Original publications

 

Original publications are books published here in digital Open Access format for the first time. Consequently, they get a permanent DOI identifier provided by the library pointing to Helda Open Books. These works are by default shared with a permissive Creative Commons License (CC BY 4.0)

Recent Submissions

  • Linnakangas, Esko (Esko Linnakangas, 2022)
    Vaikka verokapinoista ja muistakin verolakoista on kirjoitettu ulkomailla paljon, on puuttunut tutkimus, jossa olisi analysoitu kootusti veroprotestien esiintymistä, syitä, kohteita, protestoijia, muotoja ja seurauksia. On myös puuttunut historia- ja oikeustieteellinen tutkimus Suomen itsenäisyyden ajan veroprotesteista. Tällä julkaisulla paikataan noita tutkimusaukkoja. Kirjassa ei rajoituta veroprotestien historian esittelyyn ja analyysiin. Mukana on myös teemaan liittyvien kysymysten oikeustieteellistä käsittelyä: selvitetään veroprotestien oikeussääntöjä ja tarkastellaan laillisia ja laittomia vaikutusmahdollisuuksia veroihin.
  • Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2017)
    Oikeudenkäynnin kynnys on, sanotaan, Suomessa aivan liian korkealla. Kuluttaja-palkansaajan asemassa olevat ihmiset eivät hevin pääse oikeuksiinsa. Järkevä kansalainen pikemminkin luopuu niitä oikeudenkäynnillä peräämästä, etenkin jos rahamäärä on vähäinen ja vastapuoli vahva tai kovaotteinen. Oikeudenkäynnin riski on suhteeton verrattuna siihen, mitä oikeudenkäynnillä on voitettavissa. Kollektiivinen oikeussuoja, tuomioistuimen näkökulmasta kollektiivinen lain­ käyttö, on keino alentaa tätä kynnystä. Kollektiivisessa oikeussuojassa saman­ kaltaisen oikeudenloukkauksen uhrit liittoutuvat ja hakevat yhdessä oikeuksiaan. Yhteistoiminta yhtäältä jakaa oikeudenkäynnin riskiä, toisaalta taas tehostaa oikeuksiaan vaativien asianajamista. Kollektiivisen lainkäytön välineitä ovat pilottikanteet, joukkokanteet, ryhmäkanteet ja yhteiskanteet. Tässä kirjassa tarkastellaan, miten tällaisia kanteita pannaan vireille, miten niitä kannattaa ajaa, millaisia vastastrategioita oikeudenkäynneissä kohdataan, mikä on kanteisiin liittyvä riski ja mitä kanteilla voidaan saavuttaa. Esimerkkeinä käytetään julkisuudessa esillä olleita, asfälttikartellikanteiden ja puukartellikanteiden nimellä tunnettuja oikeudenkäyntejä. Risto Koulu on prosessioikeuden professori emeritus (Helsingin yliopisto) ja tutkimusjohtaja (Conflict Management Institute). Kirja kuuluu access to justice -tutkimushankkeeseen.
  • Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2020)
    Oikeusvaltio ja sen kehittyneempi versio hyvinvointivaltio lupaa kansalaisilleen paljon oikeuksia. Harva heistä kuitenkaan tyytyy siihen, että oikeudet luetellaan lakikirjassa ja kansalaisoppaissa: oikeuksiin myös pitää tosiasiallisesti päästä. Se taas vaatii toimivia tuomioistuimia, osaavia lakimiehiä ja reiluja oikeudenkäyntejä. Kaikki tämä maksaa. Euroopan maissa ajankohtainen huolenaihe on, mistä säästövaatimusten paineessa oikeutta hakevat saavat rahaa oikeudenkäynteihinsä ja miten tuomioistuinjärjestelmää kyetään rahoittamaan. Tämä tutkimus arvioi käytössä olevia rahoitusmuotoja ja ottaa kantaa rahoituksellisten innovaatioiden toimivuuteen Suomen kaltaisessa pienessä oikeuskulttuurissa. Oikeudenkäynnin rahoituksessa tarkastellaan sekä perinteistä asianosaisrahoitusta että muodikasta sivullisrahoitusta. Tuomioistuinten rahoituksessa esille otetaan julkisen rahoituksen kehitys sekä muut rahoituksen vaihtoehdot.
  • Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2013)
    Konkurssioikeuden tutkimus on perinteisesti keskittynyt yritysten konkursseihin. Siinäkin se on yksinkertaistanut monimuotoista todellisuutta: tutkimuskohteeksi on valittu tai valikoitunut erillisen, itsenäisesti toimivan yrityksen konkurssi. Tällainen yritys on kuitenkin tilastollinen harvinaisuus. Valtaosa yrityksistä joko kuuluu johonkin konserniin tai ainakin toimii kiinteässä yhteistyössä muiden yritysten kanssa. On selvää, että tällaiset yhteydet vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten yritys päätyy konkurssiin, mitkä varallisuudensiirrot tulevat aikanaan peräytetyiksi, miten keskinäiset velka- ja omistussuhteet määritellään ja miten konkurssipesät selvitetään. Tässä kirjassa tarkastellaan sen otsikon mukaisesti konserniympäristöön sijoittuvaa konkurssia, hieman myös konserniyrityksen saneerausta. Tutkimus painottuu lainoppiin, joskin se sisältää jonkin verran de lege ferenda -ehdotuksia ja oikeuspoliittisia arvioita. Kirjoittaja Risto Koulu on prosessioikeuden professori (Helsingin yliopisto) ja tutkimusjohtaja (Conflict Management Institute).
  • Svärd, Saana (Neo-Assyrian Text Corpus Project, 2015)
    Publications of the Foundation for Finnish Assyriological Research
    Power in general and women’s power in particular has been understood mostly in a hierarchical way in earlier research on Mesopotamian women. Hierarchical power structures were important in Mesopotamia, but other kinds of power structures existed as well. This study, which focuses on women in the palaces of the Neo-Assyrian Empire (c. 930–610 BCE), draws attention to heterarchical power relations in which women were engaged in the Neo-Assyrian palace milieu. Heterarchical power relations include power relations such as reciprocal power, resistance, and persuasion. Although earlier research has certainly been aware of women’s influence in the palaces, this study makes explicit the power concepts employed in previous research and further develops them using the concept of heterarchy. The study is based on primary cuneiform sources and presents a detailed description of women in Neo-Assyrian palaces. However, it additionally shows that by applying modern theories of power to the study of ancient texts, one can gain important new insights into the dynamics of ancient society.
  • Vehkalahti, Kimmo (Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, 2022)
    Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja
    Kirja avaa näkymiä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan – valtsikan – tilastotieteeseen sekä sen lukuisiin vaiheisiin aina 1940-luvulta lähtien, jolloin tiedekunta perustettiin ja tilastotieteestä tuli yksi sen oppiaineista. Kirja ulottuu 2020-luvulle, jolloin valtsika on täyttänyt 75 vuotta, ja valtsikan tilastotiede on ehtinyt käydä läpi monia muodonmuutoksia. Kirja painottuu vuosiin, jotka kirjoittaja Kimmo Vehkalahti on itse viettänyt valtsikassa tilastotieteen opiskelijana, opettajana ja tutkijana: "Valtsikakeskeinen urani Helsingin yliopistossa on tarjonnut varsin mielenkiintoisen näköalapaikan tilastotieteen kehitysvaiheiden ja muodonmuutosten seuraamiseen. Koetan nostaa joitakin niistä esiin entisten, nykyisten ja tulevien opiskelijasukupolvien iloksi."
  • Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2017)
    Yksilöllisen oikeussuojan eetos leimaa suomalaista oikeusajattelua: jokaisen oletetaan huolehtivan yksin pääsystään niihin oikeuksiin, jotka lainsäädäntö hänelle takaa. Yksilöllinen pääsy oikeuksiin on kuitenkin muuttunut illuusioksi. Oikeuden­käyntien kynnys on noussut niin korkealle, että kuluttaja-palkansaaja tavallisesti joutuu luopumaan välttämättömästä oikeudenkäynnistä tai jopa alistumaan sellaisen uhan alla. Yksilöllisellä oikeussuojalla on kuitenkin vaihtoehtonsa: oikeuksiin pääsyä voidaan hakea yhdessä muiden vastaavassa asemassa olevien kanssa. Nykyinen prosessilaki tarjoaa tähän useita välineitä. Käytössä ovat yhteiskanteet, joukkokanteet: pilottikanteet sekä teoriassa myös ryhmäkanne. Näihin keinoihin myös käytännössä enenevästi turvaudutaan, mikä tuo haasteen sekä tuomioistuimille että lainsäätäjälle. Prosessilaithan on kirjoitettu perinteistä kahden asianosaisen välistä yksilöllistä oikeusriitaa ajatellen. Tässä kirjassa analysoidaan kollektiivisen lainkäytön asemaa, kollektiivisen oikeussuojan keinoja, tuomioistuinten asiainhallintaa sekä kehityksen suuntaa. Kollektiivinen oikeussuoja on sekä Euroopan unionin kärkihankkeita että yleinen kansainvälinen trendi. Näistä syystä on luultavaa, että se on tulevaisuutta myös pohjoismaissa. Risto Koulu on prosessioikeuden professori (Helsingin yliopisto) ja tutkimus­ johtaja (Conflict Management Institute). Tämä kirja kuuluu access to justice -tutkimushankkeeseen ja on näin tutkimusyksikön harjoittamaa oikeustieteen perustutkimusta.
  • Frände, Dan; Koulu, Risto; Lindfors, Heidi; Vuorenpää, Mikko (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2021)
    Prosessioikeus on aina nähty lakimiestutkinnolle ja juristin ammattitaidolle keskeisenä oppiaineena. Tämä ei yllätä: jokseenkin jokainen lakimies tarvitsee työurallaan prosessioikeuden antamia oppeja ja valmiuksia. Prosessioikeus on kuitenkin sadan vuoden kuluessa suuresti muuttunut niin oppiaineena kuin tieteenalanakin. Etenkin pari viimeistä vuosikymmentä ovat olleet tässä suhteessa mullistavia ja osaksi myös mielipiteitä jakavia. Oikeudenkäynnin säännöistä on yhä enenevästi siirrytty oikeudelliseksi konfliktihallinnaksi kutsuttuun kokonaiskuvaan. Toki siinäkin oikeudenkäynti on pääosassa, mutta paljon huomiota saavat myös muut riidanratkaisukeinot kuten sovittelu sekä niiden käyttöalat ja suhde oikeudenkäyntiin. Tässä kirjassa kuvataan eri kirjoittajien artikkelien kautta modernin prosessioikeuden syntymistä, analysoidaan kehitystä ja nykytilaa, ja otetaan myös varovasti kantaa sen tulevaisuuteen digitalisoituvassa maailmassa. Juristin tehtävät eivät kylläkään siinä todennäköisesti muutu, vain tavat, joilla tehtäviä hoidetaan, tulevat olemaan erilaisia. Esillä kirjassa on lisäksi opetuksen ja tutkimuksen arkipäivä sekä oppiaine (ja aikaisemmin myös laitos) työyhteisönä. Kirjoittajina ovat prosessioikeuden niin entiset kuin nykyisetkin tutkijat ja opettajat. Tosin kirja ei enää tavoita niitä, jotka loivat suomalaiselle prosessioikeudelle sen tieteellisen perustan. Vain heidän nimensä (Tirkkonen, Ellilä, Halila) vilahtavat joissakin artikkeleissa. Artikkelit edustavat erilaisia näkemyksiä prosessioikeuden kehityksestä ja tulevaisuudesta. Tämä on tarkoituskin: kirjoittajien ääni on haluttu saada aidosti kuuluviin. Oppiaineen historiasta nimittäin on, kuten kaikesta muustakin kehityksestä, useita totuuksia. Artikkeleja ei tästä syystä ole sisällöllisesti toimitettu, joten kirjoittaja edustaa niissä vain itseään.
  • Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2022)
    Oikeustieteen tutkimuksessa on totuttu ajattelemaan, että kansalainen vaikeuksista huolimatta lopulta pääsee omin voimin oikeuksiinsa. Joskus siihen tarvitaan julkisen vallan apua esimerkiksi julkisen oikeusavun muodossa, joskus taas kansalaisen kannattaa yhdistää voimansa muiden samassa asemassa olevien oikeudenhakijoiden kanssa. Joskus sovittelu auttaa häntä pääsemään oikeuksiinsa ilman raskasta ja riskialtista oikeudenkäyntiä. Uusin access to justice -tutkimus on nostanut esiin vielä yhden mahdollisuuden, eli julkisen asiamiehen (ombudsman) myötävaikutuksen. Julkisia asiamiehiä on Suomessakin lukuisia, heistä tunnetuimmat lienevät kuluttaja-asiamies ja tasa-arvovaltuutettu. Julkinen asiamies voi ajaa kannetta oikeutta hakevan puolesta, avustaa tätä oikeudenkäynnissä tai ottaa vastuun oikeudenkäynnin kustannuksista, vastapuolen oikeudenkäyntikulut mukaanluettuina. Tällainen suora apu parantaa olennaisesti kansalaisen oikeuksiin pääsemistä. Hyviin tuloksiin päästään myös pehmeäksi kutsuttavalla avulla. Siinä julkinen asiamies auttaa oman alansa asiantuntemuksella kansalaista joko oikeudenkäyntiin valmistautumisessa tai itse oikeudenkäynnissä, esimerkiksi antamalla oikeudenhakijalle neuvoja, valvonnassa kertynyttä aineistoa tai suorastaan lausunnon asiassa. Totta on, että Suomessa ja pohjoismaissa julkis­ten asiamiesten apu yksittäisille oikeudenhakijoille on vielä pienimuotoista. Julkiset asiamiehet keskittyvät paljolti oman toimialansa valvontaan, sääntelyyn ja yleiseen kehittämiseen. Access to justice -tutkimus on kuitenkin kansainvälisestikin pannut merkille sen suuren potentiaalin, joka sisältyy julkisten asiamiesten järjestelmään. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä suomalaista asiamiesten järjes­telmää ja julkisen asiamiehen keinoja tukea yksittäistä oikeudenhakijaa, toisaalta taas kansainvälistä kehitystä ja oikeuspolitiikassa avautuvia vaihtoehtoja. Julki­sen asiamiehen tuki näyttää täyttävän ainakin osaksi sen aukon, jonka muut konfliktihallinnan keinot jättävät. Risto Koulu on prosessioikeuden professori emeritus (Helsingin yliopisto). Tämä tutkimus päättää hänen access to justice -tutkimusten sarjansa.
