"Mitä siitä väliä, jos toinen tekee työtä ruumiillaan ja toinen päällään, ajatuksillaan… työ kuin työ." : Työn merkitykset Työmies-lehdessä 1895–1898

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132843
Title: "Mitä siitä väliä, jos toinen tekee työtä ruumiillaan ja toinen päällään, ajatuksillaan… työ kuin työ." : Työn merkitykset Työmies-lehdessä 1895–1898
Author: Lehtinen, Karri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132843
http://hdl.handle.net/10138/302947
Thesis level: master's thesis
Discipline: Talous- ja sosiaalihistoria
Economic and Social History
Ekonomisk och social historia
Abstract: Työ ja sen tulevaisuus on yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä vuonna 2019. Keskustelussa korostuu käsitys siitä, että työ ja työyhteiskunta ovat murroksessa. Työyhteiskunnan tai työkeskeisen yhteiskunnan synty Suomessa on historiantutkimuksissa ajoitettu 1800-luvun loppuun. Näissä tutkimuksissa ei ole juuri pohdittu työn merkityksiä, vaan työ on niissä apriorisesti määritelty jo ennalta. Keskustelu työn tulevaisuudesta on herättänyt myös historiantutkijat tarkastelemaan kriittisesti työn historiallisia merkityksiä. Tässä tutkimuksessa kysytään tätä taustaa vasten: mitä merkityksiä työ sai 1800-luvun lopun Suomessa? Tutkimuksen aineisto koostuu Työmies-lehdestä vuosilta 1895–1898 kerätystä aineistosta. Tarkempi tutkimuskysymys kuuluu: millaisia merkityksiä työ saa tai sille annetaan aineistossa? Tutkimuksessa tehdään teoreettinen oletus siitä, että työn merkitykset ovat sekä kielellisiä että ei-kielellisiä, ruumiillisia ja toiminnallisia. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, minkälaisessa teoreettisessa viitekehyksessä työn merkityksiä kannattaisi tutkia. Minkälaisia taustaoletuksia erilaiset teoriat pitävät sisällään? Vaikka tutkimuksessa tehdään oletus siitä, että työ saa myös ei-kielellisiä merkityksiä, tutkitaan tässä työssä työn kielellisiä merkityksiä laadullisin menetelmin. Aineistosta löytyvät merkitykset voidaan jakaa kolmeen: ruumiillinen työ, naisten tekemä työ ja “työ kuin työ”. Työmiehessä korostetaan ruumiillisen työn keskeistä roolia miehen elämässä. Ruumiillinen työ on miehen kansalaisuuden, siveellisyyden ja ylipäänsä hyvän elämän perusta. Naiselle työ on vain toissijainen seikka. Työmiehessä korostetaan, että naiselle tärkeää on äitiys. Kiinnostavin merkitys on ”työ kuin työ”. Työ merkityksessä ”työ kuin työ” on ymmärrettävä löyhässä mielessä ja heuristisena välineenä. Siihen sisältyy joukko erilaisia subjektiivisista positioista ilmaistuja tapoja, joilla Työmiehessä yleisesti esiintyviä näkemyksiä työn merkityksestä pyritään haastamaan. Työ merkityksessä ”työ kuin työ” asettaa osittain kyseenalaiseksi eräiden tutkimusten väitteen siitä, että Suomessa olisi syntynyt 1800-luvun lopussa uusi mentaliteetti, jossa työ nähtiin automaattisesti miehelle elämän täyttymyksenä. Aineistoni esimerkkien perusteella voi päätellä, että tällainen käsitys pystyttiin ainakin osittain haastamaan. Näin pienen aineiston perusteella on kuitenkin vaikea sanoa, miten yleisiä vaihtoehtoiset tavat käsitteellistää työ olivat 1800-luvun lopun Suomessa. Asiaa pitäisi tutkia lisää. Tämä tutkimus auttaa myös osaltaan ymmärtämään työstä käytävien nykykeskustelujen kontekstia. Työ ei ollut 1800-luvun lopussakaan itsestään selvä ja ongelmaton käsite, vaan se oli silloinkin hieman vastaavalla tavalla murroksessa.
Subject: työ
työn merkitys
työyhteiskunta
työn tulevaisuus
käsitehistoria


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
lehtinen talous- ja sosiaalihistoria.pdf 1.239Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record