War Trauma, Evil Spirits, or the Devil’s Work? : Subjective experience of war-related psychological symptoms and the quest for healing in the Acholi subregion of northern Uganda

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132805
Title: War Trauma, Evil Spirits, or the Devil’s Work? : Subjective experience of war-related psychological symptoms and the quest for healing in the Acholi subregion of northern Uganda
Author: Ahola, Niina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132805
http://hdl.handle.net/10138/302916
Thesis level: master's thesis
Discipline: Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Social and Cultural Anthropology
Social- och kulturantropologi
Abstract: Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Herran vastarinta-armeija -nimisen kapinallisliikkeen (Lord’s Resistance Army, LRA) kaappaamien entisten sotilaiden kotiutumista sekä kokemuksia psykologisesta traumasta Pohjois-Ugandan Acholin maakunnassa. Työn keskeinen tutkimuskysymys käsittelee sitä, miten LRA:n kaappaamat henkilöt käsittävät subjektiiviset traumakokemuksensa suhteessa maailmankuvaansa sekä tapoja, joilla kokemukset ohjaavat heidän hoitoon hakeutumistaan. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan kolmen rinnakkaisen parannusjärjestelmän puitteissa, joita ovat julkinen terveydenhuolto ja kansalaisjärjestöjen tarjoama traumaterapia, ajwaka-henkiparantajat sekä karismaattis-kristillinen kirkko. Tutkielma keskittyy kyseisiin järjestelmiin, sillä entiset kaapatut ovat hakeutuneet niiden pariin löytääkseen parannuskeinon sodan aiheuttamiin psykologisiin oireisiinsa. Tutkielman aineisto on kerätty kolmen kuukauden etnografisen kenttätyöjakson aikana Pohjois-Ugandan Gulun ja Nwoyan piirikunnissa, syys-lokakuussa 2017. Aineisto on kerätty pääosin osallistuvaa havainnointia, teema- ja ryhmähaastatteluja sekä epävirallisia keskusteluja aineistonkeruumenetelminä käyttäen. Pääosallistujaryhmä koostuu 20:stä entisestä LRA:n kaappaamasta henkilöstä (10 miestä ja 10 naista 24–55 ikävuoden väliltä), jotka ovat palanneet takaisin siviiliin ennen Pohjois-Ugandan konfliktin loppumista vuonna 2006. Tutkielmaa varten on lisäksi haastateltu terveyden-huollon ammattilaisia, traumaterapeutteja, ajwaka-henkiparantajia, karismaattiskristillisen kirkon pastoria sekä entisten kaapattujen sukulaisia. Tutkielma osallistuu trauman ja subjektiivisuuden ympärillä lääketieteellisessä antropologiassa käytävään keskusteluun. Aihetta lähestytään kolmiosaisen teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta, jossa trauma ymmärretään yhtäältä sisäisenä subjektiivisuutena ja toisaalta rakenteellisena alistumisena (subjugaatio) sekä intersubjektiivisina suhteina. Tutkielmassa esitetään, että sodan aiheuttamat psykologiset oireet saavat merkityksensä ihmisen sisäisenä ja ruumiillisena kokemuksena, joita tulkitaan kokijan henkilökohtaisen vakaumuksen ja maailmankuvan perusteella. Nämä tulkinnat vuorostaan ohjaavat entisen kaapatun hakeutumista omaa maailmankuvaansa vastaavan parannusjärjestelmän piiriin. Tulkinnat ja tarjolla olevat hoitovaihtoehdot ovat riippuvaisia ulkopuolisista rajoitteista, jotka liittyvät valtionhallinnon harjoittamaan politiikkaan, hierarkkiseen yhteiskuntarakenteeseen sekä intiimeihin subjektienvälisiin valtasuhteisiin ja sosiaalisiin normeihin, jotka voivat toisaalta mahdollistaa ja toisaalta vaikeuttaa entisten kaapattujen hoitoon pääsyä. Tutkielman löydökset osoittavat, että vaikka eri parannusjärjestelmät lähestyvät sodan aiheuttamia psykologisia oireita ontologisesti eri näkökulmista, niillä kaikilla on edellytykset korjata entisten kaapattujen rikkoutuneita sosiaalisia suhteita sekä sitoa heidät takaisin osaksi sosiaalista maailmaa tavoin, jotka vähentävät traumaoireita ja edistävät paranemisprosessia. Toisinaan valittu hoitomuoto saattaa kuitenkin epäonnistua, mikä pakottaa entiset kaapatut etsimään paranemiskeinoa suosimansa parannusjärjestelmän ulkopuolelta. Toimivan hoitomuodon löytyminen on epävarma prosessi, jossa epätietoisuutta aiheuttavat erityisesti epäselvyys oireiden alkuperästä, sosiaaliset jännitteet intiimeissä ihmissuhteissa sekä auttajien motiivien kyseenalaistaminen. Tutkielmassa esitetään, että paranemisprosessi on monin tavoin riippuvainen oireiden kokijan intersubjektiivisista suhteista sukulaisten, hoidontarjoajen, oireiden aiheuttajien sekä parantavien voimien kanssa. Tämä viittaa siihen, että vastavuoroisen vuorovaikutuksen eri muodot ovat oireista parantumisen keskiössä. Lopuksi tutkielmassa esitetään, että ero entisten kaapattujen sekä muun acholi-väestön välillä on kaventunut huomattavasti sodan päättymistä seuranneiden vuosien aikana. Tästä huolimatta joidenkin tutkimukseen osallistuneiden kohdalla heidän kokemansa psykologiset oireet estävät heitä edelleen ottamasta täysimittaisesti osaa ympäröivään yhteiskuntaan, mikä vaikeuttaa heidän kotiutumistaan. Viimeisimpiä tutkimuksia lukuun ottamatta sotatrauman tutkimus Pohjois-Ugandassa on keskittynyt korostuneesti paikallisten henkien ja rituaalien tarkasteluun. Tutkielma pyrkii osaltaan laajentamaan käsitystä traumasta kattamaan entistä paremmin myös muita parannusjärjestelmiä sekä tarjoamaan kriittisen ja moniäänisen katsauksen siihen, miten entiset Herran vastarinta-armeijan kaappaamat sotilaat käsitteellistävät sodan aiheuttamat psykologiset traumaoireensa sodasta toipuvassa Pohjois-Ugandassa.This thesis looks at the post-war reintegration of and war trauma in the former Lord’s Resistance Army (LRA) rebel force abductees in the Acholi subregion of northern Uganda. The work’s focus is on how the former LRA abductees make meaning of their subjective experience of trauma according to the Acholi world view and how these experiences guide their search for healing. These questions are examined in the context of three healing practices from which the formerly abducted research participants have sought help for their war-related psychological symptoms: public healthcare and non-governmental psychosocial trauma counselling, local ajwaka spirit mediums, and Pentecostal and Charismatic Christian churches. The research for this thesis is based on three-month-long ethnographic fieldwork consisting of participant observation, semi-structured interviews, group discussions, and other informal interactions in the Acholi districts of Gulu and Nwoya between October and December 2017. The core research participants are 20 formerly abducted LRA combatants (ten males and ten females aged between 24–55 years) who have returned back to civilian life before the northern Uganda conflict ended in 2006. Furthermore, medical professionals, trauma counsellors, ajwaka spirit mediums, Charismatic Christian pastor, and relatives of the core research participants were interviewed for this study. This thesis is built around medical anthropological theories of trauma and anthropological theories of subjectivity, where the former LRA abductees’ symptoms are approached through a three-dimensional theoretical framework of inner subjectivity, structural subjugation, and intersubjective relations. This thesis proposes that the war-related symptoms find their meaning through inner and bodily experiences, personal convictions, and subjective world views of their sufferers, which steer the former LRA abductees towards their preferred healing practices. However, these experiences are shaped by external constraints related to economic and sociopolitical subjugation under state rule, hierarchical social structure as well as intimate intersubjective power relations and cultural norms that can either enable or challenge the former abductees’ access to healing. The findings of this thesis suggest that even though the three healing practices approach war-related symptoms from ontologically different angles, they all offer meaningful tools to repair broken social relationships and retether the former abductees back to their social worlds in ways that can reduce trauma symptoms and foster healing. However, for various reasons the administered treatments sometimes fail, which forces symptom-sufferers to move beyond their preferred healing practices to find relief from their war-related symptoms. This thesis argues that the search for healing is full of uncertainty about the cosmological origin of symptoms, social tensions, and opaque motives of helpers. Thus, the healing process is dependent on intersubjective entanglements with kin, treatment providers, illness agents, and healing powers alike, which suggests that different forms of relationality lie at the centre of healing from war trauma. In conclusion, this thesis proposes that the gap between the former LRA abductees and the wider Acholi community has narrowed over the years since the conflict ended, but for some research participants the ongoing experiencing of war-related psychological symptoms still prevent them from fully participating in the Acholi society, which continues to hinder their reintegration. Until recently, the study of trauma in northern Uganda has revolved around the study of local spirits and Acholi rituals. The present study contributes to the broadening of the scope of the study of trauma among the Acholi towards other healing practices and provides a critical and multifaceted review of how the formerly abducted Lord’s Resistance Army combatants conceptualise their experience of war-related psychological symptoms from their socio-cultural perspective in post-war northern Uganda.
Subject: Acholi
epävarmuus
healing
Herran vastarinta-armeija
kotiutuminen
Lord’s Resistance Army
parantaminen
reintegration
subjectivity
subjektiivisuus
trauma
Uganda
uncertainty


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Ahola_Niina_Pro_gradu_2019.pdf 1.247Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record