Helda Open Books: Recent submissions

Now showing items 1-20 of 153
  • Raunio, Antti; Luomanen, Petri (Helsingin yliopiston kirjasto, 2021)
    Teologia on uskontoa ja erityisesti kris­tinuskoa tutkiva tiede. Tämä teos esitte­lee, miten teologiaa harjoitetaan suoma­laisissa yliopistoissa. Helsingin yliopis­ton professorit, opettajat ja tutkijat ker­tovat kukin omasta erikoisalastaan: raa­matuntutkimuksesta, kirkkohistorias­ta, systemaattisesta teologiasta, uskon­totieteestä ja käytännöllisestä teologias­ta. Kokonaisuutena kirja antaa ajan­tasaisen ja yleistajuisen kuvan suoma­laisesta teologisesta tutkimuksesta ja opetuksesta sekä teologian suhteesta muihin tieteisiin ja kirkkoon.Kirja on tarkoiteltu aloilteleville teo­logeille, mutta myös perusteokseksi kir­kon työntekijöille ja luottamushenki­löille, uskonnonopettajille sekä kaikil­le niille, jotka ovat kiinnostuneita us­konnosta ja sen tutkimuksesta.
  • Kukkonen, Pirjo (Suomen Semiotiikan Seura, 2014)
    Acta Semiotica Fennica ; 44
    Denna bok är en parallelläsning av det finska originalet (924 s.) och den svenska översättningen (852 s.) där syftet är att visa hur Kilpifinskan, som länge ansågs vara oöversättbar, blir Warburtonsvenska i en ståtlig kostymering där språket är i huvudrollen. Språket är ”rymligt som själva salen på Alastalo”.
  • Eräranta, Kirsi; Penttilä, Visa (ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry, 2021)
    8
  • Kukkonen, Pirjo (International Semiotics Institute, 2009)
    Acta Semiotica Fennica ; 31
    Kanteletar representerar den poetiska genren folkdikten, la poësie populaire, som avspeglar den nationalromantiska tanken om folkdiktningen som en ”själens grammatik” så som J. G. von Herder (1744–1803) beskrivit den. I Kanteletar-sånganalyserna är det frågan om att översätta och tolka känslan och själen till svenska och lyssna på det sjungande jagets olika röster. Den semiotiska översättningsanalysen fokuserar på översättarnas röster genom att kommentera två huvudsakliga företeelser som avspeglar Kalevala-språket och -metriken: allitterationerna och parallellismerna vilka återspeglar det som Julia Kristeva kallar chora, den livgivande rytmen.
  • Nevgi, Anne; Lindblom-Ylänne, Sari (Helsingin yliopisto, 2009)
    Yliopistopedagogisella tutkimuksella on merkittävä rooli yliopisto-opetuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden oppimisen laadun edistämisessä. Yliopisto-opettajan käsikirjassa esitellään uusinta yliopistopedagogista tutkimustietoa ja käytännönläheisiä esimerkkejä muun muassa opetuksen suunnittelusta, uusista opetusmenetelmistä, vaihtoehtoisista tenttikäytännöistä ja opintojen ja opinnäytetöiden ohjauksesta. Käsikirja tukee opettajan pedagogisen ajattelun kehittymistä. Kirjoittajat toimivat Helsingin yliopistossa yliopisto-oppimisen ja -opettamisen asiantuntijoina, ja kirjan aiheet perustuvat heidän opetus- ja koulutuskokemuksiinsa sekä tutkimuksiinsa.
  • Oja, Heikki; Mattila, Kalevi (Helsingin yliopisto, 1983)
    Ursan julkaisuja ; 20
    Tähtitiede elää voimakasta nousukautta, kun taivasta on voitu ruveta kartoittamaan uusilla aallonpituusalueilla. Aikaisemmin havaintoja tehtiin vain kapealla näkyvän valon kaistalla, mutta nyt käytetään kaikkia säteilymuotoja lyhimmistä gamma- ja röntgensäteistä pisimpiin radioaaltoihin asti. Avuksi on tullut varsinainen avaruustekniikka, jonka ansiosta tähtitaivasta voidaan tutkia maapallon ilmakehän ulkopuolelta. Kirjassamme käydään läpi tähtitieteen "uudet ikkunat" ja kerrotaan eri aallonpituusalueiden uusimmista tutkimustuloksista. Mukana ovat myös kosmiset säteet, neutriinotähtitiede ja gravitaatioastronomia, joiden tutkimisessa otetaan vasta ensi askelia. Kirjan kirjoittajat ovat Helsingin ja Turun yliopiston tähtitieteilijöitä ja fyysikkoja.
