN-tautia sekä mehiläisten varroapunkkitartuntaa. Korkeapatogeeninen lintuinfluenssa on EU:n eläinterveyssäännössä luokiteltu a-luokan eläintaudiksi, Suomella on ollut virallinen tautivapaus IHN-taudista, vuoden 2017–2018 mantereen epidemian rajoitusvyöhykettä lukuun ottamatta, ja Ahvenanmaalla on ollut virallinen tautivapaus varropunkkitartunnasta. COVID-19-pandemia aiheutti sektorin toiminnalle edelleen haasteita. Koska turkiseläimistä erityisesti minkit ovat SARS-CoV-2 - tartunnalle herkkiä, jatkettiin vuonna 2020 aloitettua turkiseläinten koronaseurantaa sekä varautumista turkiseläintilojen koronatartuntaan. Turkistarhojen koronatilanteen jatkuva seuranta on tärkeää, sillä isoissa eläinmäärissä pitkään jatkuvat epidemiat mahdollistavat uusien virusvarianttien syntymisen. Vaikka vuosi oli haastava, siihen sisältyi myös runsaasti onnistumisia ja Suomen koti- ja tuotantoeläinten terveyden tasoa voi edelleen pitää hyvänä. Suomi pysyi vapaana strategisesti tärkeistä naudan tarttuvasta leukoosista, IBR- ja BVD-tartunnoista, sikojen PRRS-taudista ja Echinococcus multilocularis -loisesta. Vuonna 2020 Suomi haki virallista tautivapauden statusta rabieksen, sinikielitaudin ja BVD:n osalta. Rabieksen ja sinikielitaudin virallinen tautivapaan maan asema saatiin vuonna 2021, ja BVD:n vuoden aikana toteutettu tehostettu seurantanäytteenotto johti tautivapauden saamiseen vuoden 2022 alussa.
-
(Ruokavirasto, 2022)Ruokaviraston julkaisuja ; 3/2022Tässä raportissa kerrotaan elintarviketurvallisuuteen liittyvän viranomaisvalvonnan, elintarvikkeiden ja rehujen virallisten valvonta- ja seurantaohjelmien, tutkimusten ja riskinarviointien tuloksista vuodelta 2021, sekä arvioidaan niiden perusteella Suomen elintarviketurvallisuustilannetta ja viranomaistoiminnan tulevaisuuden tarpeita. Raportti syventää elintarviketurvallisuuden osalta EU:n virallista valvontaa koskevan asetuksen (EU) 2017/625 edellyttämää vuosiraporttia, jossa kuvataan valvonnan tulokset koko elintarvikeketjun eri sektoreilla. Viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulokset vuodelta 2021 kertovat, että valvonta toimii ja elintarviketurvallisuuden taso on hyvä. Epidemioiden selvitystyö on kehittynyt ja tuntemattomasta syystä aiheutuneiden määrä oli pienin vuosiin. Vientimaiden edellyttämiä vientivalvontoja jatkettiin ohjelmien mukaisesti. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä on edelleen kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2021 julkaistiin kaikkiaan yli 19 000 Oiva-raporttia mikä on 19 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Valvontaa toteutettiin painopistetyön kautta. Uusi elintarvikelaki ja sen nojalla annetut asetukset tulivat voimaan huhtikuussa 2021.
