• 
  
  
  
  Dispute resolution and technology : revisiting the justification of conflict management 

  Koulu, Riikka (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2016)

  The rapid increase in e-commerce transactions has led to the emergence of new dispute resolution models, e.g. online dispute resolution (ODR). Simultaneously, public courts embrace new information and communication technologies in order to overcome the shortcomings of the public court system. Technological redress is more and more often sought within the private regimes of e-commerce instead of through public courts. But what exactly does this shift to technology in dispute resolution entail? In this book Koulu examines the multifaceted phenomenon of dispute resolution technology, using private enforcement as an example, and the impact it has on justifying dispute resolution. The implementation of technology in dispute resolution reveals the hidden justificatory narratives of procedural law and thus provides possibilities for their critical examination. Koulu argues that the privatisation of enforcement – as it is enabled by different forms of technology from the direct enforcement of e-commerce market leaders to self-executing smart contracts in the blockchain – brings the inherent violence of law out into the open. This increase in private enforcement, in turn, challenges the nationstate’s monopoly on violence, which has traditionally formed the main source of justification for dispute resolution and the enforcement of judicial decisions. After examining the possibilities of finding justification for private enforcement from other sources, e.g. from private autonomy or from human rights discourse, Koulu claims that private enforcement constitutes a new grey area of conflict management. Koulu’s doctoral dissertation gives unique insight into contemporary debates both in global procedural law and law and technology studies.
  
• 
  
  
  
  Videoneuvottelu rajat ylittävässä oikeudenkäynnissä : Sähköisen oikeudenkäynnin nousu 

  Koulu, Riikka (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2010)

  Käsityksemme oikeudenkäynnistä rakentuvat edelleen voimakkaasti paperiasiakirjojen sekä fyysisen läsnäolon varaan. Lainsäädännöllä on mahdollistettu ja kannustettu uusien sähköisen viestinnän sovellutusten käyttämiseen, mutta uudistukset on omaksuttu tuomitsemistoiminnassa hitaasti ja käytännön toimijat suhtautuvat niihin vierastaen. Sähköiset innovaatiot, esimerkkinä videoneuvottelu, pystyvät kuitenkin tarjoamaan lainkäytölle niin merkittäviä etuja, ettei niitä voida jättää omaksumatta pelkän muutosvastarinnan perusteella. Lyhentyneet käsittelyajat, joustavampi ja tehokkaampi prosessi sekä kustannussäästöt korostuvat erityisesti rajat ylittävissä oikeudenkäynneissä. Omaksumisen esteenä on pitkään ollut uusien kommunikaatiotapojen yhteismitattomuus perinteisten prosessinäkemysten kanssa sekä teoreettisen perustan puuttuminen. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan tähän puutteeseen esittämällä uusia tapoja hahmottaa oikeudenkäynnin periaatteet sekä vaatimus todistelun välittömyydestä. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään monipuolisesti kansainvälisen oikeusavun käyttöön todisteiden vastaanottamisessa ja käytännön prosessinjohtotehtävien jakautumiseen tuomioistuinten välillä. Kirja tarjoaa hyödyllistä tietoa niin oikeudenkäynnin toimijoille kuin myöskin ajankohtaisesta prosessioikeudellisesta keskustelusta kiinnostuneille.
  
• 
  
  
  
  Käsitellä vai eikö käsitellä? : käsittelykiellot oikeudenkäynnin esteinä 

  Koulu, Risto (COMI, 2016)

