• 
  
  
  
  Konkurssioikeuden muotoutuminen varhaisen uuden ajan Euroopassa 

  Sallila, Jussi (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2007)

  University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja

  Eurooppalaisen konkurssioikeuden historiassa varhaisella uudella ajalla tapahtuneilla muutoksilla on keskeinen merkitys. Konkurssioikeus syntyi keskiajan kaupungeissa antiikin roomalaisen oikeuden pohjalta. Kaupan kasvu ja valtioiden aseman vahvistuminen muuttivat kuitenkin konkurssioikeuden soveltamisympäristöä varhaisella uudella ajalla merkittävästi. Konkurssioikeus erottui omaksi oikeudenalakseen ja konkursseja koskeva lainsäädäntö kehittyi aikaisempaa yksityiskohtaisemmaksi. Konkurssioikeuden uusia ongelmia säänneltiin muodostuvissa kansallisvaltioissa eri tavoin. Tutkimus pyrkii selittämään näitä eroja paitsi taloudellisilla kehityseroilla myös kulttuuriin liittyvillä tekijöillä. Historiallinen tausta auttaa ymmärtämään myös nykyistä konkurssioikeutta.
  
• 
  
  
  
  Pehmeitä kumouksia : Uskonto, media, nykyaika 

  Taira, Teemu (Eetos, 2015)

  Pehmeitä kumouksia – Uskonto, media, nykyaika käsittelee uskontoa ja sen tutkimista nykyajan mediavetoisessa kulttuurissa. Teoksessa analysoidaan media- ja populaarikulttuurin uskonnollisuutta ja siihen vaikuttavia laajempia yhteiskunnallisia prosesseja sekä pohditaan, millaisia uusia menetelmällisiä ratkaisuja uskonnontutkimus voisi hyödyntää vastatakseen nykypäivän tarpeisiin. Teos hahmottaa kriittisiä kulttuurintutkimuksellisia ja uskontososiologisia lähestymistapoja yhdistellen pehmeitä kumouksia uskontotieteen tutkimusperinteisiin ja -kohteisiin. Sen mukaan uskontotiede on kiinnostunut enenevässä määrin nykypäivän mediakulttuurista, mikä vaatii uutta tieteidenvälistä ja kriittistä pohdintaa siitä, millainen asema uskonnolla on yhteiskunnassa.
  
• 
  
  
  
  Sosiaaliturvan muutoksenhaku­lautakunta lainkäyttäjänä 

  Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2014)

  University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja

  Sosiaaliturvaa pidetään yleisesti pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden perustana. Sosiaaliturvaan liittyy tästä syystä korostunut, joskin hieman ristiriitainen oikeuden­mukaisuuden odotus. Yhtäältä odotetaan, että kansalaisten on saatava ne sosiaali­etuudet, joihin heillä on oikeus. Toisaalta taas halutaan estää sosiaaliturvan väärin­ käyttö eli sellaisten etuuksien saaminen, joihin kansalaisella ei puolestaan ole oikeutta. Niihin keinoihin, joilla kansalaiset pääsevät sosiaaliturvassa oikeuksiinsa, on kuitenkin kiinnitetty tutkimuksessa yllättävän vähän huomiota. Totta on, että jo hyvin järjestetty etuuskäsittely pitkälti toteuttaa näitä tavoitteita. Siitä huolimatta myös niin sanottu jälkikäteinen oikeussuoja on tärkeä: vuosittain lähes 40 000 kansalaista yrittää päästä oikeuksiinsa hakemalla kielteiseen etuuspäätökseen muutosta sosiaalilainsäädännön määräämiltä muutoksenhakulautakunnilta. Tässä teoksessa tarkastellaan muutoksenhakulautakuntien toiminnan oikeudellista ja ideologista perustaa, lautakunnille asetettuja tavoitteita, lauta­kuntien toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä sekä lautakuntien menettelytapoja, niin kutsuttua lautakuntaprosessia. Samalla otetaan kantaa myös siihen, miten hyvin lautakunnat täyttävät sen lainkäyttötehtävän, jonka hyvinvointivaltio on niille uskonut. Lopuksi esitellään suuntaviivoja sille, miten lautakuntien toimintaa tulisi kehittää ja kuinka kansalaisten kokemuksia lautakuntaprosessista pystyttäisiin parantamaan. Keskiössä on sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta. Tämän lautakunnan toimintaa kuitenkin verrataan laajalti sekä muihin muutoksenhaku­lautakuntiin että lainkäyttöä harjoittaviin lautakuntiin yleensä.
  
