Helda Open Books

 

Collection presents a high quality selection of open monographs and edited books by researchers at the University of Helsinki.

Books in this collections receive a DOI identifier increasing their international visibility. In addition, they are published under a Creative Commons license. You can find more information about the service from our HOB-guide.

Collections in this community

Recent Submissions

  • Talvinen, Krister (Helsinki University Library, University of Helsinki, 2022)
    This book is a practical guide for researchers and PhD students on the topic of ‘impact’. Nowadays many funding bodies expect applicants to compose an ‘impact section’ in research funding applications, and this guide focuses on providing concrete tips and tools for proposal writing. The book is not intended to be an academic exploration into the concept, but the guidance provided here is based on author’s own experiences of writing winning proposals. The guiding principle for the author is to provide the best possible insights for researchers in order to write better proposals and have even more impactful research.
  • Valkama, Kirsi; von Weissenberg, Hanne; Nikki, Nina (Suomen Eksegeettinen Seura, 2017)
    Mitä on magia? Esiintyykö sitä Raamatussa ja jos esiintyy, kuinka siihen Raamatun teksteissä suhtaudutaan? Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia, sillä ei ole olemassa yhtä kaikkien hyväksymää määritelmää siitä, mitä magialla tarkoitetaan. Tähän kirjaan on koottu artikkeleita, jotka käsittelevät magiaa paitsi teoreettisesti ja käsitteenä, myös eri näkökulmista Raamatussa sekä Raamatun syntykonteksteissa Lähi-idässä ja kreikkalais-roomalaisessa maailmassa.
  • Mononen-Batista Costa, Sari (Helsingin Yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteiden osasto, 2022)
    Yrittäjyyskasvatuksen ytimessä on ajatus yrittäjyyden edistämisen tärkeydestä. Mutta mitä yrittäjyys itse asiassa on? Yrittäjyys tyhjänä merkitsijänä tutkii laajan dokumenttiaineiston, feministisen etnografian ja genealogisen analyysin kautta yrittäjyyskasvatuksen juuria ja yrittäjyyden määrittelemisen hankaluuksia. Lisäksi teos kysyy, mitä meille yksilöinä seuraa siitä, että oma elämämme alkaa enenevässä määrin näyttäytyä yrityksen kaltaisena hankkeena, jossa jokaisen tehtävä on johtaa itseään mahdollisimman tehokkaasti. Yrittäjyys tyhjänä merkitsijänä pohjautuu Sari Mononen-Batista Costan (1977-2016) väitöskirjakäsikirjoitukseen ja sen ovat valmiiksi toimittaneet hänen ystävänsä ja työtoverinsa, jotka toimivat tutkijoina kasvatustieteen ja monitieteisen yrittäjyystutkimuksen aloilla.
  • Sinikara, Kaisa (Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin yliopisto, 2022)
    Tiedeyhteisön kumppanina kuvaa maan suurimman yliopisto­kirjaston parisataavuotista kehitystä. Professorit alkoivat luoda laitoskirjastoja Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa 1800-luvun puolivälistä ja seminaarikirjastoja 1880-luvulta lähtien. Enimmillään Helsingin yliopiston kirjastolaitokseen kuului lähes 180 erillistä kirjastoa. Julkaisussa pohditaan uuden Helsingin yliopiston kirjaston perustamiseen (2010) johtanutta toiminta- ­ja tietoymparistön laaja-alaista murrosta.
  • Valtonen, Mauri; Oja, Heikki (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1984)
    Ursan julkaisuja ; 25
    Maapallomme on osa avaruutta, ja avaruuden ilmiöt vaikuttavat jatkuvasti maapallon oloihin. Kosminen säteily ja meteoriitit pommittavat jatkuvasti ilmakehää, ja suuremmat törmäykset ovat voneet ratkaisevasti vaikuttaa koko elämän kehitykseen. Suomalaistutkijat kertovat kirjamme 17 artikkelissa maapallon kehityksestä ja yhteydestä meitä ympäröivään avaruuteen.
