Karamzininrannasta Aulis Rytkösen kadulle : Tutkimus 2000-luvun muistonimeämisestä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906112543
Title: Karamzininrannasta Aulis Rytkösen kadulle : Tutkimus 2000-luvun muistonimeämisestä
Author: Ukskoski, Laura
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906112543
http://hdl.handle.net/10138/302705
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkielmani aiheena on 2000-luvun muistonimeäminen. Ensisijaisena tavoitteenani on tarkastella, kenen ja minkä mukaan muistonimiä on 2000-luvun alussa annettu. Koska aiempaa muistonimiaiheista tutkimusta on varsin vähän, taustoitan tutkimusaiheeni muodostamalla ensin kokonaiskuvan muistonimeämisestä ilmiönä: määrittelen termin muistonimi aiempaa tarkemmin, tarkastelen muistonimien muotoa ja rakennetta sekä käyn läpi ilmiön historiaa ja siihen liittyviä suosituksia sekä niiden toteutumista. Yhtenä keskeisenä tutkimusteemana tutkin muistonimien symbolista ja poliittista merkitystä osana julkisen kaupunkitilan vallankäyttöä. Tutkimukseni asettuu osaksi nuorehkoa kaupunkinimistön tutkimuksen perinnettä sekä monitieteistä kaupunkitutkimuksen kenttää. Sovellan perinteistä paikannimien syntaktis-semanttista luokittelumallia nimenosien sanasemanttisessa jaottelussa, mutta muuten tutkimukseni on ennen kaikkea aineisto-, eikä metodilähtöistä. Luonteeltaan tutkimukseni on enimmäkseen kuvailevaa ja kvantitatiivista. Tutkimusaineistoni koostuu kahdeksassa kohdekaupungissa (Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Kuopio, Lahti, Oulu, Turku ja Vantaa) tarkasteluajanjaksona käyttöön otetuista muistonimistä. Nimiä on yhteensä 398. Nimen lisäksi olen selvittänyt mahdollisuuksien mukaan sen suunnittelu- ja käyttöönottoajankohdat ja nimensaajiin liittyviä tietoja. Vertailuaineistona käytän kahden kaupungin kaikkien tarkasteluajanjaksona suunniteltujen nimien listaa. 86 % aineiston nimistä on annettu henkilön tai henkilöiden muistoksi. Yksittäisten henkilöiden mukaan nimetyistä paikoista 23 % on nimetty naisen ja 77 % miehen mukaan. Tyypillinen nimensaaja on elänyt 1900-luvulla, toiminut kulttuurin ja taiteen parissa sekä asunut Suomessa, eikä hän ole edustanut näkyvästi mitään poliittista tai uskonnollista ryhmää. 8 % nimistä viittaa yrityksiin, ja muissa aineiston nimissä muistetaan esimerkiksi maantieteellisiä kohteita, eläimiä, tapahtumia ja kulkuneuvoja. Muistonimien tarkoitteiden paikanlajijakauma on samankaltainen kuin muidenkin kaavanimien, mutta etenkin aukioita on enemmän. Aineiston nimet ovat varsin pitkiä, keskimäärin 15,6-merkkisiä, ja sisältävät paljon vierasperäistä ainesta. 97 % nimistä sisältää genetiivimuotoisen määriteosan. Henkilöihin viittaavista nimistä 37 %:ssa henkilöön viitataan koko nimellä, 28 %:ssa sukunimellä ja 22 %:ssa etunimellä. Muistonimille asetetut suositukset ja odotukset toteutuvat aineistossa kohtuullisesti. Suosituksen mukaan muistonimi voidaan antaa aikaisintaan 5 vuotta henkilön kuoleman jälkeen, mutta 6 % aineiston nimensaajista on saanut nimen tätä ennen. Myös toimivien yritysten mukaan nimeämistä tulisi välttää, mutta kolmasosa muistetuista yrityksistä on nimenantohetkellä ollut toiminnassa. Kaikilla nimensaajilla ei ole suositusten mukaista yhteyttä nimettyyn paikkaan, ja muistonimiä on koottu suositusten vastaisesti ryhmänimistöiksi. Oikeinkirjoitusvirheitä on yksittäisissä nimissä. Vaikka pyrkimystä lisätä naisten osuutta muistonimien saajista on osoitettu, tulos on melko heikko. Aineisto heijastelee muutenkin melko konservatiivista arvomaailmaa. Toisaalta vaikka tasa-arvokehitys on jäljessä, voidaan aineistosta lukea ajallemme tyypillisesti markkinataloudelle ja individualistiselle kulttuurille kumartavia seikkoja. Nähdäkseni muistonimistö ei heijastelekaan juuri tämän hetken keskustelluimpia arvokysymyksiä, vaan jo normeiksi muuttuneita arvoja useiden vuosikymmenten viiveellä. Tutkimukseni tarkentaa käsitystä muistonimistä usealla eri tasolla. Tuloksia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa sekä onomastisia että kaupunkitutkimuksen kysymyksiä, mutta ennen kaikkea tutkimukseen voidaan tukeutua käytännön nimistönsuunnittelutyössä. Tutkimukseni on osoittanut sekä nimensaajien valinnassa että nimenmuodostustavoissa myös kunnittaisia eroja, mikä antaa suunnittelijoille mahdollisuuden tarkastella erilaisia toimintatapoja.
Subject: muistonimet
nimistöntutkimus
kaupunkinimistö
kaupunkitutkimus
kaavanimet
kadunnimet
Discipline: suomen kieli
Finnish Language
Finska språket


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Ukskoski_Laura_Pro_gradu_2019.pdf 1.476Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record