-
(Ruokavirasto, 2022)Ruokaviraston julkaisuja ; 2/2022Viljaseula 2021 -julkaisu sisältää Ruokaviraston kasvianalytiikan kotimaisen viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan keskeiset tiedot. Vuoden 2021 sadosta on viljan käyttölaatutiedot esitetty alueittain ELY-keskusten aluejaolla ja eri lajikkeista. Alue- ja lajiketiedot on voitu esittää niiltä osin, kun näytteitä oli riittävästi. Myös luomuviljasta on esitetty laatutietoa viljalajeilta, joissa oli vähintään 20 luomunäytettä. Tiedot esitetty lyhyissä viljalajikohtaisissa teksteissä sekä taulukoilla, graafeilla ja kartoilla. Julkaisussa on myös viljelijöiden satoarviot kaikilta viljalajeilta. Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Seuranta on otostutkimus. Tieto perustuu otokseen valittuihin maatiloihin, joten tulokset edustavat eri kokoisia tiloja, eri tuotantosuuntia ja eri tuotantotapoja - käytännön viljelyksiä eri puolilla maata. Aineisto koostuu viljelijöiden lähettämistä viljanäytteistä, näytteiden taustatiedoista ja Ruokaviraston tutkimustuloksista. Näytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla myytävää viljaa, tilojen välillä myytävää, että tiloille jäävää viljaa. Seuranta antaa luotettavan kuvan kotimaisen viljasadon laadusta. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä. Avoin tieto Ruokavirasto.fi-sivustolla on syksyisin julkaisupaikka viljan keskilaatutuloksille. Avoin tieto tuo ajantasaista tutkimustietoa kaikkien käyttöön nopeasti ja havainnollisesti. Tietoa esitetään syksyllä heti kun analyysituloksia valmistuu ja se täydentyy koko syksyn ajan. Viljelijät ovat saaneet lähettämiensä näytteiden tutkimustulokset käyttöönsä heti näytteiden valmistuttua. Viljaseula -vuosijulkaisu kokoaa laatutiedon yhteen paikkaan. Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa, mikä tuo omat ilmastolliset haasteensa. Meillä ei ole kahta samanlaista kasvukautta ja ilmasto myös muuttuu. Näistä syistä on tärkeää tuottaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta koko elintarvikeketjun käyttöön. Öljy- ja proteiinikasvien viljelyn ja käytön lisäämisen tueksi tarvitaan tietoa härkäpavun ja öljykasvien sadosta. Vuodesta 2018 lähtien laatuseurannassa on ollut mukana myös härkäpapu, rypsit ja rapsit.
-
(Finnish Food Authority, 2022)Finnish Food Authority publications ; 1/2022This publication contains information on the incidence of animal diseases to be combated and the prevalence of certain other infections in various animal species in Finland in 2020. The publication also describes the measures taken to prevent and combat animal diseases. Animal disease situation in Finland remained good in 2020. No easily spreading animal diseases were detected. The first case of myxomatosis in Finland was found in wild rabbits. Myxomatosis is a viral disease of rabbits, that occurs around the world. In many ways, the COVID-19 pandemic affected sector activity, and as SARS-COV-2 transmits also to several animal species, it was necessary to prepare for possible infections in animals. However, no coronavirus infections in animals were detected in Finland. Finland remained free of strategically important animal diseases such as enzootic bovine leucosis, brucellosis, and bovine tuberculosis, IBR and BVD infections, PRRS infections in swine and Echinococcus multilocularis infection. Preparedness was especially targeted at combating SARS-CoV-2, African swine fever and rabies.
