Automaatio tulee – onko virkamies valmis? : Valtion henkilöstön valmius automaation ja digitalisaation tuomaan työn muutokseen

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research en
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper sv
dc.contributor.author Jyrkiäinen, Juho
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201906132784
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/302934
dc.description.abstract Teknisen kehityksen vaikutukset työn tulevaisuuteen ovat herättäneet paljon keskustelua viime vuosina. Yhtä aikaa maalaillaan uhkakuvia työttömästä tulevaisuudesta ja nähdään mahdollisuuksia työllisyyden kasvuun teknologisten innovaatioiden vauhdittamana. Tällainen keskustelu ei ole sinänsä uutta, vaan teknologinen kehitys on aina herättänyt kysymyksiä työn tulevaisuudesta. Tässä tutkimuksessa käsitellään tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja ja valtion henkilöstön valmiutta automaation ja digitalisaation ohjaamaan työn muutokseen. Automaation ja digitalisaation vaikutuksista työn tulevaisuuteen on runsaasti vaihtelevia arvioita. Joissain tutkimuksissa arvioidaan, että jopa yli puolet nykyisistä työtehtävistä voi kadota seuraavan vuosikymmenen aikana, kun taas optimistisimmissa arvioissa teknisen kehityksen nähdään tuovan lisää töitä. Joka tapauksessa työelämä tulee muuttumaan voimakkaasti, mikä vaikuttaa myös työelämässä tarvittaviin taitoihin. Tulevaisuuden työelämän keskeisiä merkitystään kasvattavia taitoja ovat sosiaaliset taidot, digitaaliset taidot, vaativat kognitiiviset ja systeemiset taidot sekä pärjäämistaidot. Vastaavasti merkitystään menettäviä taitoja ovat fyysiset ja manuaaliset taidot sekä perustason kognitiiviset taidot, kuten yksinkertainen datan käsittely. Tutkimuksessa tarkasteltiin regressiomallien avulla koettuja sosiaalisia taitoja ja pärjäämistaitoja valtion henkilöstöllä. Tutkimusaineistona hyödynnettiin vuoden 2017 VMBaro henkilöstökyselyä, ja regressiomallien selittävinä muuttujina käytettiin sukupuolta, henkilöstöryhmää, ikää, koulutusta ja palvelussuhteen vakinaisuutta. Henkilöstöryhmä vaikuttaa voimakkaasti koettuun sosiaalisten taitojen ja pärjäämistaitojen tasoon. Erot toistavat hierarkiarakennetta selkeästi, eli johtajilla koetut sosiaaliset taidot ja pärjäämistaidot ovat parhaimmat, esimiehillä koetut taidot ovat paremmat kuin asiantuntijoilla, ja muulla henkilöstöllä koetut sosiaaliset taidot ja pärjäämistaidot ovat heikoimmat. Korkeasti koulutetut kokevat sosiaaliset taidot ja pärjäämistaidot vahvempina kuin matalasti koulutetut. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa 30–39-vuotiaat erottuvat hieman heikompina muihin ikäryhmiin nähden, ja yli 60 vuotiaat erottuvat muista vahvempien pärjäämistaitojen myötä. Miehet kokevat sosiaaliset taidot ja pärjäämistaidot hienoisesti paremmiksi kuin naiset. Määräaikaiset, eli tyypillisesti vakinaisia työntekijöitä uudemmat työntekijät, kokevat nämä taidot hieman vahvemmiksi kuin vakinaiset työntekijät. Tutkimuksen tulosten tulkinnassa on tärkeää olla suhteellisen varovainen. Objektiivisia ja kattavia mittareita henkilöstön taidoista on hankala rakentaa, ja tässäkin tutkimuksessa työntekijän pärjäämistaitoja ja sosiaalisia taitoja arvioidaan subjektiivisten kyselyvastausten perusteella. Tulevaisuuden työelämässä tarvittaviin taitoihin saattaa voimakkaasti vaikuttaa teknisen kehityksen lisäksi myös muut yhteiskunnalliset kehitysajurit. Sosiaalisten taitojen ja pärjäämistaitojen merkityksen kasvu on kuitenkin jo pidempiaikainen kehityskulku eikä vain arvailua tulevaisuudesta, mikä tuo pohjaa tutkimuksen tulosten hyödyntämiselle. Tämän tutkimuksen perusteella valtion organisaatioiden kannattaa kiinnittää huomioita erityisesti asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden valmiuksiin kohdata tulevaisuuden työelämän vaatimukset. Kun työuria pyritään pidentämään, on tärkeää myös huolehtia, että pitkään samassa organisaatiossa pysyvien työntekijöiden taidot pääsevät kehittymään ja ikääntyneiden työntekijöiden vahvuudet, kuten tässä tutkimuksessa esiin nousseet vahvat pärjäämistaidot, osataan hyödyntää. Työelämä tulee joka tapauksessa muuttumaan voimakkaasti, ja vahva osaaminen antaa mahdollisuudet pärjätä työn murroksessa. Tämä luo selkeät kannustimet tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen kehittämiselle niin yksilöille kuin myös organisaatioille ja koko yhteiskunnalle. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject automaatio
dc.subject digitalisaatio
dc.subject työn muutos
dc.subject valtion henkilöstö
dc.subject sosiaaliset taidot
dc.subject pärjäämistaidot
dc.title Automaatio tulee – onko virkamies valmis? : Valtion henkilöstön valmius automaation ja digitalisaation tuomaan työn muutokseen fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Yhteiskuntapolitiikka fi
dc.subject.discipline Social and Public Policy en
dc.subject.discipline Samhällspolitik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201906132784

Files in this item

Files Size Format View
Jyrkiainen_Yhteiskuntapolitiikka.pdf 1.064Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record