  • Mustola, Kati; Pakkanen, Johanna (Like, 2007)
    Kokonaisvaltainen johdatus seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen. Kirja etenee peruskäsitteistä laajuudessaan ainutkertaiseksi esitykseksi suomalaisten lesbojen, homojen, bi- ja transihmisten elämästä. Kirjan aiheina ovat maaseudun homoseksuaalisuus, urheilun homofobia, ristiinpukeutuminen, suomalaisten transihmisten ja dragin historia sekä lesbo- ja homoliikkeet. Myös kirkko, sateenkaariperheet, taiteilijat ja taiteilijayhteisöt sekä taideteosten aiheesta nostattamat keskustelut käsi­tellään värikkäästi. Artikkeleiden ja tietolaatikoiden lisäksi kirjassa on nykykirjailijoiden kaunokirjallisia ja muistelmallisia otteita sekä upea kuvitus. Kirjoittajat ovat alan tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Käsite ”seksuaalivähemmistöt” tarkoittaa homoja, lesboja ja biseksuaaleja sekä ihmisiä, joilla on rakkaus- tai seksisuhteita samaa sukupuolta olevien kanssa. ”Sukupuolivähemmistöillä” viitataan transvestiitteihin, transsukupuolisiin, transgendereihin ja intersukupuolisiin henkilöihin.
  • Aejmelaeus, Lars (Suomen Eksegeettinen Seura, 2018)
    Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja ; 114
    Emeritusprofessori Lars Aejmelaeus esittää kirjassaan yleistajuisen ja helposti lähestyttävän kokonaiskuvan Paavalista. Teos johdattaa lukijansa askel askeleelta Paavalin elämään, lähetysmatkoihin, kunkin kirjeen kirjoittamistilanteeseen sekä kirjeiden sisältöön ja sanomaan. Teoksen taustalla on elämänmittainen tutkimustyö Uuden testamentin varhaisimman tekstikorpuksen, Paavalin aitojen kirjeiden parissa. Aejmelaeus ei rasita lukijaa Paavali-tutkimuksen syvillä kiemuroilla tai raskailla debateilla, vaikka onkin hyvin tietoinen nykytutkimuksen moniäänisyydestä. Aejmelaeus korostaa tekstilähtöisyyttä, jolloin tutkimuksen kohteena olevaan tekstiin ei tuoda tulkintoja sen ulkopuolelta. Luovalla ajattelulla on kuitenkin vahva rooli Aejmelaeuksen kokonaisesityksessä, johon ovat matkan varrella vaikuttaneet lukuisat muut tutkijat. Syntyy kertomus ajanlaskun alun juutalaisesta miehestä sekä hänen ajatuksistaan ja niiden kehittymisestä ajan kuluessa. Aejmalaeus korostaa, että Paavali ei ole systemaattinen teologi, mutta kylläkin rikas ajattelija ja taitava viestijä, jonka jälkiperintö on jättänyt leimansa niin kirkkohistoriaan kuin yleiseen kulttuurihistoriaankin.
  • Pihlava, Kaisa-Maria (Suomen Eksegeettinen Seura, 2017)
    Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja ; 113
    While once essential agents in early Christian communities, in centuries to come women hosts were forgotten. Kaisa-Maria Pihlava, Th.D., sets out to trace literary representations of women hosts in early Christian sources. She also discusses what we know of early Christian communities, women property owners, and heads of households in antiquity. She argues that women hosts had authority in their early Christian communities because of the domestic setting of these communities and the authority that hosts had irrespective of their gender. The authority that women hosts gained was not countercultural. Instead, socioeconomic hierarchy resulted in the authority positions of women hosts of early Christian gatherings. In Pihlava's study, women hosts are written into the narratives of early Christian beginnings.
  • Forss, Hilda; Lahdenperä, Hanna; Tidigs, Julia (Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin yliopisto, 2022)
    Nordica Helsingiensia
    Litteratur berättar för oss om världen och oss själva i den – litteraturen är en del av samhället, den formar vår värld och förmår tänka nytt. Tanke/världar. Studier i nordisk litteratur presenterar Norden som en plats för gränsövergångar och experiment, men också kontinuiteter. I boken samsas vetenskapliga artiklar och essäer på svenska, finska, norska och danska i en helhet som sträcker sig från danskt 1500-tal till digital poesi. Skribenten ställer frågor om vårt förhållande till naturen, om litteraturens och samhällets växelverkan, om texters rörelse mellan språk, länder och medier – och om själva litteraturforskningen. Tanke/världar. Studier i nordisk litteratur är tillägnad professor Kristina Malmio.