• 
  
  
  
  Omistuksenpidätys ja esineoikeudellinen lainvalinta 

  Juutilainen, Teemu (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2005)

  University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja

  Omistuksenpidätystä koskevat säännöt, kuten pitkälti muutkin vakuusoikeudelliset normit, ovat Euroopassa ja muualla maailmassa harmonisoimatta. Kattavaa harmonisointia ei myöskään ole näköpiirissä. Oikeusjärjestysten erot haittaavat rajat ylittävää vaihdantaa ja aiheuttavat oikeudenmenetyksiä. Näiden ongelmien lievittämiseksi voidaan turvautua kansainväliseen yksityisoikeuteen. Tutkielmassa kehitetään lainvalintasääntöjä sellaisia tapauksia varten, joissa suomalainen tuomioistuin ratkaisee omistuksenpidätysehdon sivullissitovuutta koskevan riidan. Tutkielmassa lainvalintasääntöjen kehittämisen lähtökohtana pidetään lex rei sitae -sääntöä, joka osoittaa sovellettavan lain esineen sijaintipaikan perusteella. Se on mielletty lähes yleismaailmallisesti esineoikeudellisen lainvalinnan pääsäännöksi. Lex rei sitae -sääntö ratkaisee yksiselitteisesti tapaukset, joissa vakuusesine on sijainnut saman oikeusjärjestyksen alueella omistuksenpidätysehdosta sovittaessa ja sivullissuhteen syntyessä esimerkiksi konkurssin tai ulosmittauksen seurauksena. Tutkielmassa tarkastellaan myös lex rei sitae -säännön yhteensopivuutta EY:n sisämarkkinaoikeuden kanssa ja vaihtoehdoksi esitettyä lex contractus -sääntöä, jonka mukaan sopijapuolet voisivat valita myös sivullissitovuuden edellytykset määräävän lain. Lex rei sitae -sääntö voi ratkaista vakuusesineen siirtotilanteet vain, jos sitä täydennetään jotenkin. Tutkielmassa osoitetaan, että näihin tilanteisiin tarvittavia lainvalintasääntöjä ei ole välttämätöntä muodostaa yksinomaan objektiivisten seikkojen pohjalta, joten sopijapuolten tarkoituksille ja tietoisuudelle voidaan antaa merkitystä. Vakuusesineen siirtotilanteet jaetaan Tanskan kansainvälisen yksityisoikeuden mallia seuraten kahteen ryhmään sen perusteella, oliko myyjällä mahdollisuus varautua omistuksenpidätysehdosta sovittaessa siihen, että vakuusesine sijaitsee myöhemmin Suomessa. Tapauksiin, joissa myyjän oli mahdollista varautua vakuusesineen Suomeen siirtämiseen, tutkielmassa suositellaan sääntöä, jonka mukaan omistuksenpidätysehdon sivullissitovuus arvostellaan kokonaan Suomen oikeuden mukaan. Ratkaisumalli vastaa Tanskan oikeuskäytännössä 1980-luvulla vahvistettua importlandets ret -periaatetta. Tapauksiin, joissa myyjä ei voinut varautua siirtämiseen, tutkielmassa pidetään tarpeellisena muodostaa sääntö, joka on lähtökohdiltaan kompromissi myyjän ja sivullisten oikeutettujen etujen välillä. Ehdotettava sääntö mahdollistaisi sivullissitovuuden edellytysten arvostelemisen ulkomaisen oikeuden mukaan. Jos alkuperäisen sijaintivaltion oikeuden mukaiset edellytykset täyttyvät, omistuksenpidätysehdolle annettaisiin sama suoja, jonka kotimaiset edellytykset täyttävä kotimainen omistuksenpidätysehto saa. Tämä ratkaisumalli tunnetaan oikeuskirjallisuudessa nimillä substituutio ja transpositio.
  
• 
  
  
  
  Välimiesmenettely työriitojen ratkaisukeinona 

  Koulu, Risto; Turunen, Santtu (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2012)

  University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja

  Välimiesmenettely on ikivanha keino saada loppu kaupalliseen kiistaan, jota riitapuolet eivät pysty sopimaan. Välimiesmenettelyyn alettiin turvautua myös "teollisiksi" kutsutuissa riidoissa eli työnantajan ja työntekijöiden välisissä erimielisyyksissä, joita teollinen vallankumous toi mukanaan. Kokemukset olivat hyviä, ja välimiesmenettely kuului yli sata vuotta työriitojen konfliktinhallinnan perusvälineisiin. Viime vuosisadan alussa se alkoi kuitenkin jäädä uusien keinojen, valtion järjestämän sovittelun ja työriitoihin erikoistuneiden tuomioistuinten varjoon. Kiinnostus välimiesmenettelyyn on kuitenkin elpynyt. Välimieslainkäyttö tuntuu tarjoavan apua niihin jälkiteollisen yhteiskunnan työriitoihin, joihin "modernit" konfliktinhallinnan keinot eivät tehoa. Välimiesmenettelyllä on lisäksi puolellaan kilpailuetu: sillä pystytään ainakin periaatteessa hankkimaan eturistiriitaan ulkopuolinen ja riitapuolten tahdosta riippumaton ratkaisu. Riitapuolet säilyttävät päätösvallan sen suhteen, haluavatko he turvautua välimiesmenettelyyn, ja välimiesprosessissa he saavat ajaa asiaansa parhaan kykynsä mukaan. Tavallisestihan eturistiriitoja ratkaistaan työtaistelujen kautta. Tässä teoksessa selvitetään, milloin välimiesmenettelyä saa ja milloin sitä kannattaa käyttää kollektiivisissa työriidoissa, mistä seikoista on syytä sopia ennen menettelyn aloittamista, millainen välimiesprosessi parhaiten vastaa työriitojen erityisiä vaatimuksia ja miten välitystuomiossa otetaan huomioon työriitojen erityispiirteet. Silmällä pidetään sekä eturistiriitoja eli intressiriitoja että oikeudellisia kiistoja eli oikeusriitoja.
  
• 
  
  
  
  Sosiaaliasioiden muutoksenhakulautakunnat : riippumattomia tuomioistuimia vai hallinnon sisäisiä lainkäyttäjiä? 

  Vaitoja, Jari (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2016)

  University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja

  Sosiaaliasioiden muutoksenhakulautakuntien asema riippumattomina lainkäyttäjinä on oikeuspoliittisessa keskustelussa aiheuttanut toistuvia epäilyksiä. Siihen nähden on huomionarvoista, että asia ei ole suuresti huolettanut lautakuntien menettelyä, organisaatiota ja hallintoa suunnitellutta lainsäätäjää. Tässä tutkimuksessa kysy­tään, täyttävätkö lautakuntien sääntely ja käytännöt suhteessa toimeenpanovaltaan, asianosaisiin ja tuomioistuinlaitoksen sisäisiin auktoriteetteihin ne vaatimukset, joita riippumattomuuden suoja edellyttäisi. Voitaisiinko lautakuntia tässä mielessä kutsua tuomioistuimiksi? Jos ja kun lautakuntia ainakin tulisi voida verrata tuomioistuimiin, mitä tästä toisaalta seuraa riippumattomuuden kannalta? Tarkastelun lähtökohtana ovat ennen kaikkea perustuslaki, Euroopan ihmisoikeus­sopimus ja kansainvälisten järjestöjen sopimukset riippumattomuuden suojan tavoitel­tavasta vähimmäistasosta. Viimeksi mainituista keskeisimpiä ovat Euroopan neuvos­ton kaksi suositusta. Yleisten tuomioistuinten ja hallintotuomioistuinten sääntely ja käytäntö muodostavat arviointien kannalta perustavan vertailukohdan, sillä merkittävä poikkeaminen niiden itsenäisyyttä turvaavien järjestelyjen tasosta edellyttäisi erityisen vahvoja perusteita. Tutkimuksen painopiste on lautakuntien itsenäisyyden reaalisissa takeissa. Niinpä tutkimuksessa käsitellään lähemmin esimerkiksi lautakuntien nimitysmenettelyä, kokoonpanoa, jäsenten palkkauksen perusteita ja lautakuntien hallintoon liittyviä kysy­myksiä, kuten suhdetta tulosohjausta harjoittaviin ministeriöihin.
  
• 
  
  
  
  Väärin uskottu? : ateismin uusi näkyvyys 

  Taira, Teemu (Eetos, 2014)

  Eetos-julkaisuja ; 14

  Uskonnon julkinen näkyvyys on kasvanut. Samalla myös uskontokritiikistä ja ateismista on tullut näkyvämpää kuin koskaan ennen. Väärin uskottu? Ateismin uusi näkyvyys tarkastelee ateismia ja uskontoa koskevaa julkista keskustelua monipuolisesti ja kriittisesti. Teos osoittaa erilaisia laadullisia ja määrällisiä aineistoja tutkien, miten, miksi ja missä muodossa ateismista on tullut näkyvä keskustelunaihe niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Se ehdottaa, että äänekkäimpien ateistien ja heidän vastustajiensa jäsennykset tarvitsevat rinnalleen keskustelua rikastuttavaa ja monipuolistavaa uskonto- ja kulttuuritieteellistä otetta uskonnosta ja ateismista. Teos myös kehittelee suomalaista ateismin ja uskonnottomuuden tutkimusta. Se sopii yliopistolliseksi kurssikirjaksi ja hakuteokseksi kaikille ateismista kiinnostuneille.
  
