Suhteellisen iän ilmiö suomalaisessa jääkiekossa

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132827
Julkaisun nimi: Suhteellisen iän ilmiö suomalaisessa jääkiekossa
Tekijä: Salo, Petteri R.
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2019
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132827
http://hdl.handle.net/10138/302841
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Koulutusohjelma: Taloustieteen maisteriohjelma
Master's Programme in Economics
Magisterprogrammet i ekonomi
Opintosuunta: Taloustieteen yleinen opintosuunta
General track
Allmänna studieinriktningen
Tiivistelmä: Suomessa on laajasti eri urheilulajeissa käytössä ikäryhmäjako, jossa saman kalenterivuoden aikana syntyneet lapset harrastavat samassa ikäryhmässä. Ikäerot ikäryhmän sisällä voivat olla kuitenkin merkittäviäkin, sillä esimerkiksi alkuvuodesta syntyneet ovat voivat lähes vuoden toisia vanhempia. Suhteellisen iän ilmiöllä (relative age effect) tarkoitetaan etua, jonka suhteellisesti vanhemmat saavat ollessaan ikäryhmänsä vanhimpia. Suhteellisen iän on havaittu vaikuttavan nuorten arviointiin monin eri tavoin. Suhteellisesti vanhemmat esimerkiksi arvioidaan todennäköisemmin korkean potentiaalin omaaviksi pelaajiksi, jonka vuoksi heillä on paremmat mahdollisuudet saada käyttöönsä laadukkaampia resursseja kuten valmennusta, pelikavereita ja olosuhteita. Tutkimuksissa onkin havaittu, että suhteellisesti nuoremmat ovat aliedustettuna eri lajien edustasoilla eli parhaissa juniorisarjoissa, nuorten maajoukkueissa ja ammattilaistasolla. Tässä tutkimuksessa selvitetään, ovatko alkuvuonna syntyneet yliedustettuina Suomessa jääkiekon junioriharrastajien keskuudessa 2000-luvun aikana ja voimistuuko ilmiö, kun otoksena on lahjakkaimmat juniorit. Lisäksi tutkitaan, esiintyykö ilmiö Suomessa jääkiekon ammattilaistasolla. Tutkielman aineistona käytetään tietoja suomalaisten jääkiekkopelaajien syntymäajoista kausilta 2004-2016 sekä väestön syntymäaikoja vuosilta 1983-2013. Suhteellisen iän ilmiön esiintymistä voidaan tutkia vertaamalla havaintoarvoja eli pelaajien syntymäaikojen havaittuja frekvenssejä ja väestön syntymäaikojen jakauman perusteella odotettuja frekvenssejä. Tähän tarkoitukseen tutkimuksessa käytetään khiin neliö -testiä. Aineisto on poikkeuksellisen laaja aiheen tutkimukseen. Kattavan aineiston ansiosta on mahdollista tutkia ilmiön ilmenemistä kaikkien lajia harrastavien joukossa, eikä vain edustustason pelaajien keskuudessa. Tutkielmassa tehdyn tilastollisen vertailun perusteella havaitaan, että junioreiden osalta suhteellisen iän ilmiö on tilastollisesti merkittävä poikapelaajien mutta ei tyttöpelaajien joukossa. Tämän tutkimuksen aineistoista voimakkaimmin ilmiö havaittiin Pohjola-leirille valittujen pelaajien otoksissa, joissa ensimmäisellä neljänneksellä syntyneet ovat keskimäärin 16,9 prosenttiyksikköä yliedustettuina. Myös ammattilaisten osalta tutkimuksessa havaittiin selkeä alkuvuodesta syntyneiden yliedustus. Jääkiekkoammattilaisista ensimmäisellä neljänneksellä syntyneitä on keskimäärin noin 7,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin väestöstä keskimäärin. Ilmiön vaikutukset eivät rajoitu pelkästään urheiluun, vaan ilmiöstä on tehty selkeitä havaintoja myös muualla yhteiskunnassa. Aiheesta on paljon tutkimuksia erityisesti koulumaailmasta niin kansainvälisesti kuin Suomestakin. Aikuisten keskuudessa ilmiö on havaittu ammattilaisurheilijoiden lisäksi myös esimerkiksi politiikassa, jossa alkuvuodesta syntyneillä on havaittu huomattavasti korkeampi todennäköisyys tulla valituksi eduskuntaan. Olisikin tärkeää miettiä, miten ilmiön esiintymistä voitaisiin Suomessa ehkäistä lasten ja nuorten keskuudessa urheilussa ja koulumaailmassa, jolloin vaikutukset mahdollisesti lieventyisivät myös muualla yhteiskunnassa.
Avainsanat: suhteellisen iän ilmiö
jääkiekko


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot