Household production in the Real Business Cycle Model for Finland

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten sv
dc.contributor.author Koski, Maaria
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201906132773
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/302922
dc.description.abstract Laskettu bruttokansantuote ei perinteisesti sisällä palkatonta kotityötä. Kuitenkin kotitaloustyö on niin rahallisesta kuin ajankäytöllisestä näkökulmasta merkittävää. Vuonna 2016 palkaton kotityö oli Tilastokeskuksen mukaan 39,8% Suomen lasketusta bruttokansantuotteesta, kun vapaaehtoistyö otetaan huomioon. Lisäksi suomalaiset käyttävät keskimäärin päivittäin kolme tuntia ja 21 minuuttia kotitaloustöihin vuonna 2009 tehdyn ajankäyttötutkimuksen mukaan. Vaikka kotitaloustyö onkin suhteellisen suuri osuus bruttokansantuotteesta sekä yksilöiden päivittäisestä ajankäytöstä, sitä ei huomioida taloustieteellisissä malleissa. Tämä pätee niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Valtavirtataloustieteessä yksilöt jakavat aikansa markkinatyöhön ja vapaa-aikaan, vaikka käytännössä yksilöiden aika jakautuu markkinatyöhön, vapaa-aikaan ja kotitaloustyöhön. Reaalisten suhdannevaihteluiden teoria pyrkii selittämään ja tutkimaan suhdannevaihteluita. Tässä maisterin tutkielmassa kotitaloustyötä tarkastellaan reaalisten suhdannevaihteluiden teorian puitteissa. Tutkielmassa rakennetaan dynaaminen stokastinen yleisen tasapainon malli, joka sisältää kotitaloustuotannon. Tätä mallia verrataan vastaavaan malliin, missä kotitaloustuotantoa ei ole mukana. Työssä rakennetut mallit ovat suljetun talouden kitkattomia malleja. Molemmat mallit kalibroidaan Suomen dataa vastaaviksi ja sen jälkeen ne simuloidaan. Mallien vertaamisella pyritään tutkielmassa tutkimaan, miten suhdannevaihteluiden tulkinta muuttuu, kun kotitaloustyö on otettu mukaan. Tulokset osoittavat, että markkinatyötunnit ovat molempien mallien mukaan samansyklisiä. Kuitenkin korrelaatio tuotannon ja markkinatyötuntien välillä on 1,33 kertaa suurempi kotitaloustyömallissa kuin standardimallissa. Kotitaloustyötunnit puolestaan ovat vahvasti vastasyklisiä kotitaloustuotantomallin mukaan. Suomen ajankäyttödata ei kuitenkaan tue kotitaloustuntien vastasyklisyyttä. Suurin syy tähän on se, että ajankäyttödataa on vain joka kymmenenneltä vuodelta. Lisäksi, ajankäyttötutkimusta ei ole koskaan tehty samana vuonna, kun Suomessa on alkanut taantuma. Tämän vuoksi kotitaloustuntien vastasyklisyyttä ei voida todistaa. Työssä saadut tulokset onkin nähtävä vain Suomen taloutta kuvaavina tekijöinä. Lisää tutkimusta aiheesta kaivattaisiin, jotta voitaisiin todella sanoa parantaisiko kotitaloustyön huomioiminen Suomen makrotalouden mallinnusta fi
dc.description.abstract The measured gross domestic product, GDP, does not consider non-paid homework in its figures. However, the relative size of the so called household production is large both from time use perspective but also as monetary wise. According to Statistics Finland, the non-salaried homework was 39.8 % of the measured Finnish GDP in 2016. Moreover, Finns spent on average three hours and 21 minutes on daily basis on household production in 2009. Yet, the standard economic theory also excludes household production in the models although individuals are known to allocate their time between market work, homework and leisure. The real business cycle theory attempts to explain and study the properties of business cycles. In this Master’s Thesis, the household production is studied within the real business cycle (RBC) theory. The purpose is to compare the benefits of including household production into the real business cycle model to the standard alternative where it is excluded. Real business cycles are studied by constituting a dynamic stochastic general equilibrium model (DSGE) for both cases: one for the household production and one for the standard non-household production. The models constituted are for a frictionless closed economy. Both models are then calibrated with Finnish figures and simulated. The results indicate that market hours are procyclical in both models. However, the correlation between output and market hours is 1.33 times larger in the household production model than in the standard model. Also, the household production model generates highly countercyclical home hours. Yet, the Finnish time use data cannot prove the procyclicality of household production hours. The main reason is that the time use research is conducted only every ten years. Also, the timing of the research does not reconcile with the Finnish recessions. Hence, the data available cannot explain the countercyclical home hours indicated by the household production real business cycle model. In this sense, the results presented can only be taken as describing facts of the Finnish economy when household production is considered. en
dc.language.iso eng
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.title Household production in the Real Business Cycle Model for Finland en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201906132773
dc.subject.specialization Taloustieteen yleinen opintosuunta fi
dc.subject.specialization General track en
dc.subject.specialization Allmänna studieinriktningen sv
dc.subject.degreeprogram Taloustieteen maisteriohjelma fi
dc.subject.degreeprogram Master's Programme in Economics en
dc.subject.degreeprogram Magisterprogrammet i ekonomi sv

Files in this item

Files Size Format View
Koski_Maaria_Pro_gradu_2019.pdf 787.9Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record