-
(Ruokavirasto, 2021)Ruokaviraston julkaisuja ; 7/2021Vuosina 2017–2019 Ruokaviraston ylläpitämään elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden rekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 169 elintarvike- tai talousvesivälitteistä epidemiaa, joista 96 % oli elintarvikevälitteisiä. Talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitiin samana ajanjaksona 7. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen yhteensä 2 900 henkilöä ja talousveden välityksellä 567 henkilöä. Kuten aikaisemminkin 2000-luvulla, norovirus oli vuosina 2017–2019 yleisin raportoitu elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Norovirus aiheutti 57 (35 %) elintarvikevälitteistä epidemiaa. Suurimmat elintarvikevälitteiset epidemiat aiheutti norovirus hoitolaitosruokailun välityksellä vuonna 2018 (292 ja 110 sairastunutta). Yleisimmät raportoidut välittäjäelintarvikkeet olivat kala ja kalavalmisteet sisältäen äyriäiset ja simpukat. Ne aiheuttivat 14 (9 %) epidemiaa. Toiseksi yleisin välittäjä oli liha ja lihavalmisteet sekä kasvikset ja niistä valmistetut tuotteet (kumpikin 12 epidemiaa; 7 %). Yli 70 %:ssa epidemioista välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia. Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys 33 (20 %) epidemian syntyyn. Raportoiduista epidemioista 22 %:n taustalla oli lämpötilaan ja säilytysaikaan liittyviä puutteita ja virheitä. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruoanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 19 %:iin elintarvikevälitteisistä epidemioista ja näissä melkein kaikissa tapauksissa aiheuttajana oli norovirus. Elintarvikevälitteisten epidemioiden tapahtumapaikaksi raportoitiin useimmiten ravintola, kahvila tai hotelli (90 kpl; 56 %) ja toiseksi yleisimmin koti (12 kpl; 7 %). Norovirukset aiheuttivat suurimman osan (3 kpl) tunnistetuista talousvesiepidemioista. Yhdessä epidemiassa epäiltiin sapovirusta aiheuttajaksi. Suurin talousvesivälitteinen epidemia havaittiin Nousiaisissa vuonna 2018. Sairastuneita raportoitiin 463. Taudinaiheuttajiksi epäiltiin mm. sapoviruksia. Vuosien 2017–2019 aikana taudinaiheuttaja jäi tuntemattomaksi 67 (41 %) elintarvikevälitteisessä ja kolmessa talousvesiepidemiassa. Uimavesivälitteisten epidemioiden raportointi alkoi vuonna 2012. Suomessa raportoitiin vuosina 2017–2019 neljä uimavesivälitteistä epidemiaa, joissa sairastui noin 200 henkilöä. Kolme epidemioista aiheutui noroviruksen ja yksi kampylobakteerin saastuttamasta uimavedestä tai uimarantaympäristöstä. Ulostevahingon saastuttamalla allasvedellä oli mahdollinen yhteys kylpyläympäristön epidemiaan. Jätevedellä saastunut luonnonvesi aiheutti yhden epidemian. Kahdessa uimarantaympäristöön liittyneessä epidemiassa uimaveden saastumisen syytä ei saatu selville.
-
(Finnish Food Authority, 2021)Finnish Food Authority publications ; 6/2021Sales of antibiotics for use in animals in Finland in 2020 were lower than ever reported. The decreased sales from 2019 to 2020 was largely attributed to decreased manufacturing of medicated feed to fur animals. The majority, almost three quarters, of all antimicrobial products were given to individual animals, and products intended for group treatment accounted for just over one quarter. The most-sold antimicrobial continues to be injectable penicillin followed by orally administered sulfonamide-trimethoprim combinations and orally administered tetracyclines. Sales of reserve antimicrobials (HPCIA, WHO list ) for the treatment of animals remained very low also in 2020. The antibiotic resistance situation in bacteria from animals and food has remained relatively good in Finland. However, in certain bacterial species resistance was detected in moderate or high levels. Therefore, the need remains to further emphasise the preventive measures and prudent use of antibiotics. It is important to follow the Finnish recommendations for the use of antimicrobials in animals. Among salmonella and campylobacter from Finnish food-producing animals, resistance levels were low. Since 2014, the proportions of fluoroquinolone and tetracycline resistant broiler campylobacter isolates have varied. In bovine campylobacters, especially fluoroquinolone resistance has increased in the 2010’s. Resistance situation among indicator E. coli from broilers and cattle has remained good. The prevalence of ESBL/AmpC-producing bacteria in slaughtered broilers and in broiler meat at retail has decreased significantly and was very low in 2020. ESBL/AmpC bacteria were detected at low level from slaughtered cattle. The development of resistance situation among pathogenic bacteria isolated from food-producing animals varied between bacterial species but changes were overall small. Resistant isolates were still detected most commonly among enterotoxigenic E. coli from pigs. Among bacteria isolated from companion animals, the development of resistance situation varied during the follow-up period, and the slow decrease in resistance did not continue as clearly. Among canine E. coli strains that were resistant to third-generation cephalosporins, the relative proportion of AmpC producers increased, and ESBL strains were less common.
