Preliminary Assessment of Socioeconomic Impacts and Plantation Performance of Stora Enso´s Village Program in Southern Laos

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906122691
Title: Preliminary Assessment of Socioeconomic Impacts and Plantation Performance of Stora Enso´s Village Program in Southern Laos
Author: Makkonen, Eedla
Other contributor: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsätieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för skogsvetenskaper
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906122691
http://hdl.handle.net/10138/303010
Thesis level: master's thesis
Discipline: Metsien ekologia ja käyttö
Forest Ecology and Management
skoglig ekologi och resurshushållning
Abstract: Laos is one of the poorest countries in South-East Asia. Rural people’s livelihoods are mostly reliant on rice production and collection of forest products. There is very little research available about large-scale tree plantations and agroforestry in Laos. However, there is a clear need for information about the livelihood of the local people affected by companies that lease land from the local rural population for large-scale plantations in Laos. Stora Enso (SE) has trial plantations in Laos that combine tree-growing and food production. The Stora Enso Village Program (SEVP) focuses on sustainability that includes community engagement and helping local villagers to farm in safe conditions. The main aim of this study was to assess the productivity of taungya agroforestry systems in the SEVP trial plantations, and to measure the socioeconomic impacts at the village and household level. The following research questions are addressed: 1. To describe the Stora Enso Village Program in Laos, 2. To evaluate the conditions of the plantations established by SE in six villages in Saravan and Savannakhet Provinces, 3. To evaluate the socioeconomic impacts of the village program at the household and village levels in terms of: i) What kind of incomes do the local families get? ii ) How have the agricultural activities, which are part of the taungya agroforestry system, affected plantation productivity? iii) Who is benefiting from Stora Enso’s “village program” and how? Six research villages were selected, including five villages where Stora Enso operates and one where the company does not operate. Biophysical plantation measurements were done in 28 study plots in five villages. Plantation production was measured from the trees in the taungya agroforestry areas in each village. In each trial village, the Village Head was interviewed about basic village information such as population, livelihood and geographic information. Two Focus Group Discussions were conducted in each village, with information about villagers’ livelihoods and changes to livelihoods after the SEVP was started in the village. Participatory mapping exercises were carried out to determine the location of the households in the villages for random household selection. Interviews were conducted in 15 households in each village (90 households in total) to gather household-specific information such as incomes, livelihood activities and experiences of the taungya agroforestry sites. Village crop production in the taungya agroforestry sites were estimated at the household level. Results showed that employment opportunities increased in the village mostly in the first years of plantation cycle. The villagers were pleased with the land preparation carried out by Stora Enso and the crop yield in agroforestry areas, however, this was limited to when the plantation trees were smaller. Lack of labour, shade from plantation trees, and long distances to the plantation areas were the main reasons why villagers did not use the plantation areas for crop production. Plantations were generally in good condition, however, there were some insect and other stem damages. Lack of agricultural machinery and big distances from households to the agroforestry areas led to variation between villages´ crop production. There was limited work available for the villagers who wanted to work. The key findings of this thesis highlight the benefits of extra incomes and work opportunities for the local people in the villages and the positive outcomes in terms of the SEVP funds being used to build infrastructure and schools for the villages. The result of the study shows that the location of the villages affected negatively on villages that were far away from the market place and had limited possibilities to sell surplus crops. Cash crop production only occurred in the villages near the main roads and markets. Long distance to the taungya agroforestry area also limited the usage of the areas. This study has shown how the SEVP provides some benefits at both the village level and the household level. At the village level - positive impacts from village fund include improved infrastructure such as roads, water systems and electricity, while at the household level, positive impacts include employment opportunities and support to grow crops in the taungya agroforestry system. However, there are also challenges and limitations, such as agroforestry potential for producing crops between tree rows are not fully utilized during tree rotation, and most of the plantation employment opportunities are only available