  Käsitteet oikeusvoima ja vireilläolo ovat vankasti juristikunnan kollektiivisessa muistissa: jokainen lakimies tuntee nämä käsitteet ja osaa pääpiirteissään myös ne oikeusvaikutukset, joita käsitteisiin on tapana kytkeä. Harva kuitenkaan huomaa niiden taakse kätketyn agendan, oikeusvoima ja vireilläolo ilmentävät eräänlaista kerralla valmiiksi -ideaalia. Kuvitellaan, että asianmukaisesti toimimalla riitapuolet saavat ja heidän on myös saatava välinsä lopullisesti kuntoon yhdellä oikeudenkäynnillä. Todellisuus on tässäkin kaukana ihanteista. Rinnakkaiset oikeudenkäynnit (laajassa merkityksessä) leimaavat tuomioistuinten arkipäivää. Korkeimman oikeuden vuosikirjat puolestaan täyttyvät tapauksista, joissa kiistellään kolmessa oikeusasteessa siitä, kuinka lopullinen riitaisessa oikeussuhteessa annettu lainvoimainen tuomio olikaan. Tulevaisuuskaan ei lupaa hyvää. Päinvastoin riidanratkaisujärjestelmän etenevä pilkkoutuminen - toisesta näkökulmasta sen monipuolistuminen - ajaa ihannetta yhä kauemmas. Tässä tutkimuksessa arvioidaan, miten hyväksyttävä tai edes realistinen yhden oikeudenkäynnin ideaali on nykymaailmassa ja kuinka hyvin vallitsevat sovellukset oikeusvoimaprekluusiosta ja vireilläolovaikutuksesta toteuttavat ihannetta. Lopuksi haetaan vaihtoehtoja näille sovelluksille. Kirjan teoreettisen taustan muodostaa yhtäältä access to justice ajattelu, toisaalta modernin konfliktinhallinnan teoria. Kohteena toimivuusarvioissa ovat yleinen lainkäyttö, hallintolainkäyttö sekä keskeiset vaihtoehtoisen riidanratkaisun muunnelmat kuten välimiesmenettely, järjestäytynyt sovittelu ja lautakuntien toiminta.
  
• 
  
  
  
  Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt 

  Tuori, Kaarlo (Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2013)

  Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja

  Kaarlo Tuorin teos erittelee oikeutta kahdella ulottuvuudella: oikeusjärjestyksenä ja erityisinä oikeudellisina käytäntöinä, jollaisina tarkastellaan lainsäätämistä, lainkäyttöä ja oikeustiedettä. Teoksen toisessa osassa näkökulmaa tarkennetaan yleisiin oppeihin, jotka systematisoivat eri oikeudenalojen, kuten rikos- tai hallinto-oikeuden, oikeudellista aineistoa. Yleisillä opeilla on keskeinen merkitys osana lakimiesten käytännöllistä tietovarantoa, joka mahdollistaa heidän ammatillisen toimintansa. Yleisten oppien merkitys ilmentää myös oikeustieteen asemaa oikeusjärjestelmän toiminnassa. Oikeudellisten käytäntöjen työnjaossa yleisten oppien kehittäminen kuuluu näet oikeustieteen tehtäviin.
  
• 
  
  
  
  Introduction to Hydrology 

  Leppäranta, Matti; Virta, Juhani; Huttula, Timo (University of Helsinki, 2022)

  This book contains the basics of hydrology. As a prerequisite the reader should have a high school level knowledge on aquatic systems. The book is based on the lecture notes of professor emeritus Juhani Virta for the course Basic course in hydrology, into which professor Timo Huttula and professor emeritus Matti Leppäranta have made their own additions. This book is used as a textbook on the course Introduction to hydrology at the University of Helsinki, where it is a part of the studies of geophysics, limnology and fisheries science. In general, this book is suitable as a university textbook, for self-study or as a small reference book. The contents of this book revolve around hydrology in the Finnish environment.
  
• 
  
  
  
  Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta lainkäyttäjänä. Osa 2: Sovellukset 

  Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2015)

  Muutoksenhakulautakunnat ovat, asiamäärillä mitaten, Suomen suurimpia lainkäyttäjiä. Niistä suurin, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta, käsittelee vuosittain yli 20 000 sosiaaliturvaa koskevaa valitusta. Näin sillä, miten asiat käsitellään ja ratkaistaan näissä lautakunnissa, on huomattava yhteiskunnallinen merkitys. Kansalaiselle taas lautakuntien päätökset ovat monasti kohtalokkaita. Valituksissa kun on kysymys kansalaisen toimeentulolle ja tulevaisuudelle elintärkeistä ratkaisuista. Muutoksenhakulautakunnat ovat olleet viime vuosina arvostelun kohteena: niitä moititaan hitaudesta, päätöksenteon summittaisuudesta, joskus jopa niiden itsenäisyyttä epäillään. Tämän kaksiosaisen teoksen ensimmäisessä osassa (2014) tarkasteltiin muutoksenhakulautakunnille asetettuja tavoitteita sekä niiden toiminnan oikeudellista ja ideologista pohjaa. Nyt julkaistavassa soveltavassa osassa tutkitaan ensiksikin, miten tavoitteet toteutuvat ja missä määrin muutoksenhakulautakunnat täyttävät sen lainkäyttötehtävän, joka niille on hyvinvointivaltiossa uskottu. Toiseksi soveltavassa osassa arvioidaan, mitä mahdollisuuksia nykyisen lautakuntaprosessin kehittämiseen on. Lähtökohdaksi on nimittäin otettava, että muutoksenhakulautakuntien järjestelmälle ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä ole realistisia vaihtoehtoja. Kirjoittaja Risto Koulu on prosessioikeuden professori (Helsingin yliopisto) ja tutkimusjohtaja (Conflict Management Institute). Tämä kirja on osa kansaneläkelaitoksen rahoittamaa tutkimushanketta "Oikeussuojan takeet sosiaaliturvan muutoksenhauissa - esimerkkinä sairausvakuutus".
  
• 
  
  
  
  Murhatun jumalan varjo : antisemitismi kristinuskon historiassa 

  Myllykoski, Matti; Lundgren, Svante (Yliopistopaino, 2006)

  Juutalaisvastaisuudella on pitkät juuret kristinuskon historiassa. Juutalaisuudesta versonut kristinusko suhtautui hyvin kriittisesti emouskontoonsa jo toisella vuosisadalla. Kristinuskon kehitys eu­rooppalaiseksi valtauskonnoksi vahvisti juutalaisvastaisuutta enti­sestään. Tässä teoksessa tarkastellaan kristillisen juutalaisvastaisuuden historiaa noin kahdentuhannen vuoden ajalta. Juutalaisista tuli jo var­hain kristittyjen teolögien silmissä Jumalan murhaajia. Ennen muuta Jeesuksen kuoleman teologinen tulkinta sai monet kristityt suhtautumaan vihamielisesti tai ainakin ennakkoluuloisesti juuta­laisiin. Koska kyse on halki vuosisatojen ollut pitkäkestoisesta ja koko kansaan kohdistuneesta vihasta, tässä kirassa siitä käytetään termiä “kristillinen antisemitismi”. Kristillinen juutalaisvastaisuus, jota kautta aikojen oli toteutettu ajatuksin, sanoin ja teoin, valmis­ti osaltaan maaperäa 1800-luvun rotuantisemitismille. Kristillisen antisemitismin pitkä perinne vaikutti myös siihen, että kirkot eivät kyenneet selkeästi vastustamaan Hitlerin hirmuhallintoa, kun se murhasi miljoonia juutalaisia. Teoksen kirjoittajat Matti Myllykoski ja Svante Lundgren kysy­vätkin, milloin, millä tavalla ja miksi kristillinen usko ja ajattelu ovat tuottaneet sellaista puhetta ja toimintaa, jota voidaan pitää juutalaisvastaisena.
  
• 
  
  
  
  Apologiat ; Dialogi Tryfonin kanssa 

  Justinos Marttyyri (Gaudeamus, 2008)

  Justinos Marttyyri (noin 100-165) oli toisen vuosisadan tunnetuimpia ja tuotteliaimpia kristittyjä kirjoittajia, ja häntä voi luonnehtia ensimmäiseksi kristityksi filosofik­si. Justinos haki teologialleen perusteluja keskustelemalla aikansa platonilaisten ajattelijoiden kanssa. Hänen kirjoi­tuksensa paljastavat, miten kristillisyys kehittyi Rooman valtakunnassa ennen voittokulkuaan. Ne valottavat myös syitä siihen, miksi pienestä juutalaisesta liikkeestä kehittyi vähitellen Rooman valtakunnan johtava uskonto. Justinos halusi osoittaa, että Jeesus on Jumalasta syntynyt ja siten itsekin Jumala. Edeltäjiään suoraviivaisemmin hän teki Vanhasta testamentista kristittyjen omaisuutta ja käytti sitä Kristuksen hylänneitä juutalaisia vastaan. Pakanoille hän puolestaan halusi osoittaa, että Jumala oli jo aikojen alussa levittänyt Jeesuksen opin alkeita kaikkien kansojen keskuu­teen. Näin ollen kristinusko on ainoa totuus, ja kaikki hyvät ihmiset ovat kaikkina aikoina eläneet sen mukaan. Teos sisältää suomennokset kaikista tunnetuista Justinoksen kirjoituksista sekä suomalaisten asiantuntijoiden laatimat yksityiskohtaiset selitykset.
  
• 
  
  
  
  Verokapinakirja : tutkimus verokapinoista, verolakoista ja muista veroprotesteista 

  Linnakangas, Esko (Esko Linnakangas, 2022)

  Vaikka verokapinoista ja muistakin verolakoista on kirjoitettu ulkomailla paljon, on puuttunut tutkimus, jossa olisi analysoitu kootusti veroprotestien esiintymistä, syitä, kohteita, protestoijia, muotoja ja seurauksia. On myös puuttunut historia- ja oikeustieteellinen tutkimus Suomen itsenäisyyden ajan veroprotesteista. Tällä julkaisulla paikataan noita tutkimusaukkoja. Kirjassa ei rajoituta veroprotestien historian esittelyyn ja analyysiin. Mukana on myös teemaan liittyvien kysymysten oikeustieteellistä käsittelyä: selvitetään veroprotestien oikeussääntöjä ja tarkastellaan laillisia ja laittomia vaikutusmahdollisuuksia veroihin.
  
• 
  
  
  
  Kollektiivinen lainkäyttö : lupauksesta sovelluksiin 

  Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2017)

  Oikeudenkäynnin kynnys on, sanotaan, Suomessa aivan liian korkealla. Kuluttaja-palkansaajan asemassa olevat ihmiset eivät hevin pääse oikeuksiinsa. Järkevä kansalainen pikemminkin luopuu niitä oikeudenkäynnillä peräämästä, etenkin jos rahamäärä on vähäinen ja vastapuoli vahva tai kovaotteinen. Oikeudenkäynnin riski on suhteeton verrattuna siihen, mitä oikeudenkäynnillä on voitettavissa. Kollektiivinen oikeussuoja, tuomioistuimen näkökulmasta kollektiivinen lain­ käyttö, on keino alentaa tätä kynnystä. Kollektiivisessa oikeussuojassa saman­ kaltaisen oikeudenloukkauksen uhrit liittoutuvat ja hakevat yhdessä oikeuksiaan. Yhteistoiminta yhtäältä jakaa oikeudenkäynnin riskiä, toisaalta taas tehostaa oikeuksiaan vaativien asianajamista. Kollektiivisen lainkäytön välineitä ovat pilottikanteet, joukkokanteet, ryhmäkanteet ja yhteiskanteet. Tässä kirjassa tarkastellaan, miten tällaisia kanteita pannaan vireille, miten niitä kannattaa ajaa, millaisia vastastrategioita oikeudenkäynneissä kohdataan, mikä on kanteisiin liittyvä riski ja mitä kanteilla voidaan saavuttaa. Esimerkkeinä käytetään julkisuudessa esillä olleita, asfälttikartellikanteiden ja puukartellikanteiden nimellä tunnettuja oikeudenkäyntejä. Risto Koulu on prosessioikeuden professori emeritus (Helsingin yliopisto) ja tutkimusjohtaja (Conflict Management Institute). Kirja kuuluu access to justice -tutkimushankkeeseen.
  