-
(Finnish Food Authority, 2021)Finnish Food Authority publications ; 5/2021This report presents the 2020 results of regulatory control related to food safety, official controls and monitoring programmes on food and feed as well as research and risk assessments. The report also assesses, based on the results, the status of food safety and future needs for regulatory activities in Finland. The report extends the annual report referred to in the EU Control Regulation (EU) No. 2017/625 on official controls with respect to food safety; the annual report describes the results of the control in the various sectors of the food supply chain as a whole. The results of official controls and investigations from 2020 show that food safety is at a good level in Finland despite the COVID-19 pandemic. Domestic products do not contain such quantities of chemical substances that would be hazardous for the consumer and the level of food poisoning bacteria in the food studied is very low. In 2020 the number of food-borne epidemics was significantly lower than in previous years. For the first time the fight against crime in the food chain was incorporated into the national strategy and action plan for combating grey economy and economic crime for 2020–2023. The control activities planned by the food control authorities were mainly achieved. Despite the COVID-19 pandemic and restrictions and limitations the inspections, sampling and research could be carried out almost as planned. Remote inspections were introduced and controls were made to be more risk-based. The number of food recalls has increased dramatically for both domestic, internal market and third country products. Recalls are an indication of the effectiveness and responsibility of both official controls as well as own-check activities practised by companies.
-
(Finnish Food Authority, 2019)Finnish Food Authority publications ; 7/2019This publication contains information on the incidence of animal diseases to be combated and the prevalence of certain other infections in various animal species in Finland in 2017. The publication also describes the measures taken to prevent and combat animal diseases. The animal disease situation remained good overall, but new diseases were also detected. Outbreaks of highly pathogenic avian influenza H5N8 amongst wild birds continued to occur during springtime. At the end of the year a highly contagious fish disease IHN was detected in four rainbow trout holdings. One Brant’s bat was found positive of bat rabies caused by a new type of lyssavirus. New cases of salmonella were found on 18 farms and Mycoplasma bovis infections were again found in dairy farms. Finland remained free of strategically important animal diseases such as enzootic bovine leucosis, brucellosis and bovine tuberculosis, IBR and BVD infections, PRRS infections in swine and Echinococcus multilocularis infection. The preparedness was especially targeted at combating African swine fever, avian influenza and rabies and was tested in a joint simulation exercise with the Nordic and Baltic countries.
-
(Ruokavirasto, 2021)Ruokaviraston julkaisuja ; 4/2021Tämä julkaisu sisältää tietoa Suomen eläintautitilanteesta vuonna 2020. Julkaisuun on koottu ajankohtaista tietoa vastustettavien eläintautien ja eräiden muiden tartuntojen esiintymisestä eri eläinlajeilla maassamme. Julkaisussa kuvataan myös tehtyjä toimenpiteitä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Eläintautitilanne säilyi hyvänä Suomessa vuonna 2020. Helposti leviäviä tai vaarallisia eläintauteja ei todettu. Suomessa uutta eläintautia, myksomatoosia, todettiin kuolleena löytyneestä villikaniinista. Myksomatoosi on kaniinien virustauti, jota esiintyy ympäri maailmaa. COVID-19-pandemia vaikutti monin tavoin sektorin toimintaan ja kun SARS-CoV-2 -viruksen todettiin tarttuvan myös useisiin eläinlajeihin, jouduttiin varautumaan mahdollisiin tartuntoihin eläimissä. Suomessa ei kuitenkaan todettu uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja eläimillä. Suomi säilyi vapaana strategisesti tärkeiksi katsotuista eläintaudeista kuten nautaleukoosista, luomistaudista ja nautatuberkuloosista, nautojen IBR- ja BVD-tartunnoista, sikojen PRRS:stä sekä Echinococcus multilocularis -tartunnoista. Eläintautivarautumista kohdistettiin erityisesti SARS-CoV-2-tartunnan, afrikkalaisen sikaruton ja rabieksen torjuntaan.