  • Koskela, Merja; Kantanen, Helena (ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry, 2022)
    ProComma Academic ; 9
  • Nuorluoto, Jussi (Helsingin yliopisto, kielten osasto, 2021)
    Slavica Helsingiensia. Supplementum ; 6
    Tämä kirja pyrkii valottamaan slaavilaisten kirjakielten syntymekanismeja kulloistenkin aikakausien aatehistoriallisessa, kielellisessä ja poliittisessa kontekstissa. Lukijan ei tarvitse osata slaavilaisia kieliä. Kyseessä on käsikirja, jonka tarkoituksena on lyhyesti tuoda esiin niitä tekijöitä, joiden pohjalta nykyiset slaavilaiset kirjakielet on luotu sekä niitä tekijöitä, joiden relevanssi kyseisten kirjakielten synnyssä on kyseenalainen.
  • Forsman, Maria (Enostone kustannus, 2022)
    Bibliometriikka ja julkaisujen mittaaminen ovat viime vuosina herättäneet keskustelua tiedetyhteisöissä ja kirjastoissa. Myös media on niistä kiinnostunut, onhan kyse myös kilpailusta ja paremmuudesta. Mutta mitä se bibliometriikka oikein on? Kuka keksi bibliometriikan? Tieteelliset julkaisut ovat tutkimustyön näkyvää tulosta. Kun arvioidaan tutkijan onnistumista ja tutkimuslaitoksen menestymistä, lasketaan tuotettujen julkaisujen määrää ja vertaillaan niiden saamien viittausten muutoksia. Bibliometrisiä analyysejä on käytetty tutkijanpaikkoja jaettaessa, tutkimusrahoitusta suunnattaessa ja yliopistojen keskinäistä paremmuutta tarkastelevia ranking-listoja laadittaessa. Mutta voidaanko tiedettä mitata? Mitä julkaisujen määrät ja niiden saamat viittaukset kertovat? Löytyvätkö kaikki viittaukset jostain? Onko tieteenalojen välillä jotain eroja julkaisemisessa? Bibkiometriikan juuret ulottuvat viime vuosisadan alkupuolelle, jolloin sen teoreettisia perusteita luotiin. Nyt tähyillään tulevaan ja etsitään altmetriikan avulla uusia vaihtoehtoja. Tieteelliset julkaisut edustavat usein jo taaksejäänyttä tutkimusta. Sen rinnalla ollaan kiinnostuneita siitä, mitä tieteessä tapahtuu juuri nyt. Mitä sosiaalinen media kertoo tieteen näkyvyydestä. kenen tutkimusta peukutetaan? Millainen tutkimus saa eniten huomiota tutkijoiden keskuudessa? Entä kansalaisten? VTT Maria Forsmanin teos Julkaisut ja tieteen mittaamien etsii vastauksi näihin kysymyksiin. Se tarjoaa vankkaa asiantuntijatietoa ja monipuolisia näkemyksiä sekä bibliometriikan parissa työskenteleville että aiheesta kiinnostuneille.
  • Hakoköngäs, Eemeli (Pääjohtaja H. Roosin säätiö, 2015)
    Kenraalimajuriksi edenneen ja rautatiehallituksen pääjohtajan tehtävästä eläkkeelle jääneen Harald Vilhelm Roosin (1895–1969) elämäntarina on monivaiheinen ja liittyy lukuisin sitein Suomen 1900-luvun ensipuoliskon käännekohtiin. Suomalaisen kulttuurisuvun vesa ja papin poika keskeytti yliopisto-opinnot liittyäkseen kenraali Ernst Linderin joukkoihin sisällissodassa. Talvisodassa hän toimi päämajan huolto-osaston päällikkönä ja jatkosodassa hänellä oli merkittävä kaksoistehtävä päämajan huoltopäällikkönä ja rautatiehallituksen pääjohtajana. Sodan jälkeen hänet nimitettiin valtakunnan kuljetuspäälliköksi suunnittelemaan sotakorvausten kuljetuksen ja jälleenrakennettavan Suomen kuljetuslaitoksen organisointia. Sotahistorian professori Martti Turtolan jaottelua soveltaen Roos on ehdottomasti luettava "ykkösketjun miehiin", siis päämajan kenraaleihin, joista liki kaikista muista on kirjoitettu elämäkerta jos toinenkin. Roos on kuitenkin edelleen tuntematon kenraali, jonka elämänvaiheista ei aiemmin ole ilmestynyt yhtenäistä katsausta ja jonka rooli Suomen sodanaikaisissa tehtävissä on usein sivuutettu. Jopa Mannerheimin ja kenraalien keskinäisiä suhteita koskevassa tutkimuksessa hänet on unohdettu. Päämajan huoltopäällikkönä Harald Roos kuitenkin vastasi kaikista Suomen sotilas- ja siviilikuljetuksista ja myös hänen rauhanaikainen uransa oli yhteiskunnallisesti merkittävä. Sodan jälkeen Roos ehti tehdä vielä pitkän päivätyön suomalaisen kuljetusalan ja Valtionrautateiden kehittämiseksi. Rauhan aika tarjosi hänelle myös mahdollisuuden paneutua sosiaalisten kysymysten ja työturvallisuuden edistämiseen sekä työhön Suomen urheiluelämän saralla.