• 
  
  
  
  Oikeuksiin pääsyn rahoittaminen 

  Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2020)

  Oikeusvaltio ja sen kehittyneempi versio hyvinvointivaltio lupaa kansalaisilleen paljon oikeuksia. Harva heistä kuitenkaan tyytyy siihen, että oikeudet luetellaan lakikirjassa ja kansalaisoppaissa: oikeuksiin myös pitää tosiasiallisesti päästä. Se taas vaatii toimivia tuomioistuimia, osaavia lakimiehiä ja reiluja oikeudenkäyntejä. Kaikki tämä maksaa. Euroopan maissa ajankohtainen huolenaihe on, mistä säästövaatimusten paineessa oikeutta hakevat saavat rahaa oikeudenkäynteihinsä ja miten tuomioistuinjärjestelmää kyetään rahoittamaan. Tämä tutkimus arvioi käytössä olevia rahoitusmuotoja ja ottaa kantaa rahoituksellisten innovaatioiden toimivuuteen Suomen kaltaisessa pienessä oikeuskulttuurissa. Oikeudenkäynnin rahoituksessa tarkastellaan sekä perinteistä asianosaisrahoitusta että muodikasta sivullisrahoitusta. Tuomioistuinten rahoituksessa esille otetaan julkisen rahoituksen kehitys sekä muut rahoituksen vaihtoehdot.
  
• 
  
  
  
  Konserniyhtiön maksukyvyttömyys ja konkurssi 

  Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2013)

  Konkurssioikeuden tutkimus on perinteisesti keskittynyt yritysten konkursseihin. Siinäkin se on yksinkertaistanut monimuotoista todellisuutta: tutkimuskohteeksi on valittu tai valikoitunut erillisen, itsenäisesti toimivan yrityksen konkurssi. Tällainen yritys on kuitenkin tilastollinen harvinaisuus. Valtaosa yrityksistä joko kuuluu johonkin konserniin tai ainakin toimii kiinteässä yhteistyössä muiden yritysten kanssa. On selvää, että tällaiset yhteydet vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten yritys päätyy konkurssiin, mitkä varallisuudensiirrot tulevat aikanaan peräytetyiksi, miten keskinäiset velka- ja omistussuhteet määritellään ja miten konkurssipesät selvitetään. Tässä kirjassa tarkastellaan sen otsikon mukaisesti konserniympäristöön sijoittuvaa konkurssia, hieman myös konserniyrityksen saneerausta. Tutkimus painottuu lainoppiin, joskin se sisältää jonkin verran de lege ferenda -ehdotuksia ja oikeuspoliittisia arvioita. Kirjoittaja Risto Koulu on prosessioikeuden professori (Helsingin yliopisto) ja tutkimusjohtaja (Conflict Management Institute).
  
• 
  
  
  
  Women and power in Neo-Assyrian palaces 

  Svärd, Saana (Neo-Assyrian Text Corpus Project, 2015)

  Publications of the Foundation for Finnish Assyriological Research ; 11

  Power in general and women’s power in particular has been understood mostly in a hierarchical way in earlier research on Mesopotamian women. Hierarchical power structures were important in Mesopotamia, but other kinds of power structures existed as well. This study, which focuses on women in the palaces of the Neo-Assyrian Empire (c. 930–610 BCE), draws attention to heterarchical power relations in which women were engaged in the Neo-Assyrian palace milieu. Heterarchical power relations include power relations such as reciprocal power, resistance, and persuasion. Although earlier research has certainly been aware of women’s influence in the palaces, this study makes explicit the power concepts employed in previous research and further develops them using the concept of heterarchy. The study is based on primary cuneiform sources and presents a detailed description of women in Neo-Assyrian palaces. However, it additionally shows that by applying modern theories of power to the study of ancient texts, one can gain important new insights into the dynamics of ancient society.
  