-
(Ruokavirasto, 2021)Ruokaviraston julkaisuja ; 3/2021Tässä raportissa kerrotaan elintarviketurvallisuuteen liittyvän viranomaisvalvonnan, elintarvikkeiden ja rehujen virallisten valvonta- ja seurantaohjelmien, tutkimusten ja riskinarviointien tuloksista vuodelta 2020, sekä arvioidaan niiden perusteella Suomen elintarviketurvallisuustilannetta ja viranomaistoiminnan tulevaisuuden tarpeita. Raportti syventää elintarviketurvallisuuden osalta EU:n virallista valvontaa koskevan asetuksen (EU) 2017/625 edellyttämää vuosiraporttia, jossa kuvataan valvonnan tulokset koko elintarvikeketjun eri sektoreilla. Viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulokset vuodelta 2020 osoittavat, että elintarviketurvallisuus on Suomessa hyvällä tasolla COVID-19 pandemiasta huolimatta. Kotimaassa tuotetut tuotteet eivät sisällä kuluttajalle vaarallisia määriä kemiallisia aineita, ja ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita esiintyy hyvin vähän tutkituissa elintarvikkeissa. Elintarvikevälitteisten epidemioiden määrä oli vuonna 2020 merkittävästi aikaisempia vuosia alhaisempi. Elintarvikeketjun rikollisuuden torjunta otettiin ensimmäistä kertaa osaksi kansallista harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa vuosille 2020–2023. Elintarvikeviranomaisten suunniteltu valvonta toteutui pääosin. COVID-19 pandemiasta sekä rajoituksista ja rajoitteista huolimatta tarkastukset, näytteenotto ja tutkimus pystyttiin toteuttamaan lähes suunnitellun mukaisesti. Etätarkastukset otettiin käyttöön, ja valvontaa suunnattiin entistä riskiperusteisemmin. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä on kasvanut voimakkaasti sekä kotimaisten että sisämarkkina- ja kolmasmaatuotteiden osalta. Takaisinvedot ovat osoitus sekä viranomaisvalvonnan että yritysten omavalvonnan toimivuudesta ja vastuullisuudesta.
-
(Finnish Food Authority, 2021)Finnish Food Authority publications ; 2/2021This publication contains information on the incidence of animal diseases to be combated and the prevalence of certain other infections in various animal species in Finland in 2019. The publication also describes the measures taken to prevent and combat animal diseases. The animal disease situation in Finland remained good in 2019. No easily spreading animal diseases were detected in production animals. A hunted wild boar was found to be seropositive for Aujeszky’s disease on September 2019. Finland has Aujeszky´s disease free status and the disease has never been detected in domestic pigs in Finland. Finland remained free of strategically important animal diseases such as enzootic bovine leucosis, brucellosis and bovine tuberculosis, IBR and BVD infections, PRRS infections in swine and Echinococcus multilocularis infection. The preparedness was especially targeted at combating African swine fever, IHN and rabies.