• 
  
  
  
  Oikeustoimen peräyttämisestä konkurssitakaisinsaannissa : takaisinsaannin perusteista erityisesti lahjan ja maksun peräyttämistä silmällä pitäen 

  Kaisto, Janne (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2006)

  University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja

  Kirjassa käsitellään oikeustoimen peräyttämistä takaisinsaantilain nojalla. Painopiste on erityisesti lahjan ja maksun peräyttämistä koskevissa kysymyksissä. Takaisinsaantikanne varsinaisessa mielessä tarkoittaa kannetta, jolla vaaditaan sitä, että tuomioistuin käyttää muotoamisvaltaansa ja peräyttää kyseessä olevan oikeustoimen. Vaikka teos on luonteeltaan teoreettisväritteistä perustutkimusta, siinä tarkastellaan ensisijassa konkreettisia ongelmatilanteita. Etenkin lahjan peräyttämiseen liittyy lukuisia tulkintaongelmia, joihin on toistaiseksi kiinnitetty suhteellisen vähän huomiota. Kirja täydentää merkittävästi takaisinsaantia koskevaa tutkimusta, ja sitä voidaan suosittaa kaikille insolvenssioikeudesta kiinnostuneille.
  
• 
  
  
  
  Oikeudenhakijana hallintoasian oikeudenkäynnissä 

  Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2023)

  University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja

  Oikeudellisen konfliktinhallinnan tutkimus hakee vastausta siihen, kuinka usein kansalaiset tosiasiallisesti pääsevät niihin oikeuksiin, joita laki heille lupaa. Tutkimuskohteena on tavallisesti yleisen lainkäytön maailma, joka muodostuu käräjäoikeuksista, hovioikeuksista ja korkeimmasta oikeudesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt hallintolainkäytön linja, jossa päätösvaltaa käyttävät alueelliset hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Hallintolainkäytön linja muodostaa oikeudenkäynnissä oman toimintaympäristönsä, joka poikkeaa perustavasti yleisestä lainkäytöstä. Asiat käsitellään kirjallisesti, suulliset käsittelyt ovat harvinaisia, kansalaisen odotetaan hoitavan itse asiaansa, ja hänen vastapuolenaan on viranomainen ylivoimaisine voimavaroineen. Kansalainen saa kylläkin tukea virallisperiaatteesta ja tuomioistuimen selvitysvelvollisuudesta. Kansalaisen ei tarvitse vedota oikeisiin seikkoihin, eikä kaikki ole hänen oman asianajamisensa varassa. Lisäksi häntä periaatteessa neuvotaan ja ohjataan oikeudenkäynnissä. Tässä kirjassa tarkastellaan kansalaisen mahdollisuuksia päästä oikeuksiinsa hallintolainkäytön linjalla. Keskiössä on oikeudenkäynti hallinto-oikeudessa, jonka päätöksen varaan valtaosa asioista jää. Huomiota kiinnitetään erityisesti itse asiaansa ajavalle avautuviin toimintamahdollisuuksiin. Samalla arvioidaan myös sitä, miten virallisperiaate ja selvitysvelvollisuus käytännössä toimivat, toisin sanoen millaista tukea oikeutta hakeva niistä saa. Lakitekstin valossahan ne tarjoavat merkittävän avun.
  
• 
  
  
  
  Sovittelu työriidoissa 

  Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2009)