• 
  
  
  
  Valtsikan tilastotieteen vaiheita ja muotoja : opiskelijan/opettajan näkökulmia & muistikuvia yliopiston muutoksista 

  Vehkalahti, Kimmo (Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, 2022)

  Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja

  Kirja avaa näkymiä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan – valtsikan – tilastotieteeseen sekä sen lukuisiin vaiheisiin aina 1940-luvulta lähtien, jolloin tiedekunta perustettiin ja tilastotieteestä tuli yksi sen oppiaineista. Kirja ulottuu 2020-luvulle, jolloin valtsika on täyttänyt 75 vuotta, ja valtsikan tilastotiede on ehtinyt käydä läpi monia muodonmuutoksia. Kirja painottuu vuosiin, jotka kirjoittaja Kimmo Vehkalahti on itse viettänyt valtsikassa tilastotieteen opiskelijana, opettajana ja tutkijana: "Valtsikakeskeinen urani Helsingin yliopistossa on tarjonnut varsin mielenkiintoisen näköalapaikan tilastotieteen kehitysvaiheiden ja muodonmuutosten seuraamiseen. Koetan nostaa joitakin niistä esiin entisten, nykyisten ja tulevien opiskelijasukupolvien iloksi."
  
• 
  
  
  
  Yhdessä vai erikseen? : Kollektiivisen lainkäytön lupaus 

  Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2017)

  Yksilöllisen oikeussuojan eetos leimaa suomalaista oikeusajattelua: jokaisen oletetaan huolehtivan yksin pääsystään niihin oikeuksiin, jotka lainsäädäntö hänelle takaa. Yksilöllinen pääsy oikeuksiin on kuitenkin muuttunut illuusioksi. Oikeuden­käyntien kynnys on noussut niin korkealle, että kuluttaja-palkansaaja tavallisesti joutuu luopumaan välttämättömästä oikeudenkäynnistä tai jopa alistumaan sellaisen uhan alla. Yksilöllisellä oikeussuojalla on kuitenkin vaihtoehtonsa: oikeuksiin pääsyä voidaan hakea yhdessä muiden vastaavassa asemassa olevien kanssa. Nykyinen prosessilaki tarjoaa tähän useita välineitä. Käytössä ovat yhteiskanteet, joukkokanteet: pilottikanteet sekä teoriassa myös ryhmäkanne. Näihin keinoihin myös käytännössä enenevästi turvaudutaan, mikä tuo haasteen sekä tuomioistuimille että lainsäätäjälle. Prosessilaithan on kirjoitettu perinteistä kahden asianosaisen välistä yksilöllistä oikeusriitaa ajatellen. Tässä kirjassa analysoidaan kollektiivisen lainkäytön asemaa, kollektiivisen oikeussuojan keinoja, tuomioistuinten asiainhallintaa sekä kehityksen suuntaa. Kollektiivinen oikeussuoja on sekä Euroopan unionin kärkihankkeita että yleinen kansainvälinen trendi. Näistä syystä on luultavaa, että se on tulevaisuutta myös pohjoismaissa. Risto Koulu on prosessioikeuden professori (Helsingin yliopisto) ja tutkimus­johtaja (Conflict Management Institute). Tämä kirja kuuluu access to justice -tutkimushankkeeseen ja on näin tutkimusyksikön harjoittamaa oikeustieteen perustutkimusta.
  
• 
  
  
  
  Sata vuotta prosessioikeutta 

  Frände, Dan; Koulu, Risto; Lindfors, Heidi; Vuorenpää, Mikko (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2021)