-
(Ruokavirasto, 2021)Ruokaviraston julkaisuja ; 1/2021Viljaseula-julkaisuun on koottu kotimaisen viljasadon käyttölaadun ja turvallisuuden keskeiset tiedot, jotka perustuvat Ruokaviraston kasvianalytiikan laboratorion tekemään seurantaan. Julkaisussa on tietoa yli kymmenen viimeisen vuoden viljasadosta. Tietoa esitetään lyhyissä viljalajikohtaisissa teksteissä sekä taulukoilla, graafeilla ja kartoilla. Tarkemmat alueelliset ja lajikekohtaiset tiedot viljalajeittain esitetään vuodelta 2020. Tieto perustuu tilatason näytteisiin, joten tulokset edustavat käytännön viljelyksiä eri puolilla maata. Julkaisussa esitetään myös viljelijöiden satoarviot kaikilta viljalajeilta. Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Aineisto koostuu viljelijöiden lähettämistä viljanäytteistä, näytteiden taustatiedoista ja Ruokaviraston tutkimustuloksista. Seuranta antaa luotettavan kuvan kotimaisen viljasadon laadusta. Näytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla myytävää viljaa, että tiloille jäävää viljaa. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä. Ajankohtaisia viljan laatutuloksia on julkaistu Ruokavirasto.fi Avoin tieto -sivustolla. Se tuo ajantasaista tutkimustietoa kaikkien käyttöön nopeasti ja havainnollisesti. Viljelijät ovat saaneet lähettämiensä näytteiden tutkimustulokset käyttöönsä heti näytteiden valmistuttua. Viljaseula-julkaisu kokoaa laatutiedon yhteen paikkaan. Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Koska kahta samanlaista kasvukautta ei ole, on tärkeää tuottaa koko elintarvikeketjun käyttöön luotettavaa ja ajantasaista tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta. Öljy- ja proteiinikasvien viljelyn ja käytön lisäämisen tueksi tarvitaan tietoa härkäpavun ja öljykasvien sadosta. Vuodesta 2018 lähtien laatuseurantaan on pyydetty näytteiksi myös härkäpapua, rypsiä ja rapsia.
-
(Finnish Food Authority, 2020)Finnish Food Authority publications ; 5/2020Sales of veterinary antimicrobials in food-producing animal species in Finland remained low although it increased slightly in 2019. Majority, almost two thirds, of all antimicrobial products are given to individual animals, and products intended for group treatment accounted for just over a third. Injectable penicillin is still the most commonly used antimicrobial. The next most common agents are orally administered tetracyclines and orally administered sulfonamide-trimethoprim combination, both of which saw a clear increase in sales last year. Sales of reserve antimicrobials (HPCIA, WHO list) for the treatment of animals remained very low also in 2019. The antimicrobial resistance situation in bacteria from animals and food has remained relatively good in Finland. However, in certain bacterial species resistance was detected in moderate or high levels. Therefore, there is a need to further emphasise the preventive measures and prudent use of antimicrobials. It is important to follow the Finnish recommendations for the use of antimicrobials in animals. Among salmonella and campylobacter from Finnish food-producing animals, resistance levels were mainly low. For the first time in Finland, multidrug resistant monophasic Salmonella Typhimurium was isolated from a few cattle and pig farms in 2019. From 2014 onwards, the occurrence of fluoroquinolone and tetracycline resistant campylobacter from broilers have varied. No significant changes have been observed in the occurrence of resistant indicator E. coli from pigs except for tetracycline resistance which has decreased since 2013. The resistance situation among pathogenic bacteria isolated from food-producing animals was similar as in previous year. Resistant isolates are still detected most commonly among enterotoxigenic E. coli from pigs. The proportion of resistant bacterial isolates from companion animals and horses decreased for nearly all antimicrobials. However, resistance against some antimicrobials increased for certain bacterial species. The prevalence of ESBL/AmpC-producing bacteria in slaughtered pigs as well as in pork and beef was low or non-existent.
-
(Finnish Food Authority, 2020)Finnish Food Authority publications ; 4/2020This report presents for the year 2019 the results of regulatory control related to food safety, official controls and monitoring programmes on food and feed, as well as research and risk assessments. The report also assesses, based on the results, the status of food safety and future needs for regulatory activities in Finland. The report extends the annual report referred to in the EU Control Regulation (EC) No. 882/2004, starting from 14.12.2019 the Official Controls Regulation (EU) 2017/625, with respect to food safety where the annual report describes the results of control in the various sectors of the food supply chain as a whole. The results of regulatory control and research in 2019 demonstrate a good status of food safety in Finland. Domestically produced food does not contain chemical substances in levels that would be dangerous to the consumer. Foodstuffs tested contain food-poisoning causing bacteria in very low concentrations. The number of food-borne epidemics as well as the number of people affected has decreased from the previous year. The amount of epidemics as well as the number of people affected varies significantly from year to year. The main pathogen in 2019 was still the norovirus. It spreads easily with the affected and often causes disease in large groups of people. The number of food frauds is increasing and fraudulent activities are also found in Finland. The number of food withdrawals is still increasing. As a rule, food sector companies operating in Finland meet food safety requirements excellently or very well. Severe shortcomings occur in very low numbers.