  • Berninger, Kati; Tapio, Petri; Willamo, Risto (Helsingin yliopisto, 1996)
    Teos on rautaisannos ympäristöstä ja ympäristönsuojelusta tietoja tarvitsevalle. Teos esittelee ympäristöongelmien syitä ja hahmottelee niiden ratkaisuja. Erityisen painon saavat suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeät sektorit: energiantuotanto, liikenne, metsä- ja maatalousalat sekä kotitalouksien kulutus. Kirja on laadittu ympäristönsuojelun perus­kurssin opintomateriaaliksi yliopistoille ja korkeakouluille. Teos on ympäristötiedon yleisoppikirja: sitä voidaan käyttää ammatil­lisessa koulutuksessa, keskiasteella, aikuis­koulutuksessa, lukio-opetuksen lisäaineis­tona ja opettajan tietopakettina. Samalla teos antaa lehtitietoja syvemmän näke­myksen kaikille ympäristökysymyksistä kiin­nostuneille.
  • Oja, Heikki (Tähtieteellinen yhdistys Ursa, 1994)
    Ursan julkaisuja ; 52
    Kirjaimet SETI tulevat sanoista Search for Extraterrestrial Intelligence, maanulkoisen älyn etsintä. Onko ihmiskunta valmis siihen hetkeen, jolloin vieraan planeetan olennot astuvat maapallolle tai radioteleskoopit ottavat vastaan ensimmäisen varman merkin vieraasta älystä? Tässä kirjassa tiedemiehet pohtivat elinkelpoisten planeettojen olemassaoloa, elämän ja älyn syntyä maapallolla ja niitä etsintöjä, joita vieraiden olentojen löytämiseksi on tehty. Kirja perustuu osittain Heurekassa pidettyyn seminaariin.
  • Oja, Heikki (WSOY, 1993)
    Oletko ihmetellyt mitä ovat valkoiset kääpiöt, mustat aukot, supernovat ja kvasaarit? Tässä kirjassa tähtitaivasta verrataan eläintarhaan, jossa on paljon erilaisia asukkaita - sitä hurjempia mitä kauemmaksi mennään. Niiden ja niistä otettujen kuvien avulla kerrotaan todellisista, mielenkiintoisista, arvoituksellisista asioista, joita taivaalta on löytynyt.
  • Kakkuri, Juhani; Oja, Heikki; Anttila, Reino (Tähtieteellinen yhdistys Ursa, 1989)
    Ursan julkaisuja ; 40
    Suomalaiset asiantuntijat kertovat suurelle yleisölle auringonpimennysten historiasta ja merkityksestä ja antavat käytännön neuvoja pimennysten seuraamiseksi. Ensimmäisen kerran julkaistaan yhteenveto ja kiintoisaa kuva-aineistoa vuoden 1945 täydellisestä pimennyksestä.
  • Hämäläinen, Mika; Partanen, Niko; Alnajjar, Khalid (University of Helsinki, 2021)
  • Arffman, Kaarlo (Edita, 2009)
    Miten kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan uskonto? Miksi ristiretkiä tehtiin? Miksi kirkko poltti noitia ja harhaoppisia? Kumosiko tiede uskonnon? Miten kirkolle kävi Neuvostoliitossa ja miten kristinusko levisi Aasiaan ja Afrikkaan? Kristinuskon historia vastaa näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Kirja on ensimmäinen kristinuskon historian kokonaisesitys, jonka tekijä on suomalainen ja joka tarkastelee aihetta pohjoismaisesta näkökulmasta. Se on perusteos, joka antaa tietoa suurimmasta maailmanuskonnosta ja sen vaikutuksesta Euroopan ja koko maailman kulttuuriin ja kehitykseen. Yleistajuinen ja selkeä kirja perustuu uusimpaan tutkimukseen ja soveltuu yliopiston oppikirjaksi.
