Pompejin muinainen maanpinta ja arkaaisen ajan asutus : Kaupunkialueen alkuperäisen topografian rekonstruktio varhaisen pysyvän asutuksen tutkimuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132727
Title: Pompejin muinainen maanpinta ja arkaaisen ajan asutus : Kaupunkialueen alkuperäisen topografian rekonstruktio varhaisen pysyvän asutuksen tutkimuksessa
Author: Holappa, Maija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132727
http://hdl.handle.net/10138/302965
Thesis level: master's thesis
Abstract: Pompejin kaupunki perustettiin arkaaisella ajalla (n. 570–500 eaa.) Napolinlahden rannikolla sijaitsevan jyrkkäpiirteisen, helposti vihollisia vastaan puolustettavan laavakielekkeen reunalle. Kaupungin edullista sijaintia korostetaan lähes jokaisessa Pompejin historiaa ja kaupungistumista käsittelevässä teoksessa, mutta sitä miten laavakielekkeen pinnanmuodot ovat vaikuttaneet Pompejin varhaisen asutuksen sijaintiin, kaupungistumisen vaiheisiin ja kaavoitukseen ei ole aiemmassa tutkimuksessa juurikaan huomioitu. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä Pompejin arkaaisen ajan asuintalojen säilyneisiin rakenteisiin ja selvittää millaisiin topografisiin paikkoihin talot oli rakennettu. Topografisessa tutkimuksessa hyödynnetään ajatusta siitä, että rakennettu ympäristö peilaa alkuperäistä maanpintaa, jonka rekonstruoiminen on mahdollista tutkimalla pintamaan alla olevien maakerrosten ominaisuuksia ja paksuuksia. Vuoden 79 jaa. lattia- ja katutasojen korkeustiedon perusteella tuotetaan kolmiulotteinen digitaalinen korkeusmalli, jota korjataan vulkaanisten maakerrosten korkeustietojen pohjalta vastaamaan arkaaisen ajan maanpinnanmuotoja. Arkaaisen ajan asuintalot ovat pitkiä ja kapeita peräkkäisistä huonetiloista muodostuvia ns. siipitaloja. Pompejissa rakenteista on säilynyt vain katkelmallisia paikallisesta pappamonte-tuffista rakennettuja seinänperustuksia, joiden päälle itse seinät rakennettiin kevyemmistä materiaaleista kuten puusta ja savesta. Loiva tiilillä katettu harjakatto suojasi rakenteita sadevedeltä. Digitaalisen rekonstruoidun korkeusmallin perusteella arkaaisen ajan rakennustöissä huomioitiin ja hyödynnettiin kaupunkialueen topografiaa: harvaan asutulla alueella tilapaineen puuttuessa suosittiin helpon rakentamisen mahdollistavia tasaisia alueita, ja asuintalot sijoitettiin rinteiden lähelle sade- ja hulevesien ohjailun helpottamiseksi. Tutkimus osoittaa, että arkaaisen ajan rakenteiden ja myöhemmän 300-luvulle eaa. ajoittuvan kaavoituksen samansuuntaisuus perustuu säännönmukaisen ruutukaavan sijaan alueen luonnollisista pinnanmuodoista. Kolmiulotteinen digitaalinen korkeusmalli on hyödyllinen työkalu tutkittaessa Pompejin arkaaisen ajan asutusta ja kaupunkikuvaa. Rinteen jyrkkyyttä kuvaavan mallin avulla on mahdollista kohdentaa tulevaisuuden kaivaustutkimuksia arkaaisen ajan rakenteiden löytämiseksi.
Subject: Pompeji
arkaainen aika
digitaalinen korkeusmalli
maanpinnan rekonstruktio
Discipline: arkeologia
Archaeology
arkeologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
holappa_maija_pro_gradu_2019.pdf 9.654Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record