  University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja

  Sovittelu on osa työriitojen konfliktinhallintaa. Työriitojen sovittelua on perinteisesti tutkittu itsenäisenä ilmiönä ja sen ominaispiirteitä korostaen. Tämä on heijastanut vallitsevaa käsitystä työriitojen sovittelun erillistiestä. Työriitojen sovittelu ei ole ottanut vaikutteita muista sovittelujärjestelmistä; se ei myöskään ole antanut niille vaikutteita. Tästä syystä työriitojen sovittelu on vasta viime vuosina noussut teoreettisen konfliktitutkimuksen kohteeksi. Uusi tutkimus on löytänyt työriitojen sovittelusta lukuisia erikoisuuksia, jotka kaipaisivat uudelleenarvioimista. Tässä tutkimuksessa työriitojen sovittelu asetetaan oikeudellisen konfliktinhallinnan ja erityisesti sovittelun muodostamaan viitekehykseen. Näkökulma antaa tilaisuuden eri sovittelujärjestelmien keskinäiseen vertailuun. Samalla avautuu mahdollisuus arvioida nykyisen työriitojen sovittelujäijestelmän toimivuutta. Näin päästään ottamaan kantaa siihen, mitkä yleisen sovittelun menettelytavoista olisivat siirrettävissä työriitojen sovitteluun ja päinvastoin. Tutkimus päätyy konkreettisiin ehdotuksiin työriitojen sovittelun uudistamiseksi.
  
• 
  
  
  
  Notkea uskonto 

  Taira, Teemu (Eetos, 2006)

  Eetos-julkaisuja ; 2

  Uskonto ei ole katoamassa nykymaailmasta vaikka sen merkitys on muuttumassa. Teemu Tairan Notkea uskonto tarkastelee uskontoon liittyviä käsitteellistyksiä nykykulttuurin ilmiönä. Se ei tarkastele mitään tiettyä uskontoperinnettä tai suuntausta vaan uskonnon ja uskontojen muodonmuutoksia notkeassa modernisaatiossa. Uskontoa ei teoksessa ymmärretä muusta kulttuurista irrallisiksi opillisiksi järjestelmiksi tai instituutioiksi. Uskonto hahmottuu esimerkkeinä toimivien ilmiöiden ja käsitteiden kautta osaksi modernia nykykulttuuria. Siinä uskonto irtoaa perinteisistä liitoksistaan ja kiinnittyy uusiin ja vaihtuviin yhteyksiin. Tätä lähestytään kriittisen kulttuurintutkimuksen, uskontotieteen ja uskontososiologian työkalujen avulla. Notkea uskonto vastaa kysymykseen, millaisista uskontokulttuureja koskevista muutoksista nykyajassa on kysymys ja miten niitä tulisi tarkastella kriittisesti sosiokulttuuristen muutosten osana. Notkea uskonto kartoittaa uskonnon arkisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia osana modernisaatiota koskevia muutoksia.
  
• 
  
  
  
  Poesiens sprog : Mønsterdannelse i moderne nordisk poesi 

  Madsen, Claus K. (Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin yliopisto, 2023)

  Nordica Helsingiensia ; 62

  Jeg præsenterer i denne bog lyrisk mønsterdannelse som en måde at læse moderne poesi på. Det gør jeg gennem en række analyser af moderne nordisk poesi. De undersøgte digte ligger i forlængelse af en modernistisk tradition, men spænder fra den norske sanger og sangskriver Gabrielles poplyrik til den svenske psykiater og psykoterapeut UKONs konceptpoesi, fra den svenske lyriker Katarina Frostensons soundscapes til den danske økopoet Lars Skinnebachs mislydslandskaber, fra den norske arbejderdigter Bjørn Aamodts centrallyrik til hans landsmand Øyvind Rimbereids fortællende langdigte, og i tillæg til dem de særegne blandingsformer hos svenske Ida Börjels og danske Inger Christensens ganske forskellige verdenspoesier, og den eksperimenterende Klaus Høecks sonetter og sonetkredse. Bogen er delt op i tre dele for at vise eksempler på analyser af poesiens lydmønstre, indholdsmønstre og meningsmønstring: Første del handler om lydenes mønsterdannelse, hvor jeg undersøger lydenes mønsterdannelse som en systematik, der kan præge det betydningsløse og påvirke bogstavers forhold til mening. Derefter undersøger jeg poesiens mønster som repræsentant for et kompliceret forlæg ud fra et eksempel på, at mislyd peger på klimakrisen. Sidste kapitel i første del handler om lydenes mønsterdannelse som en begivenhed, i højere grad end mimesis eller information, der kan give den æstetiske struktur mening, her set i forhold til musik og livet på klubben. Anden del handler om mønsterdannelse på sprogets indholdsside, hvor jeg først undersøger poesiens brug af, at sproget i sig selv er betydningsløst, men former mening i sine særlige mønsterdannelser. Derefter beskriver jeg, hvordan poesiens destabiliserende mønster bruger sprogets betydningsligheder til at udvikle andre meninger gennem antydende, figurative, diagrammatiske mønsterdannelser. Sidst kapitel i denne del handler om, hvordan mønstre som indramning af indholdselementer lægger midlertidige perspektiver, der lukker og binder betydning, men også åbner for den igen og lader mening flyde. Tredje del handler om poesiens brug af sproget som mønstring i arbejdet mellem betydning og mening. Først viser jeg, hvordan den poetiske formning, som flertydiggørelse og profilering af menings forhold til relationer og proces, udvikler virkelighedsengagement. Dernæst undersøger jeg poesi som sprog i brug, for at vise poesiens kritiske opmærksomhed om at konventionel sprogbrugs entydiggørelse og monosemiering ikke redegør for samtidighed, nærhed, umiddelbarhed og lighed. Til sidst giver jeg en forståelse af den moderne poesis søgen mod noget andet i sin brydning med forskellige konventioner og traditioner. Bogen slutter med et appendiks, hvor jeg samler de forskellige indgange i en større analyse af mønstret som betydende for moderne poesi i en analyse Morten Søkildes dobbeltudgivelse Pan: en fabel og Landskaber.
  