  • Mansnérus, Juli; Lahti, Raimo; Blick, Amanda (Faculty of Law, University of Helsinki, 2020)
    Forum Iuris
    The paradigm of personalized medicine is an emerging topic, triggering some specific legal and ethical challenges as regards data collection, sharing and use, informed consent, privacy and public trust, and the changing status of patients and social equality. These legislative developments and challenges have been discussed in light of the Finnish and the common-European experiences. During recent years, the Finnish legislative processes aiming at generating ‘innovation-friendly’ legislation for scientific research purposes as well as integrating genomic research results into the clinical setting have been heavily challenged by rapid developments in technology and medicine. In particular, there is a need to pursue the right balance between scientific and commercial interests, public health, and individual rights. We aim at providing insights into the legislative processes surrounding personalized medicine with a special focus on how the freedom of science, equitable access to healthcare, public health, and commercial issues that must be balanced with individual rights as expressed in the EU Charter and the Council of Europe’s Oviedo Convention on Human Rights and Biomedicine. A wide spectrum of different types of challenges arises; among other things, there is a need to discuss the Finnish and international legislation of genome testing in terms of consent on behalf of a young child. Also the legal and ethical aspects of disruptive gene-editing technologies need to be analysed: How should we interpret the concept of human dignity in the bioethical discussion surrounding germline editing? Furthermore, an overview of ongoing initiatives to accelerate the market-entry of advanced therapy medicinal products will be provided. The European regulators are now taking measures to create a facilitative regulatory environment that encourages innovation, protects public health, and enables timely patient access to innovative, new therapies whilst ensuring patient safety. The role of risk-proportionate adaptations to clinical trials and GMP manufacture along with the European Medicines Agency’s early-access incentives and initiatives are presented as potential facilitators of market entry. Furthermore, in this context, the role of conditional reimbursement schemes and risk sharing-agreements is also discussed in light of the newest Finnish experiences. Furthermore, in terms of patent law, some specific challenges arise; in this anthology, attention is paid to the recent transatlantic legal dispute over a patent concerning the use of the CRISPR/Cas9 system in eukaryotic cells. Finally, some considerations beyond legal or ethical aspects of personalised medicine are presented. How can machine learning be used to support personalized care that addresses the patient’s needs?
  • Wild, David (Edumendo, 2021)
    Tässä oppaassa David Wild johdattaa lukijan keminformatiikkaan esittelemällä alan keskeisimmät perusteet. Hän on sisällyttänyt teokseen keminformatiikan ydinalueita, kuten 2D- ja 3D-rakenteiden visualisoiminen tietokoneella, kemiallisen informaation tallentaminen tietokantaan ja sen esiintyminen verkossa ja tieteellisissä julkaisuissa. Lisäksi hän esittää katsauksen keminformatiikan historiaan ja ohjelmistokehitykseen sekä käy läpi alan tunnetuimpia sovelluksia, kuten esimerkiksi QSAR-menetelmän ja molekyylien telakoinnin. Tavoitteena on käsitellä tutkimusalueen perusteet ytimekkäästi, jonka pohjalta lukija pystyy syventämään osaamistaan itsenäisesti. Teos soveltuu sekä yliopistossa että teollisuudessa työskenteleville kemisteille.
  • Wrede, Sirpa; Henriksson, Lea; Høst, Håkon; Johansson, Stina; Dybbroe, Betina (Studentlitteratur, 2008)
  • Dunderberg, Ismo (Helsingin yliopisto, 2015)
    Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja ; 109
    Käsillä oleva kirja on kokoelma vuosien varrella syntyneitä kirjoituksia tutkimusaiheestani, Uudesta testamentista ja varhaisesta kristinuskosta. Mukana on myös pari aikaisemmin julkaisematonta esitelmää.
  • Kangas, Urpo (Unigrafia, 2017)
    Suomalaisen siviilioikeuden juuret ovat syvällä skandinaavisessa maaperässä. Yhteisellä Pohjoismaisella perinteellä on edelleenkin suuri vaikutus lainsäädän­nössä omaksuttuihin ratkaisuihin siviilioikeuden monilla osa-­alueilla. Tässä teoksessa esimerkkinä käytetään perhe-­ ja perintöoikeutta. Tutkimuksessa osoitetaan, miten oikeudelliset ideat ovat liikkuneet Pohjoismaiden välillä 1800-­luvun loppuvuosista alkaen. Monissa tapauksissa yhteinen lainvalmistelu on johtanut aivan samanlaisiin lainsäädännöllisiin ratkaisuihin eri Pohjois­maissa. Tästä on tutkijoille ja lainkäyttäjille edelleen iloa. Tutkimuksessa ja oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa voidaan käyttää muiden Pohjoismaiden oikeuskirjallisuutta ja lainvalmistelutöitä edelleen hyödyksi. Pohjoismaisten kielten osaamisesta on suurta iloa niin tutkijoille kuin tuomareillekin. Tässä kirjassa tarkastellaan myös suomalaisen perhe-­ ja perintöoikeuden sisältöratkaisuja. Kirjan pääpaino on perintöoikeudessa, koska se on oivalli­nen esimerkki oikeudellisten aatteiden siirtymisestä maasta toiseen. Suomen perintökaari on monin paikoin vain käännös Ruotsin perintökaaresta. Vuosien varrella molemmissa maissa kehitys on johtanut siihen, että yksityiskohdissa lainsäädännön pintatasolla on nykyisin huomattavia eroavuuksia.
  • Visala, Aku (Perussanoma Oy, 2010)
    Teoksessa esitellään millaisia keskusteluja tieteen ja uskonnon suhteesta on käyty ja mitä ne voisivat tarkoittaa.
  • Lindstedt, Jouko (Helsingin yliopisto, kielten osasto, 2020)
    Slavica Helsingiensia. Supplementum ; 5