  Prosessioikeus on aina nähty lakimiestutkinnolle ja juristin ammattitaidolle keskeisenä oppiaineena. Tämä ei yllätä: jokseenkin jokainen lakimies tarvitsee työurallaan prosessioikeuden antamia oppeja ja valmiuksia. Prosessioikeus on kuitenkin sadan vuoden kuluessa suuresti muuttunut niin oppiaineena kuin tieteenalanakin. Etenkin pari viimeistä vuosikymmentä ovat olleet tässä suhteessa mullistavia ja osaksi myös mielipiteitä jakavia. Oikeudenkäynnin säännöistä on yhä enenevästi siirrytty oikeudelliseksi konfliktihallinnaksi kutsuttuun kokonaiskuvaan. Toki siinäkin oikeudenkäynti on pääosassa, mutta paljon huomiota saavat myös muut riidanratkaisukeinot kuten sovittelu sekä niiden käyttöalat ja suhde oikeudenkäyntiin. Tässä kirjassa kuvataan eri kirjoittajien artikkelien kautta modernin prosessioikeuden syntymistä, analysoidaan kehitystä ja nykytilaa, ja otetaan myös varovasti kantaa sen tulevaisuuteen digitalisoituvassa maailmassa. Juristin tehtävät eivät kylläkään siinä todennäköisesti muutu, vain tavat, joilla tehtäviä hoidetaan, tulevat olemaan erilaisia. Esillä kirjassa on lisäksi opetuksen ja tutkimuksen arkipäivä sekä oppiaine (ja aikaisemmin myös laitos) työyhteisönä. Kirjoittajina ovat prosessioikeuden niin entiset kuin nykyisetkin tutkijat ja opettajat. Tosin kirja ei enää tavoita niitä, jotka loivat suomalaiselle prosessioikeudelle sen tieteellisen perustan. Vain heidän nimensä (Tirkkonen, Ellilä, Halila) vilahtavat joissakin artikkeleissa. Artikkelit edustavat erilaisia näkemyksiä prosessioikeuden kehityksestä ja tulevaisuudesta. Tämä on tarkoituskin: kirjoittajien ääni on haluttu saada aidosti kuuluviin. Oppiaineen historiasta nimittäin on, kuten kaikesta muustakin kehityksestä, useita totuuksia. Artikkeleja ei tästä syystä ole sisällöllisesti toimitettu, joten kirjoittaja edustaa niissä vain itseään.
  
• 
  
  
  
  Julkiset asiamiehet oikeuksiin pääsyn tukena 

  Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2022)

  Oikeustieteen tutkimuksessa on totuttu ajattelemaan, että kansalainen vaikeuksista huolimatta lopulta pääsee omin voimin oikeuksiinsa. Joskus siihen tarvitaan julkisen vallan apua esimerkiksi julkisen oikeusavun muodossa, joskus taas kansalaisen kannattaa yhdistää voimansa muiden samassa asemassa olevien oikeudenhakijoiden kanssa. Joskus sovittelu auttaa häntä pääsemään oikeuksiinsa ilman raskasta ja riskialtista oikeudenkäyntiä. Uusin access to justice -tutkimus on nostanut esiin vielä yhden mahdollisuuden, eli julkisen asiamiehen (ombudsman) myötävaikutuksen. Julkisia asiamiehiä on Suomessakin lukuisia, heistä tunnetuimmat lienevät kuluttaja-asiamies ja tasa-arvovaltuutettu. Julkinen asiamies voi ajaa kannetta oikeutta hakevan puolesta, avustaa tätä oikeudenkäynnissä tai ottaa vastuun oikeudenkäynnin kustannuksista, vastapuolen oikeudenkäyntikulut mukaanluettuina. Tällainen suora apu parantaa olennaisesti kansalaisen oikeuksiin pääsemistä. Hyviin tuloksiin päästään myös pehmeäksi kutsuttavalla avulla. Siinä julkinen asiamies auttaa oman alansa asiantuntemuksella kansalaista joko oikeudenkäyntiin valmistautumisessa tai itse oikeudenkäynnissä, esimerkiksi antamalla oikeudenhakijalle neuvoja, valvonnassa kertynyttä aineistoa tai suorastaan lausunnon asiassa. Totta on, että Suomessa ja pohjoismaissa julkis­ten asiamiesten apu yksittäisille oikeudenhakijoille on vielä pienimuotoista. Julkiset asiamiehet keskittyvät paljolti oman toimialansa valvontaan, sääntelyyn ja yleiseen kehittämiseen. Access to justice -tutkimus on kuitenkin kansainvälisestikin pannut merkille sen suuren potentiaalin, joka sisältyy julkisten asiamiesten järjestelmään. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä suomalaista asiamiesten järjes­telmää ja julkisen asiamiehen keinoja tukea yksittäistä oikeudenhakijaa, toisaalta taas kansainvälistä kehitystä ja oikeuspolitiikassa avautuvia vaihtoehtoja. Julki­sen asiamiehen tuki näyttää täyttävän ainakin osaksi sen aukon, jonka muut konfliktihallinnan keinot jättävät. Risto Koulu on prosessioikeuden professori emeritus (Helsingin yliopisto). Tämä tutkimus päättää hänen access to justice -tutkimusten sarjansa.
  