• 
  
  
  
  Great Ostrobothnian peasant houses 

  Mäkelä, Matti; Riukulehto, Sulevi (University of Helsinki, Ruralia Institute, 2016)

  Ostrobothnian houses are our common cultural heritage. They are an essential component of the Ostrobothnian cultural landscape and people’s everyday life. They still serve as people’s homes and leisure-time houses. What values does the Ostrobothnian house culture involve? What is the background of the construction of Ostrobothnian houses? Why and how were they built? What structural solutions were used? The book answers these questions and also presents the regional and stylistic diversity of Ostrobothnian houses. The text is accompanied by diverse illustrations. The book includes plenty of previously unpublished archive material, including treasures such as early photographs by Julia Widgren from the 1870s as well as aquarelles and drawings by Toivo Salervo and Alvar Aalto from the first decades of the 20th century. An Ostrobothnian house is more than just a building. It is an entire cultural sphere with rich values, which offers a lot to learn from. The University of Helsinki Ruralia Institute launched a series of projects related to Ostrobothnian houses in 2013. Apart from producing new knowledge, they aim at the cognitive, skill-based and institutional strengthening of actors interested in rural cultural heritage. This reference book is a compact package on the values, styles, background and diversity of Ostrobothnian house culture.
  
• 
  
  
  
  Komeat pohjalaistalot 

  Mäkelä, Matti; Riukulehto, Sulevi (Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, 2016)

  Pohjalaistalot ovat yhteistä kulttuuriperintöämme. Ne ovat olennainen osatekijä pohjalaisessa kulttuurimaisemassa ja ihmisten arjessa. Ne palvelevat edelleen ihmisten koteina ja vapaa-ajan asuntoina. Mitä arvoja pohjalaistalokulttuuriin sisältyy? Mikä on pohjalaistalojen rakentamisen tausta? Miksi ja miten ne tehtiin? Millaisia rakenteellisia ratkaisuja käytettiin? Kirja esittelee myös pohjalaistalojen alueellista ja tyylillistä monimuotoisuutta. Kerrontaa havainnollistaa monipuolinen kuvitus. Teos sisältää runsaasti aiemmin julkaisematonta arkistomateriaalia, jopa suoranaisia helmiä, kuten Julia Widgrenin varhaisia valokuvia 1870-luvulta sekä Toivo Salervon ja Alvar Aallon akvarelleja ja piirroksia 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Pohjalaistalo on enemmän kuin rakennus. Se on kokonainen kulttuuripiiri ja rikas arvomaailma, josta on paljon opittavaa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti käynnisti pohjalaistaloja koskevan hankesarjan vuonna 2013. Tavoitteena on, paitsi uuden tiedon tuottaminen, myös maaseudun kulttuuriperinnöstä kiinnostuneiden toimijoiden tiedollinen, taidollinen ja institutionaalinen vahvistaminen. Tämä tietokirja on tiivis paketti pohjalaistalokulttuurin arvoista, tyyleistä, taustasta ja monimuotoisuudesta.
  
