Saksankielisen tietokirjallisuuden suomennokset 1975–2015

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages en
dc.contributor Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk sv
dc.contributor.author Lukkarila, Annina
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201906112574
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/302704
dc.description.abstract Tutkielmassa tarkastellaan saksasta suomennettua tietokirjallisuutta tilastollisesti viiden vuoden välein vuodesta 1975 vuoteen 2015. Kansalliskirjaston ylläpitämästä Fennica-tietokannasta tilastoitujen tietojen avulla selvitetään, paljonko saksankielistä tietokirjallisuutta on julkaistu suomennettuna käännöskirjallisuutena tarkasteluvuosina ja millaisia aihepiirejä suomennokset ovat käsitelleet. Tutkielmassa tietokirja määritellään painetuksi kirjaksi, jonka päätehtävä on välittää tietoa eri aloilta ajankohtansa tietämyksen valossa kohdeyleisöstä riippumatta. Määritelmää mukaillen muut kirjallisuuden julkaisumuodot kuin painetut kirjat rajataan tutkielman ulkopuolelle. Määritelmän ei myöskään katsota sisältävän aforismikirjoja, katselukirjoja, sarjakuvia, eikä myöskään sellaisia lasten tietokirjoja, joissa pääosassa on fiktiivinen tarina. Tutkielman ensisijainen aineisto kerätään Kansalliskirjaston ylläpitämästä Fennica-tietokannasta tehdyllä tarkennetulla haulla. Kun yhteensä 1244 hakutuloksesta rajataan pois tutkielman ulkopuolinen kirjallisuus, jäljelle jääneet 508 nimekettä tilastoidaan Fennica-tietokantaan tallennettujen yleisen kymmenluokituksen eli UDK:n eri aihepiirejä käsittelevien luokkien mukaan. UDK-luokitukseen perustuvissa tilastoissa yhtä hakutulosten nimekettä vastaa lukuarvo 1, joka jaetaan tarvittaessa UDK-luokkien lukumäärällä, mikäli nimeke on Fennica-tietokannassa luokiteltu useampaan kuin yhteen UDK-luokkaan. Näitä tilastoja verrataan saksasta suomennetun tietokirjallisuuden historiaan hyödyntämällä lähde- ja aineistokirjallisuutena olleen Outi Paloposken ja H. K. Riikosen Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle -teoksen tietoja. Myös Tilastokeskuksen tilastoja hyödynnetään analyysin tukena. Aineistosta nostetaan lisäksi esiin esimerkkiteoksia, joiden tarkoituksena on laajentaa kuvaa siitä, millaista tietokirjallisuutta saksasta on suomennettu. Lopuksi esitellään myös aineistossa esiintyneitä yleisimpiä saksasta suomennetun tietokirjallisuuden kustantajia. Vaikka saksasta suomennetun kirjallisuuden osuus kaikesta suomennoskirjallisuudesta näyttää olevan laskussa, saksasta suomennetun tietokirjallisuuden julkaisumäärä on lähes kaikkina tarkasteluvuosina pysynyt tasaisesti noin 50–60 nimekkeessä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan saksa on lisäksi julkaistun suomennoskirjallisuuden kolmanneksi tai neljänneksi yleisin alkukieli. Tulokset antavat ymmärtää, että saksasta käännetään enemmän kaunokirjallisuutta kuin tietokirjallisuutta. Tästä huolimatta tietokirjallisuuden osuus kaikesta saksasta suomennetusta kirjallisuudesta on pysynyt tarkasteluvuosina noin 40 prosentissa. Onkin perusteltua väittää, että Saksan kielellä on suomennoskirjallisuudessa ja erityisesti tietokirjallisuuden suomennosten keskuudessa yhä vankka asema. Tarkasteluvuosina suosituimpia saksasta suomennetun tietokirjallisuuden aihepiirejä olivat kristinusko, kristillinen teologia ja lääketiede. Muita suosittuja aihepiirejä olivat filosofiset suuntaukset, henkilöhistoria, elämäkerrat ja muistelmat sekä psykologia. Erityisen suosittua saksasta suomennettujen tietokirjojen parissa on ollut erilainen opaskirjallisuus, hengellinen kirjallisuus ja toisen maailman sodan ajalle sijoittuva muistelma- ja elämäkertakirjallisuus. Saksasta suomennetun tietokirjallisuuden käännöshistoriaan verratessa voidaan todeta, että suurin osa aihepiireistä on säilyttänyt suosionsa läpi 1900-luvun, mutta esimerkiksi yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden aloilla saksasta suomennettu tietokirjallisuus ei ole enää yhtä yleistä kuin aiemmin. Yksittäisten aihepiirien suosioon vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet mm. eri alojen kuuluisat saksalaiset tutkijat, kirjailijat ja merkkihenkilöt ja asialleen omistautuneet kustantamot, jotka ovat pitäneet huolen oman alan kirjallisuuden julkaisusta. Muita julkaisumääriin vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet esimerkiksi erilaiset juhlavuodet ja kirjasarjat, joiden seurauksena jokin tietty aihepiiri on kasvattanut suosiotaan yksittäisenä tarkasteluvuonna. Joidenkin aihepiirien suomennosten vähäiseen määrään vaikutti puolestaan se, että lähes kaikki alan kirjallisuus tuotetaan jo ensisijaisesti Suomen kielellä. Näillä aloilla kyse ei ole suinkaan saksan suosion alenemisesta tietokirjallisuuden lähtökielenä, vaan yleisesti käännöskirjallisuuden tarpeen vähentymisestä. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject tietokirjallisuus
dc.subject käännöskirjallisuus
dc.subject saksankielinen kirjallisuus
dc.subject suomennoskirjallisuus
dc.subject suomennokset
dc.subject kustantajat
dc.title Saksankielisen tietokirjallisuuden suomennokset 1975–2015 fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline saksan kääntäminen fi
dc.subject.discipline German Translation en
dc.subject.discipline Tysk översättning sv
dc.subject.yso saksankielinen kirjallisuus und
dc.subject.yso tietokirjallisuus und
dc.subject.yso tietokirjat und
dc.subject.yso käännökset und
dc.subject.yso käännöskirjallisuus und
dc.subject.yso kustantajat und
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201906112574

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Lukkarila_Annina_Pro_gradu_2019.pdf 2.405Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record