“Toki mä voin saada töitä.” : Korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden naisten odotukset ja kokemukset työnhakuprosessista Suomessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132757
Title: “Toki mä voin saada töitä.” : Korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden naisten odotukset ja kokemukset työnhakuprosessista Suomessa
Author: Lehtovaara, Heidi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132757
http://hdl.handle.net/10138/302974
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden naisten työnhakuprosessiin liittyviä odotuksia, kokemuksia ja tunteita. Tavoitteena on nostaa esiin työnhakuvaiheessa kohdattuja haasteita ja onnistumisia sekä tuottaa tietoa siitä, miten naisten työelämäintegraatiota voisi sujuvoittaa. Odotukset, kokemukset ja tunteet on uusi näkökulma aiheeseen. Tutkimuksen aihe on erittäin ajankohtainen juuri nyt, koska suomalainen työelämä on nopeatempoisessa murroksessa. Suurin osa naisista muuttaa maahan parisuhteen tai perheen vuoksi, jolloin koulutus- tai työpaikkaa ei ole maassa valmiina. Muuttosyyn, – ajankohdan, lähtömaan ja koulutuksen lisäksi työllistymiseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten ikä ja sukupuoli. Tutkimus sijoittuu sukupuolentutkimuksen kentälle ja siinä yhdistyy eri tutkimusalojen teoriat maahanmuuttotutkimuksesta työelämäntutkimukseen. Sukupuoleen ja maahanmuuttoon liittyvien käsitteiden ohella keskeisiä käsitteitä ovat uraan liittyvät käsitteet. Maahan muuttaneet kohtaavat Suomessa syntyneitä useammin syrjintää työnhakuvaiheesta lähtien, naiset t yleisemmin juuri rekrytointivaiheessa. Työn aineisto koostuu 12 nuoruus- tai aikuisiällä Suomeen muuttaneen naisen haastattelusta. Taustaksi on haastateltu neljää asiantuntijaa, jotka työskentelevät kohderyhmän työelämään ohjauksen parissa. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua ja aineiston analyysimenetelmämä sisällönanalyysiä. Aineiston haastateltavien kokemusten analyysissa intersektionaalinen näkökulma on keskeinen. Tutkimuskysymykset keskittyvät haastateltavien odotusten ja kokemusten lisäksi sukupuolen, henkilökohtaisten vahvuuksien, motivaation ja ulkopuolelta saadun tuen merkitykseen työnhakuprosessissa. Lopuksi tarkastellaan työnhakuun liittyvien haasteiden vaikutusta tutkittavien urapolkuihin. Työnhaku on prosessi, joka vaatii runsaasti itsesäätelyä. Työnhakuprosessiin liittyvässä analyysissä käytetään tukena Carver ym. (2006) stressitekijöihin reagoimisen teoriaa sekä Banduran minäpystyvyysteoriaa (1977, 1982, 1994). Minäpystyvyysteorian lähtökohtana on ajatus yksilöstä aktiivisena toimijana. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että aineiston haastateltavilla oli työnhakuvaiheen alussa runsaasti inhimillistä pääomaa, hyvät työnhakuvalmiudet, korkea motivaatio sekä vahvoja minäpystyvyyden kokemuksia. Toiminnassa korostui pyrkimys aktiiviseen elämänhallintaan, joka näkyi esimerkiksi suunnitelmallisuutena sekä tuen etsimisenä välineellisiin ja tunteellisiin asioihin. Haastateltavien kokema odotusten ja kokemusten välille syntynyt ristiriita johtui useista tekijöistä, esimerkiksi odotuksesta englanninkielisiä työmarkkinoita tai osaamisen, koulutuksen ja työkokemuksen hyödyntämisen mahdollisuuksia kohtaan. Työnantajien asettamat korkeat suomen kielen taidon vaatimukset sekä rekrytointivaiheessa kohdattu syrjintä ja rasismi aiheuttivat raskasta tunnekuormaa. Tutkimuksesta käy ilmi, että pitkittyneellä työnhakuprosessilla ja siihen liittyvällä syrjinnällä oli vaikutusta työnhakijoiden eri elämänalueille ja tämän myötä työpaikan löytymiseen. Nämä kokemukset myös murensivat ainakin väliaikaisesti haastateltavien minäpystyvyyden kokemusta. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää, mistä tekijöistä maahan muuttaneiden naisten työnhakuun ja uraan liittyvä minäpystyvyyden kokemus muodostuu, miten sen aste vaikuttaa työnhakuprosessissa onnistumiseen ja miten sitä voi tarvittaessa ylläpitää ja vahvistaa. Johtopäätöksenä todetaan, että aineiston haastateltavien toimijuuden mahdollisuuksiin vaikuttivat yhtäaikaisesti useat eriarvoisuutta tuottavat tekijät, esimerkiksi palveluohjauksessa kohdattu eriarvoinen kohtelu sekä rekrytointivaiheessa kohdattu syrjintä. Tutkimuksen lopussa esitetään kehittämisehdotuksia, joiden myötä maahan muuttaneiden naisten työelämäintegraatioita voi sujuvoittaa. Ehdotukset liittyvät palveluohjauksen kohdentamiseen ja yhdenvertaisuuteen sekä julkisen ja kolmannen sektorin hyvät käytännöt yhdistävän toiminnan kehittämiseen ja koordinointiin. Kolmannella sektorilla on Suomessa tärkeä rooli maahan muuttaneille naisille suunnattujen työllistämispalvelujen toteuttajana. Työnhakuprosessissa menestymisen kannalta on keskeistä tarjota tukea työnhakijoiden motivaation ja verkostojen vahvistamiseen. Huomiota tulisi kiinnittää myös tukityöllistämisen jaksojen tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä vaikuttavuuden seurantaan. Keskeisessä roolissa suomalaisen työelämän kehittämisessä yhdenvertaisemmaksi on naisten urasuunnittelun tukeminen, mentorointikäytäntöjen hyödyntäminen sekä perheen ja työn yhteensovittamista tukevien rakenteiden vahvistaminen
Subject: sukupuoli
maahanmuutto
työnhaku
intersektionaalisuus
syrjintä
rasismi
rodullistaminen
Discipline: sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma
MDP in Gender Studies
magisterprogrammet i genusforskning


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Lehtovaara_Heidi_Pro_gradu_2019.pdf 1.494Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record