• 
  
  
  
  Sateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa 

  Mustola, Kati; Pakkanen, Johanna (Like, 2007)

  Kokonaisvaltainen johdatus seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen. Kirja etenee peruskäsitteistä laajuudessaan ainutkertaiseksi esitykseksi suomalaisten lesbojen, homojen, bi- ja transihmisten elämästä. Kirjan aiheina ovat maaseudun homoseksuaalisuus, urheilun homofobia, ristiinpukeutuminen, suomalaisten transihmisten ja dragin historia sekä lesbo- ja homoliikkeet. Myös kirkko, sateenkaariperheet, taiteilijat ja taiteilijayhteisöt sekä taideteosten aiheesta nostattamat keskustelut käsi­tellään värikkäästi. Artikkeleiden ja tietolaatikoiden lisäksi kirjassa on nykykirjailijoiden kaunokirjallisia ja muistelmallisia otteita sekä upea kuvitus. Kirjoittajat ovat alan tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Käsite ”seksuaalivähemmistöt” tarkoittaa homoja, lesboja ja biseksuaaleja sekä ihmisiä, joilla on rakkaus- tai seksisuhteita samaa sukupuolta olevien kanssa. ”Sukupuolivähemmistöillä” viitataan transvestiitteihin, transsukupuolisiin, transgendereihin ja intersukupuolisiin henkilöihin.
  
• 
  
  
  
  Paavali : elämä ja kirjeet 

  Aejmelaeus, Lars (Suomen Eksegeettinen Seura, 2018)

  Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja ; 114

  Emeritusprofessori Lars Aejmelaeus esittää kirjassaan yleistajuisen ja helposti lähestyttävän kokonaiskuvan Paavalista. Teos johdattaa lukijansa askel askeleelta Paavalin elämään, lähetysmatkoihin, kunkin kirjeen kirjoittamistilanteeseen sekä kirjeiden sisältöön ja sanomaan. Teoksen taustalla on elämänmittainen tutkimustyö Uuden testamentin varhaisimman tekstikorpuksen, Paavalin aitojen kirjeiden parissa. Aejmelaeus ei rasita lukijaa Paavali-tutkimuksen syvillä kiemuroilla tai raskailla debateilla, vaikka onkin hyvin tietoinen nykytutkimuksen moniäänisyydestä. Aejmelaeus korostaa tekstilähtöisyyttä, jolloin tutkimuksen kohteena olevaan tekstiin ei tuoda tulkintoja sen ulkopuolelta. Luovalla ajattelulla on kuitenkin vahva rooli Aejmelaeuksen kokonaisesityksessä, johon ovat matkan varrella vaikuttaneet lukuisat muut tutkijat. Syntyy kertomus ajanlaskun alun juutalaisesta miehestä sekä hänen ajatuksistaan ja niiden kehittymisestä ajan kuluessa. Aejmalaeus korostaa, että Paavali ei ole systemaattinen teologi, mutta kylläkin rikas ajattelija ja taitava viestijä, jonka jälkiperintö on jättänyt leimansa niin kirkkohistoriaan kuin yleiseen kulttuurihistoriaankin.
  
• 
  
  
  
  Forgotten women leaders : the authority of women hosts of early Christian gatherings in the first and second centuries C.E. 

  Pihlava, Kaisa-Maria (Suomen Eksegeettinen Seura, 2017)

  Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja ; 113

  While once essential agents in early Christian communities, in centuries to come women hosts were forgotten. Kaisa-Maria Pihlava, Th.D., sets out to trace literary representations of women hosts in early Christian sources. She also discusses what we know of early Christian communities, women property owners, and heads of households in antiquity. She argues that women hosts had authority in their early Christian communities because of the domestic setting of these communities and the authority that hosts had irrespective of their gender. The authority that women hosts gained was not countercultural. Instead, socioeconomic hierarchy resulted in the authority positions of women hosts of early Christian gatherings. In Pihlava's study, women hosts are written into the narratives of early Christian beginnings.
  

View more