• 
  
  
  
  Projektioppiminen luonnontieteissä 

  Juuti, Kalle; Lavonen, Jari; Salmela-Aro, Katariina (Gaudeamus, 2022)

  Motivaatio ja sen kehittyminen ovat oppimisen kannalta tärkeitä. Maailman muuttuessa nopeasti tarvitaan yhä syvempää ja monipuolisempaa ymmärrystä maapallon ilmiöistä, lainalaisuuksista ja niitä kuvaavista malleista. Millä tavalla opiskelijat saataisiin innostumaan luonnontieteiden oppimisesta? Projektioppiminen luonnontieteissä esittelee opetukseen soveltuvan projektioppimisen mallin, joka ottaa huomioon oppimiseen ja motivaatioon liittyvää kasvatuspsykologista tutkimustietoa. Projektioppiminen on konkreettinen keino, jonka avulla voidaan uudistaa luonnontieteiden opetusta. Opiskelijoiden innostus opiskella ja hyvinvointi lisääntyvät, kun heidät ohjataan laatimaan tuotoksia, jotka perustuvat yhdessä esitettyihin kysymyksiin, kerättyyn aineistoon, tulosten analysointiin ja selitysmallien luomiseen sekä tiedon jakamiseen. Teos tarjoaa ideoita oppituntien ja laajojen monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja oppimisen arviointiin. Se on tarkoitettu kaikille opetuksen uudistamisesta kiinnostuneille tutkijoille ja opettajille sekä erityisesti luonnontieteiden opettajaksi opiskeleville.
  
• 
  
  
  
  Verotuet, verosanktiot ja eriarvo tulo- ja varainverotuksessa 

  Isotalo, Kalle; Linnakangas, Esko (Kalle Isotalo ja Esko Linnakangas, 2023)

  Suomen tuloverotuksessa on runsaat sata verotukea. Perintö- ja lahjaverotuksessa, kiinteistöverotuksessa ja varainsiirtoverotuksessa verotukia on yhteensä parikymmentä. Verosanktioita on ansiotuloverotuksen aineellisissa säännöksissä vain yksi; yritysten verotuksessa niitä on muutamia, samoin kiinteistöverotuksessa. Kirjassa selvitetään tulo- ja varainverojen nykyisten verotukien ja verosanktioiden tausta, synty ja kehitys sekä tarkastellaan kriittisesti nykyistä järjestelmää kiinnittäen huomiota aineellisten säännösten lisäksi verotusmenettelyyn, verosuunnitteluun ja lainvalmistelun ongelmiin. Oikeustieteen tohtori Kalle Isotalo on varainverotuksen asiantuntija Verohallinnossa ja Lapin yliopiston vieraileva tutkija. Esko Linnakangas on Helsingin yliopiston finanssioikeuden emeritusprofessori, joka on työskennellyt myös hallintotuomioistuimissa.
  
• 
  
  
  
  Dispute resolution and technology : revisiting the justification of conflict management 

  Koulu, Riikka (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2016)

  The rapid increase in e-commerce transactions has led to the emergence of new dispute resolution models, e.g. online dispute resolution (ODR). Simultaneously, public courts embrace new information and communication technologies in order to overcome the shortcomings of the public court system. Technological redress is more and more often sought within the private regimes of e-commerce instead of through public courts. But what exactly does this shift to technology in dispute resolution entail? In this book Koulu examines the multifaceted phenomenon of dispute resolution technology, using private enforcement as an example, and the impact it has on justifying dispute resolution. The implementation of technology in dispute resolution reveals the hidden justificatory narratives of procedural law and thus provides possibilities for their critical examination. Koulu argues that the privatisation of enforcement – as it is enabled by different forms of technology from the direct enforcement of e-commerce market leaders to self-executing smart contracts in the blockchain – brings the inherent violence of law out into the open. This increase in private enforcement, in turn, challenges the nationstate’s monopoly on violence, which has traditionally formed the main source of justification for dispute resolution and the enforcement of judicial decisions. After examining the possibilities of finding justification for private enforcement from other sources, e.g. from private autonomy or from human rights discourse, Koulu claims that private enforcement constitutes a new grey area of conflict management. Koulu’s doctoral dissertation gives unique insight into contemporary debates both in global procedural law and law and technology studies.
  
• 
  
  
  
  Videoneuvottelu rajat ylittävässä oikeudenkäynnissä : Sähköisen oikeudenkäynnin nousu 

  Koulu, Riikka (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2010)