  • Willamo, Risto; Erkkola, Maijaliisa; Kettunen, Harri; Rekola, Mika; Salmesvuori, Päivi; Virtala, Anna-Maija (Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin yliopisto, 2022)
    The main research objective of this peer-reviewed study is to contribute to the ongoing pedagogical debate on the key challenges and development proposals for the supervision and assessment of interdisciplinary theses at the university. More specifically, we inquire into the experiences and perceptions of students, supervisors and assessors regarding the supervision and assessment of interdisciplinary theses. Based on the survey data collected, we particularly assess the challenges and their causes as well as ideas for development. Our survey was conducted in the summer of 2019. A total of 205 students responded to the survey questions, and their answers covered 256 separate interdisciplinary theses. A total of 105 supervisors/assessors responded to the survey questions, and their answers covered the supervision or assessment of a total of 189 theses. Both responder groups covered theses at the bachelor’s degree, master’s degree or doctoral degree levels. The verbal responses were analysed via close-reading, data-driven content analysis. We compared the age, gender and faculty distribution of the students with data for the entire student body of the University of Helsinki from 2009 to 2019. As comparison data for supervisors and assessors, we used data for the entire staff of the University of Helsinki from the years 2010 to 2019. To deepen our understanding of the criteria and guidelines for the assessment of theses at the University of Helsinki, we reviewed a comprehensive set of these documents. The students' responses were rich in both negative and critical feedback and also offered positive descriptions of the guidance and assessment processes for interdisciplinary theses. The responses, though, tended to be more negative and critical in nature, which may partly be explained by the fact that surveys in general often reveal more critical perspectives than positive points. The overall picture was neutral in terms of the responses by supervisors and assessors: there were no clear differences in the number of positive and negative descriptions. Both groups highlighted many challenges and reflected on their causes and possible solutions. The issues perceived as problematic and those described as working well were similar for both groups of respondents, regardless of the type of thesis. The answers by students concerning their bachelor’s level theses were shorter, while the answers concerning doctoral level theses also included solutions to identified problems, which may be related to the longer thesis process and the experience gained. There were greater differences in the responses by supervisors/assessors than in the student responses, and the responses by those supervising/assessing doctoral level theses in particular revealed a large number of characteristics specific to the writing process. We identified six major themes in the responses, three of which emerged in the responses of both groups. First, the participants stressed that interdisciplinarity plays a key role and is important to the supervision and assessment of theses and in scientific work in general; it should be openly encouraged and efforts should be made to create a tradition of interdisciplinarity. Second, they emphasised the importance of cooperation and of lowering barriers at all levels, from those faced by individuals to those pertaining to the entire university community and within and between all actors — faculties, disciplines and subjects, supervisors, assessors and students. The third key theme raised by both groups was the desire for pedagogical coherence in guidance and assessment and the need to clarify the criteria for assessing interdisciplinary theses. In addition to these three themes, a fourth theme raised by students especially was that sufficient time should be given for refining the research focus of their interdisciplinary theses at the beginning of the research process. Two further themes emerged from the responses of supervisors and assessors. The fifth theme concerned understanding the importance of their positions and the resulting constraints. The sixth and final theme had to do with their workload, stress and available resources. For example, they would like to see the supervision of students from other faculties accounted for in terms of time and/or rewards. Additionally, they also would like interdisciplinary supervisors with more experience to provide better support to those with less experience. The study raises a number of challenges that, to our knowledge, have not been similarly articulated in previous studies based on such empirical evidence. There are also many suggestions for improvement, which are summarised in the final chapter of the book.
