Rakennustoiminnan vaikutukset huleveden laatuun : tarkastelussa Kuninkaantammen hulevesipilottialue 2011–2018

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906102400
Title: Rakennustoiminnan vaikutukset huleveden laatuun : tarkastelussa Kuninkaantammen hulevesipilottialue 2011–2018
Author: Sanaslahti, Kaisla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906102400
http://hdl.handle.net/10138/302659
Thesis level: master's thesis
Discipline: Maantiede
Abstract: Rakennustoiminta on yksi kaupunkialueiden veden laatua heikentävistä tekijöistä. Rakentamisen aikaiset vesistövaikutukset voivat olla suuria ja niitä on tärkeää tunnistaa, jotta kaupunkipurojen veden laatua ja ekosysteemejä voitaisiin suojella. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia valuma-alueella tapahtuvalla rakennustoiminnalla on kaupunkipuron veden laatuun verrattuna rakentamista edeltävään aikaan. Lisäksi tavoitteena oli arvioida puron nykyistä veden laatua ja sitä, onko Kuninkaantammen hulevesipilottialueen vesiensuojelutoimenpiteillä ollut vaikutusta veden laatuun. Hypoteesinä oli, että rakentaminen on heikentänyt veden laatua lisäämällä merkittävästi kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sekä metallipitoisuuksia ja että rakentamisen aikaisen hulevesisuojelun toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Tutkimuskohteena oli Luoteis-Helsingissä sijaitseva kaupunkipuro Hakuninmaanoja, joka sijaitsee valuma-alueella, jolla on käynnissä Kuninkaantammen kaupunginosan rakennustyöt. Rakentaminen alkoi vuonna 2013 ja hankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2025. Veden laatua tutkittiin kesän 2018 aikana aikavälillä 1.6.–11.9.2018, minkä lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa, 4.7.2011 lähtien kerättyä Hakuninmaanojan veden laadun aineistoa. Tutkittuja muuttujia (21 kpl) olivat kiintoaine ja orgaaninen aines, ravinteista kokonaistyppi ja kokonaisfosfori, liuenneen aineen kokonaispitoisuus, liuenneista kationeista natrium, kalium, kalsium ja magnesium, liuenneista anioneista fluoridi, kloridi, nitraatti ja sulfaatti, ja metalleista alumiini, mangaani, rauta, nikkeli, kupari, sinkki, kadmium ja lyijy. Tutkimuksessa tarkasteltiin muuttujien pitoisuuksien muutoksia havaintojakson aikana sekä verrattiin vuoden 2011 havaintoja vuoden 2018 havaintoihin. Muutoksen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä ja muuttujien välisiä korrelaatioita spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Kokonaistyppi- ja nitraattipitoisuudet kohosivat voimakkaasti esirakennustöiden aikana tehtyjen kallioräjäytystöiden myötä. Kokonaistyppipitoisuus oli kolmin- ja nitraattipitoisuus lähes viisinkertainen verrattuna rakentamista edeltävään aikaan. Kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet laskivat rakentamista edeltäviin pitoisuuksiin nähden kolmas- ja neljäsosaan ja pysyivät korttelirakentamisen aikana verrattain matalina. Metallipitoisuudet laskivat tai pysyivät ennallaan tutkimusjakson aikana lukuun ottamatta sinkkipitoisuutta, joka kohosi korttelirakentamisen aikana. Metallipitoisuudet olivat kaiken kaikkiaan verrattain matalat ja useimpien metallien pitoisuusvaihtelun ei voitu arvioida olleen yhteydessä rakentamiseen. Kalium- ja fluoridipitoisuudet kohosivat typen lailla runsaimman maanmuokkauksen aikana eroosiosta ja räjäytystöistä johtuen. Rakennustöillä ei ole juuri ollut vaikutusta tutkittujen liuenneiden anionien ja kationien pitoisuuksiin. Hakuninmaanojan veden laatu on rakennustoiminnasta huolimatta useimpien muuttujien osalta tyydyttävä tai hyvä. Kuninkaantammen hulevesipilottialueen hulevettä puhdistavien ratkaisujen myötä ainakin kiintoaine- ja fosforipitoisuuden huippuarvot ovat pysyneet matalalla tasolla verrattuna aiempiin rakennustoiminnan vaikutuksia selvittäneisiin tutkimuksiin.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sanaslahti_Kaisla_pro_gradu_2019.pdf 5.264Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record