  • Mikkonen, Jukka; Lehtinen, Sanna; Kortekallio, Kaisa; Korpelainen, Noora-Helena (Suomen Estetiikan Seura ry, 2022)
    Finnish Society for Aesthetics Publication Series ; 2
    Kokoelmassa eri alojen tutkijat ja taiteilijat tarkastelevat ympäristömuutoksen esteettisiä ulottuvuuksia oman alansa näkökulmasta tai monialaisesti. Artikkeleita ohjaavina taustaoletuksina on, että laaja-alainen ympäristömuutos vaikuttaa merkittävästi inhimilliseen kokemusmaailmaan ja arvoihin ja että estetiikalla ja sen tutkimuksella on vastaavasti tärkeä rooli kestävyyssiirtymissä.
  • Donner, Karl Johan; Jaakkola, Toivo; Lumme, Kari; Markkanen, Tapio; Mattila, Kalevi; Oja, Heikki; Piirola, Vilppu; Poutanen, Markku; Rahunen, Timo; Teerikorpi, Pekka; Tuominen, Ilkka; Vilhu, Osmi (Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin yliopisto, 2022)
    Ursan julkaisuja ; 13
    Tähtitiede on nopeasti etenevä tutkimusala. Merkittäviä edistysaskeleita on viime vuosina saavutettu auringon ja planeettojen, tähtien ja linnunradan, kaukaisten galaksien ja koko maailmankaikkeuden tutkimisessa. Tässä kirjassa esitellään muutamia mielenkiintoisia aiheita tämän päivän tähtitieteestä.
  • Eloranta, Varpu; Jeronen, Eila; Palmberg, Irmeli (PS-kustannus, 2005)
    Opetus 2000
    Kirja käsittelee biologian opetusta, opiskelua ja oppimista. Sen tarkoituksena on tukea käytännön työtä ja auttaa muodostamaan laaja-alainen näkemys biologian roolista, tarkoituksesta ja mahdollisuuksista yleissivistävänä oppiaineena. Kirja tarjoaa näkökulmia myös siihen, miten oppijoiden persoonallista kasvua voidaan tukea biologian opetuksessa. Kirja käsittelee käytännön esimerkein mm. peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmia sekä opetuksen suunnittelemista vuositasolta tuntisuunnitelmiin, opetusmuotoja ja työtapoja, oppilaiden eriyttämistä ja resurssien valintaa. Soveltuu oppilaitoksiin peruskoulusta lukioihin ja opettajankoulutukseen sekä ympäristökasvatuksen tukimateriaaliksi.
  • Kaheinen, Kaisla; Leisiö, Larisa; Erkkilä, Riku; Qiu, Toivo E. H. (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    Juhlakirja koostuu Tapanin Salmisen ystävien ja kollegoiden kirjoittamista artikkeleista, jotka tavalla tai toisella käsittelevät Tapanin uralla keskeisiksi muodostuneita teemoja. Valtaosa artikkeleista sijoittuu suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alalle. Näkökulmien kirjo on laaja: artikkelit käsittelevät niin synkronista kuin diakronista kielentutkimusta etenkin Tapanin omissa tutkimuksissaan käsittelemien suomen murteiden ja samojedologian piiristä. Kielitieteellisten artikkeleiden lisäksi kirjaan sisältyy myös folkloristiikan ja etnomusikologian alaan kuuluvia tutkielmia, joiden teemat ovat niin ikään suomalais-ugrilaiselle kielentutkimukselle läheisiä. Tapanin lintuharrastus poiki sekin tieteellisiä artikkeleita tähän kirjaan.
  • Huttunen, Niko; Nikki, Nina (Suomen Eksegeettinen Seura, 2017)
    Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja
    Uskonto näyttelee keskeistä roolia maailman konflikteissa. Onko Raamattu sodan vai rauhan kirja? Mitä on pyhä sota? Sota, rauha ja Raamattu muodostuu asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista, joissa valotetaan muun muassa muinaisen Lähi-idän sotakäytäntöjä ja -retoriikkaa, Qumranin sotatekstejä ja varhaiskristittyjä sotilaita. Raamatunkäyttöä kuvataan Suomen sodissa ja Lähi-idän konfliktin yhteydessä. Tutkimuksellisen ja analyyttisen tarkastelun seurauksena vanhat kärjistykset purkautuvat: uskontoa ei voi pitää puhtaasti rauhanomaisena, mutta sen roolia sotien syynä ei voi liioitella. Sota, rauha ja Raamattu haastaa pohtimaan Raamatun näkemysten vaikutusta tähän päivään ja ottamaan vastuuta ajankohtaisista tulkinnoista. Teoksen ovat toimittaneet Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen ja tutkijatohtori Nina Nikki.
  • Enkvist, Nils Erik (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    Tämän professori Nils Erik Enkvistin kirjan tarkoituksena on avartaa lukijan kielentuntemusta myös tekstin eikä vain lauseen tai virkkeen kannalta ja luoda perustaa syvällisemmälle tekstilingvistiikan opiskelulle. Kirjan punaisena lankana on tekstilingvistiikan peruskäsitteiden luetteleminen. Lukuisien esimerkkien avulla tekijä pyrkii ratkaisemaan eräitä juuri tälle kielentutkimuksen haaralle ominaisia ongelmia. Kirjan raken­netta tukevat käsitehakemisto sekä laaja bioliografia.
  • Ihanus, Juhani (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    Teoksessa selvitellään sitä, minkälaisia yhteyksiä kulttuurin, kertomusnäkökulman (narratiivisuuden) ja psykologian välille voidaan solmia.
  • Ihanus, Juhani (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    Psykoterapioita koskeva keskustelu ja väittely on viime vuosina yltynyt. Psykoterapeuttisen toiminnan mielekkyys ja tuloksellisuus on joutunut jopa epäilyn kohteeksi. Erityisen ankarasti psykoanalyytikkoja.ja psykoterapeutteja on arvosteltu vallan väärin­äytöstä. Perustellutkin arviot ovat usein hukkuneet sensaatiomaisten kärjistysten viidakkoon. Teoksen kirjoittajat ovat psykologeja, psykoanalyytikkoja, psykoterapeutteja, filosofeja, teologeja, historian tuntijoita. He tarkastelevat psykoanalyysin ja psykoterapioiden historiaan, filosofiaan ja teo­riaan liittyviä kysymyksiä. Kirjoittajat ovat avoimia psykoanalyyttisen ja psykoterapeuttisen työskentelyn monille mahdol­lisuuksille. Samalla he muistuttavat siitä, että työskentelymuotojen uudistaminen edellyttää tietoisuutta historiallisista taustoista ja teoreettisista perusteista. Elävät psykoterapiat muuttuvat irtau­tuessaan jähmeistä opeista ja rituaaleista!
  • Heimola, Minna (Suomen Eksegeettinen Seura, 2017)
    Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja
    Raamatun tulkinnoilla on historian saatossa perusteltu rasismia, kansanryhmien orjuuttamista ja väkivaltaa. Toisaalta Raamattu edustaa sorron vastustamista ja kaikkien ihmisten yhtäläisiä oikeuksia. Jo alkukirkon aikana kirkon katsottiin murtavan etnisten ryhmien väliset raja-aidat, mutta samalla mustan afrikkalaisen sielun tuli muuttua valkoiseksi kasteella tai viimeistään matkalla taivaaseen. Raamatulla on perusteltu afrikkalaisten apartheidia, mutta Raamattuun tukeutuivat myös orjuuden vastustajat ja mustien kansalaisoikeusliikkeen keulahahmo Martin Luther King. Raamatulla on puolustettu niin juutalaisvihaa kuin juutalaisen kansan erityisasemaakin. Suomessa erityisesti venäläisvihaa ja saamelaisiin kohdistuneita ennakkoluuloja on perusteltu Raamattuun ja kristinuskoon vedoten. Raamattu ja rasismi teoksessa TT Minna Heimola kuvaa, miten Raamattu on taipunut yhtä lailla kolonialismin ja sorron kuin ihmisoikeuksien puolustamisen työkaluksi. Kirja herättää pohtimaan Raamatun tulkintojen moninaisuutta ja tulkitsijan etiikkaa.
  • Hekanaho, Pia Livia; Mustola, Kati; Lassila, Anna; Suhonen, Marja (Helsingin yliopisto, 2022)
    Uusin silmin -kokoelma katsoo lesboutta ja lesbokulttuureja taiteiden- ja kulttuurintutkimuksen näkökulmista.

View more