in the first years of plantation establishment. The SEVP is a trial program that attempts to integrate local communities’ needs by producing food and cash crops in the plantation area. The concept needs further development, more trials and research to improve the system, but has potential to be replicated in other places. It needs to be designed to suit the specific context of the local communities according to local culture and needs.Laos on yksi Kaakkois-Aasian köyhimmistä maista. Paikallisten ihmisten toimeentulo koostuu pääosin riisituotannosta sekä metsästä kerättävistä luonnontuotteista. Tutkimuksia Laosin plantaasimetsätaloudesta sekä maatalouden ja metsätalouden yhdistäviä tutkimuksia on olemassa hyvin vähän. Vähäisen tutkimustiedon vuoksi on tärkeä kerätä tietoa siitä miten paikallisten ihmisten toimeentulo on muuttunut Laosista maa-alueita plantaasimetsätalouteen vuokraavien yritysten myötä. Stora Ensolla on Laosissa koeplantaasialueita, jotka yhdistävät puun- sekä ruoantuotannon samalla maa-alueella. Stora Enson kehittämä kyläohjelma keskittyy kestävään kehitykseen, joka pitää sisällään yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa sekä auttaa paikallisväestöä tuottamaan ruokaa turvallisessa ympäristössä. Tämän tutkielman tarkoitus on arvioida puutuotantoa sekä maataloutta yhdistävän metodin tehokkuutta, mitata sosioekonomisia vaikutuksia niin kotitalous- kuin kylätasolla. Tutkimuksen pääkohtina on 1. Kuvailla Stora Enson kyläohjelma Laosissa, 2. Arvioida plantaasien kunto kuudessa eri kylässä (Saravanin sekä Savannakhetin provinsseissa) ja 3. Arvioida kyläohjelman sosioekonomisia vaikutuksia paikallisväestöön. Tutkimuksen tavoite on lisäksi selvittää i) Minkälaisia tuloja paikalliset ihmiset saavat?, ii) Miten maatalous on vaikuttanut puuntuotantoon alueilla, joilla yhdistyy maatalous ja puuntuotanto? sekä iii) Kuka hyötyy kyläohjelmasta ja miksi? Tutkimukseen valikoitui kuusi eri kylää, joista viidessä oli käytössä Stora Enson kyläohjelma. Plantaasien metsänmittaus tehtiin 28 eri koealalla viidessä eri kylässä. Jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa kylässä haastateltiin kyläpäällikköä. Haastattelun tarkoituksena oli saada selville perustietoja kylästä, kuten asukasluku, yleisimmät toimeentulomuodot ja alueen maantieteelliset tiedot. Ryhmähaastattelut tehtiin jokaisessa kylässä miehille ja naisille erikseen. Kummassakin ryhmässä kysyttiin Stora Enson kyläohjelman yhteydessä tapahtuneista muutoksista toimeentulossa, ympäristössä yhtiön vuokraamien maiden läheisyydessä sekä plantaasien positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista. Lisäksi molemmat ryhmät hahmottelivat paperille kartan, missä kylän talot sijaitsivat, jotta kotitalouden satunnainen valinta haastatteluun olisi mahdollista. Kotitalouksia haastateltiin tutkimukseen yhteensä 90 eli jokaisessa kylässä tehtiin 15 haastattelua. Yksilöhaastatteluissa kerättiin tietoa mm. haastateltavan ammatista, tuloista ja kokemuksista ruoantuotannosta plantaasimetsäalueilla. Paikallisten viljantuotanto yhtiön vuokramailla arvioitiin kotitalouskohtaisilla määrillä. Tutkimukseen osallistuneissa kylissä työmahdollisuudet paranivat ensimmäisinä vuosina, kun yhtiö perusti alueelle uusia puuntuotantoalueita. Paikalliset ihmiset olivat tyytyväisiä maanmuokkaukseen ja riisisatoon plantaasimetsätalousalueilla puiden ensimmäisinä kasvuvuosina. Puute työntekijöistä, puiden varjostus sekä pitkät etäisyydet kylistä plantaasialueille olivat suurimpia syitä, miksi paikalliset eivät halunneet käyttää heille tarjottuja plantaasialueita riisintuotantoon. Plantaasien puut olivat yleisesti hyvässä kunnossa, vaikka puissa esiintyi jonkin verran hyönteistuhoja sekä runkovaurioita. Suurimmat erot kylien välisessä normaalissa riisintuotannossa aiheutuivat maatalouskoneiden puutteesta sekä suurista etäisyyksistä. Yhtiöllä ei ollut tarjota työtä kaikille halukkaille. Tasaisimmat työansiot yhtiölle tehtävistä töistä saatiin kylissä, joissa oli eri kehitysvaiheissa olevia plantaasialoja. Tämä tutkimus osoitti, että Stora Enson kyläohjelma tarjoaa erilaisia etuja kylille sekä niiden kotitalouksille. Koko kylän tasolla positiivinen vaikutus oli infrastruktuurin kehittyminen, sillä kyläohjelmasta saaduilla tuloilla parannettiin vaihtoehtoisesti joko teitä tai sähkö- ja vesijärjestelmiä. Kotitalouksille positiivisia vaikutuksia olivat mm. paremmat työllistymismahdollisuudet sekä tuki viljelyn aloittamiseen plantaasialueella. Haasteena oli, että plantaasialuetta ei hyödynnetty täysimääräisesti ensimmäisten vuosien jälkeen. Haaste oli myös tulojen painottuminen plantaasien kiertoajan alkupäähän. Yhtiö näyttää muille puuntuotantoyhtiöille hyvänä esimerkkinä, miten samalla maa-alueella voi samaan aikaan kasvattaa puita sekä ruokaa. Kyläohjelmamallia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muiden maiden plantaasiviljelykohteissa soveltaen ohjelmaa kunkin maan kulttuurin tarpeisiin sekä yhteisöön sopivaksi.
Subject: plantation
taungya agroforestry
rural livelihoods
Lao PDR
Laos
developing countries
Southeast Asia
forest products
taungya plantaasimetsätalous
maaseudun toimeentulo
kehitysmaat
Kaakkois-Aasia
metsätuotteet


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Makkonen_Eedla_Pro_Gradu_2019.pdf 4.729Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record