-
(Ruokavirasto, 2020)Ruokaviraston julkaisuja ; 3/2020Tämä julkaisu sisältää tietoa Suomen eläintautitilanteesta vuonna 2019. Julkaisuun on koottu ajankohtaista tietoa vastustettavien eläintautien ja eräiden muiden tartuntojen esiintymisestä eri eläinlajeilla maassamme. Julkaisussa kuvataan myös tehtyjä toimenpiteitä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Eläintautitilanne säilyi hyvänä Suomessa vuonna 2019. Helposti leviäviä eläintauteja ei todettu tuotantoeläimillä. Aujeszkyn taudin vasta-aineita todettiin metsästetyssä luonnonvaraisessa villisiassa syyskuussa 2019. Suomi on virallisesti vapaa Aujeszkyn taudista eikä tautia ole Suomessa koskaan todettu tuotantosioilla. Suomi säilyi vapaana strategisesti tärkeiksi katsotuista eläintaudeista kuten nautaleukoosista, luomistaudista ja nautatuberkuloosista, nautojen IBR- ja BVD-tartunnoista, sikojen PRRS:stä sekä Echinococcus multilocularis -tartunnoista. Eläintautivarautumista kohdistettiin erityisesti afrikkalaisen sikaruton, IHN -taudin ja rabieksen torjuntaan.
-
(Ruokavirasto, 2020)Ruokaviraston julkaisuja ; 2/2020Tässä raportissa kerrotaan elintarviketurvallisuuteen liittyvän viranomaisvalvonnan, elintarvikkeiden ja rehujen virallisten valvonta- ja seurantaohjelmien, tutkimusten ja riskinarviointien tuloksista vuodelta 2019, sekä arvioidaan niiden perusteella Suomen elintarviketurvallisuustilannetta ja viranomaistoiminnan tulevaisuuden tarpeita. Raportti syventää elintarviketurvallisuuden osalta EU:n valvonta-asetuksen (EY) No 882/2004, 14.12.2019 alkaen EU:n virallista valvontaa koskevan asetuksen (EU) 2017/625, edellyttämää vuosiraporttia, jossa kuvataan valvonnan tulokset koko elintarvikeketjun eri sektoreilla. Viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulokset vuodelta 2019 osoittavat, että elintarviketurvallisuus on Suomessa hyvällä tasolla. Kotimaassa tuotetut tuotteet eivät sisällä kuluttajalle vaarallisia määriä kemiallisia aineita. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita esiintyy hyvin vähän tutkituissa elintarvikkeissa. Elintarvikevälitteisten epidemioiden määrä samoin kuin epidemioissa sairastuneiden määrä on laskenut edellisvuodesta. Epidemioiden ja niissä sairastuneiden määrä vaihtelee vuosittain paljon. Norovirus oli vuonna 2019 edelleen yleisin tunnistettu taudinaiheuttaja. Se leviää helposti sairastuneiden mukana ja sairastuttaa usein suuren määrän ihmisiä. Ruokapetosten määrä kasvaa ja myös Suomessa havaitaan petoksellista toimintaa. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä on edelleen kasvussa. Kotimaassa toimivat elintarvikealan yritykset täyttävät elintarviketurvallisuusvaatimukset pääosin oivallisesti tai hyvin. Vakavia puutteita esiintyy hyvin vähän.