  • Kyröläinen, Arja; Oja, Heikki (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1984)
    Ursan julkaisuja ; 23
    Mitkä ovat tähtitieteen keskeiset ratkaisemattomat arvoitukset? Millainen on tähtitieteen tulevaisuus? Joukko Helsingin ja Turun yliopiston tutkijoita esittää näkemyksiään tähtiteteen tilasta.
  • Oja, Heikki (WSOY, 1987)
    Vuonna 1987 julkaistu artikkelikokoelma käsittelee tähtitieteen kuumimpia aiheita. Supernova 1987A, Tunguskan räjähdys, Halleyn komeetta, auringonpimennykset, matkat tähtiin, viestit avaruuteen, planeetat, elämän merkit, toiset maailmankaikkeudet, mustat aukot, neutronitähdet ja maailman loppu ovat ajatuksia herättävien pohdintojen kohteina.
  • Talvinen, Krister (Helsinki University Library, University of Helsinki, 2022)
    This book is a practical guide for researchers and PhD students on the topic of ‘impact’. Nowadays many funding bodies expect applicants to compose an ‘impact section’ in research funding applications, and this guide focuses on providing concrete tips and tools for proposal writing. The book is not intended to be an academic exploration into the concept, but the guidance provided here is based on author’s own experiences of writing winning proposals. The guiding principle for the author is to provide the best possible insights for researchers in order to write better proposals and have even more impactful research.
  • Valkama, Kirsi; von Weissenberg, Hanne; Nikki, Nina (Suomen Eksegeettinen Seura, 2017)
    Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja ; 110
    Mitä on magia? Esiintyykö sitä Raamatussa ja jos esiintyy, kuinka siihen Raamatun teksteissä suhtaudutaan? Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia, sillä ei ole olemassa yhtä kaikkien hyväksymää määritelmää siitä, mitä magialla tarkoitetaan. Tähän kirjaan on koottu artikkeleita, jotka käsittelevät magiaa paitsi teoreettisesti ja käsitteenä, myös eri näkökulmista Raamatussa sekä Raamatun syntykonteksteissa Lähi-idässä ja kreikkalais-roomalaisessa maailmassa.
  • Mononen-Batista Costa, Sari (Helsingin Yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteiden osasto, 2022)
    Yrittäjyyskasvatuksen ytimessä on ajatus yrittäjyyden edistämisen tärkeydestä. Mutta mitä yrittäjyys itse asiassa on? Yrittäjyys tyhjänä merkitsijänä tutkii laajan dokumenttiaineiston, feministisen etnografian ja genealogisen analyysin kautta yrittäjyyskasvatuksen juuria ja yrittäjyyden määrittelemisen hankaluuksia. Lisäksi teos kysyy, mitä meille yksilöinä seuraa siitä, että oma elämämme alkaa enenevässä määrin näyttäytyä yrityksen kaltaisena hankkeena, jossa jokaisen tehtävä on johtaa itseään mahdollisimman tehokkaasti. Yrittäjyys tyhjänä merkitsijänä pohjautuu Sari Mononen-Batista Costan (1977-2016) väitöskirjakäsikirjoitukseen ja sen ovat valmiiksi toimittaneet hänen ystävänsä ja työtoverinsa, jotka toimivat tutkijoina kasvatustieteen ja monitieteisen yrittäjyystutkimuksen aloilla.
  • Sinikara, Kaisa (Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin yliopisto, 2022)
    Tiedeyhteisön kumppanina kuvaa maan suurimman yliopisto­kirjaston parisataavuotista kehitystä. Professorit alkoivat luoda laitoskirjastoja Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa 1800-luvun puolivälistä ja seminaarikirjastoja 1880-luvulta lähtien. Enimmillään Helsingin yliopiston kirjastolaitokseen kuului lähes 180 erillistä kirjastoa. Julkaisussa pohditaan uuden Helsingin yliopiston kirjaston perustamiseen (2010) johtanutta toiminta- ­ja tietoymparistön laaja-alaista murrosta.

View more