  University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja

  Käsityksemme oikeudenkäynnistä rakentuvat edelleen voimakkaasti paperiasiakirjojen sekä fyysisen läsnäolon varaan. Lainsäädännöllä on mahdollistettu ja kannustettu uusien sähköisen viestinnän sovellutusten käyttämiseen, mutta uudistukset on omaksuttu tuomitsemistoiminnassa hitaasti ja käytännön toimijat suhtautuvat niihin vierastaen. Sähköiset innovaatiot, esimerkkinä videoneuvottelu, pystyvät kuitenkin tarjoamaan lainkäytölle niin merkittäviä etuja, ettei niitä voida jättää omaksumatta pelkän muutosvastarinnan perusteella. Lyhentyneet käsittelyajat, joustavampi ja tehokkaampi prosessi sekä kustannussäästöt korostuvat erityisesti rajat ylittävissä oikeudenkäynneissä. Omaksumisen esteenä on pitkään ollut uusien kommunikaatiotapojen yhteismitattomuus perinteisten prosessinäkemysten kanssa sekä teoreettisen perustan puuttuminen. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan tähän puutteeseen esittämällä uusia tapoja hahmottaa oikeudenkäynnin periaatteet sekä vaatimus todistelun välittömyydestä. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään monipuolisesti kansainvälisen oikeusavun käyttöön todisteiden vastaanottamisessa ja käytännön prosessinjohtotehtävien jakautumiseen tuomioistuinten välillä. Kirja tarjoaa hyödyllistä tietoa niin oikeudenkäynnin toimijoille kuin myöskin ajankohtaisesta prosessioikeudellisesta keskustelusta kiinnostuneille.
  
• 
  
  
  
  Käsitellä vai eikö käsitellä? : käsittelykiellot oikeudenkäynnin esteinä 

  Koulu, Risto (University of Helsinki Conflict Management Institute, 2016)

  University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja

  Käsitteet oikeusvoima ja vireilläolo ovat vankasti juristikunnan kollektiivisessa muistissa: jokainen lakimies tuntee nämä käsitteet ja osaa pääpiirteissään myös ne oikeusvaikutukset, joita käsitteisiin on tapana kytkeä. Harva kuitenkaan huomaa niiden taakse kätketyn agendan, oikeusvoima ja vireilläolo ilmentävät eräänlaista kerralla valmiiksi -ideaalia. Kuvitellaan, että asianmukaisesti toimimalla riitapuolet saavat ja heidän on myös saatava välinsä lopullisesti kuntoon yhdellä oikeudenkäynnillä. Todellisuus on tässäkin kaukana ihanteista. Rinnakkaiset oikeudenkäynnit (laajassa merkityksessä) leimaavat tuomioistuinten arkipäivää. Korkeimman oikeuden vuosikirjat puolestaan täyttyvät tapauksista, joissa kiistellään kolmessa oikeusasteessa siitä, kuinka lopullinen riitaisessa oikeussuhteessa annettu lainvoimainen tuomio olikaan. Tulevaisuuskaan ei lupaa hyvää. Päinvastoin riidanratkaisujärjestelmän etenevä pilkkoutuminen - toisesta näkökulmasta sen monipuolistuminen - ajaa ihannetta yhä kauemmas. Tässä tutkimuksessa arvioidaan, miten hyväksyttävä tai edes realistinen yhden oikeudenkäynnin ideaali on nykymaailmassa ja kuinka hyvin vallitsevat sovellukset oikeusvoimaprekluusiosta ja vireilläolovaikutuksesta toteuttavat ihannetta. Lopuksi haetaan vaihtoehtoja näille sovelluksille. Kirjan teoreettisen taustan muodostaa yhtäältä access to justice ajattelu, toisaalta modernin konfliktinhallinnan teoria. Kohteena toimivuusarvioissa ovat yleinen lainkäyttö, hallintolainkäyttö sekä keskeiset vaihtoehtoisen riidanratkaisun muunnelmat kuten välimiesmenettely, järjestäytynyt sovittelu ja lautakuntien toiminta.
  
• 
  
  
  
  Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt 

  Tuori, Kaarlo (Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2013)

  Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja

  Kaarlo Tuorin teos erittelee oikeutta kahdella ulottuvuudella: oikeusjärjestyksenä ja erityisinä oikeudellisina käytäntöinä, jollaisina tarkastellaan lainsäätämistä, lainkäyttöä ja oikeustiedettä. Teoksen toisessa osassa näkökulmaa tarkennetaan yleisiin oppeihin, jotka systematisoivat eri oikeudenalojen, kuten rikos- tai hallinto-oikeuden, oikeudellista aineistoa. Yleisillä opeilla on keskeinen merkitys osana lakimiesten käytännöllistä tietovarantoa, joka mahdollistaa heidän ammatillisen toimintansa. Yleisten oppien merkitys ilmentää myös oikeustieteen asemaa oikeusjärjestelmän toiminnassa. Oikeudellisten käytäntöjen työnjaossa yleisten oppien kehittäminen kuuluu näet oikeustieteen tehtäviin.
  

View more