Arjen valinnat osana ilmastotaistelua : sosiodemografisten tekijöiden yhteys ilmastoasenteisiin ja kestävään energiankulutukseen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906122654
Title: Arjen valinnat osana ilmastotaistelua : sosiodemografisten tekijöiden yhteys ilmastoasenteisiin ja kestävään energiankulutukseen
Author: Mäkelä-Korhonen, Tiina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906122654
http://hdl.handle.net/10138/303027
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kuluttajaekonomia
Consumer Economics
Konsumentekonomi
Abstract: Kuluttajien arki muodostuu asumisesta, ruoasta ja liikkumisesta. Näihin osa-alueisiin liittyvä kulutus luo rasitteen ilmastolle, sillä niihin suoraan tai epäsuorasti liittyvä energiankulutus aiheuttaa ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonepäästöjä. Ilmastonmuutos johtaa puolestaan syventyviin globaaleihin taloudellisiin sekä humanitaarisiin ongelmiin väestömäärän samalla kasvaessa. Olen tarkastellut tässä tutkimuksessa määrällisellä tutkimusotteella sosiodemografisten tekijöiden ja asuinpaikan suhdetta asenteisiin ilmastonmuutosta, yksilön vaikutusmahdollisuuksia sekä poliittisen ohjauksen välineitä kohtaan. Tämän myötä pyrkimyksenäni oli löytää näkökulmia, joiden avulla kestävää kulutusta ja entistä ekologisempien vaihtoehtojen käyttöönottoa olisi mahdollista edistää. Tutkimuksen empiirisessä osiossa hyödynnettiin vuoden 2016 European Social Survey -tutkimuksen Suomen aineistoa sen kattavuuden ja laadukkaan aineiston vuoksi. Aineiston analyysiin käytin tilastonkäsittelyohjelma SPSS: ää. Arkea ja kestävää kulutusta tarkasteltiin käytänteiden teoriaa hyödyntäen. Arjen käytänteet ovat rutinoituneita toimintamalleja, joiden tekemiseen ei kiinnitetä tietoisesti huomioita. Rutiinit muodostuvat helpottamaan arjen toimintaa, mutta hidastavat muutoksen aikaan saamista. Nämä rutiinit täytyy rikkoa, ja kuluttajilla tulee olla riittävät kannustimet uusiin käytänteisiin siirtymiseksi. Kulutusta voidaan muuttaa aiempaa kestävämmäksi joko sen määrää tai laatua muuttamalla. Teknologiset ratkaisut tarjoavat entistä ekologisempia vaihtoehtoja, mutta kulutuksen tasoa kansantaloudessa tulisi myös vähentää. Havaitsin analyysien perusteella koulutusasteella olevan positiivinen vaikutus ilmastonmuutosasenteisiin, todennäköisyyteen toimia energiaa säästävästi, näkemyksiin omista vaikuttamismahdollisuuksista ja vastuusta sekä poliittisen ohjauksen kannatukseen. Tulojen suhde asenteisiin kulki samansuuntaisesti koulutuksen kanssa. Iällä ja asuinpaikalla sen sijaan oli käänteinen vaikutus. Iän noustessa lisääntyi skeptisyys ja toiminta energian säästämiseksi väheni. Suurista kaupungeista maaseudulle siirryttäessä ilmiö oli saman suuntainen. Maaseudulla poliittisten ohjauskeinojen vastustus ilmastonmuutoksen hidastamiseksi oli suurinta. Havaintojeni mukaan huolestuneisuus ilmastonmuutoksesta ja kokemus yksilön vastuusta sekä mahdollisuuksista vaikuttaa omalla toiminnalla lisäsi sekä aktiivisuutta säästää energiaa että poliittisten ohjauskeinojen kannatusta. Koska arjen käytänteisiin sidottu kulutus on vahvasti rutinoitunutta, tarvitaan muutoksen ajamiseksi rutiinien rikkomista. Tähän vaaditaan kuluttajien oman roolin hahmottamista kokonaisuudessa, aiempaa kestävämpiin keinoihin siirtymisen tukemista sekä markkinatarjonnan ohjaamista poliittisin välinein. Koulutuksen ja nuorten rooli on tulkintani mukaan muutoksessa keskeinen.Everyday life of consumers revolves around housing, food and transport. Consumption related to these areas forms a burden to the atmosphere through direct or indirect energy consumption which causes climate warming GHG emissions. Climate change itself results in deepening global economic and humanitarian problems while the human populations constantly grows. In this quantitative study I researched the relationship between sociodemographic variables and residential location to attitudes towards climate change, possibilities of individual influence and political guidance of consumption. My target was to find perspectives on how to further sustainable consumption and the shift to ecological options. The empirical part drew on the 2016 European Social Survey’s Finnish material due to its comprehensiveness and the good quality. The data was analyzed using data processing program SPSS. Everyday life and sustainable consumption were studied using a practice theory approach. Everyday practices are routinized actions which are not actively given thought. Routines are formed to ease everyday life, but they stand as obstacles for change. These routines must be broken and there must be sufficient incentives for consumers to shift to new ways of executing practices. Consumption can be made more sustainable by changing its quality or quantity. Technological solutions offer more ecological options, but the level of consumption should be decreased as well. My analysis showed that education has a positive relationship with attitudes toward climate change, the probability to conserve energy, how one sees their own influence and responsibility as well as political guidance of consumption. Income had the same effect as education. Age and residential area had an opposite effect. With age grew skepticism and efforts to save energy dropped. Moving from large cities to the countryside the phenomenon was similar. Objection to political guidance was also strongest in the countryside. My observations showed that worriedness about climate change and perceived level of responsibility and possibilities of making change through one’s own actions increased the level of energy saving and the support for political guidance of consumption. Because consumption related to everyday practices is highly routinized breaking these routines is needed to enable change. This requires the understanding of one’s role as a consumer, supporting of the transition to more sustainable options of consumption and the guidance of market offerings through political decisions. In my opinion the role of education and young consumers in central in driving change.
Subject: sustainable development
sustainable consumption
ecological consumption
green consumption
everyday practices
routines
climate change
attitudes
energy
kestävä kehitys
kestävä kulutus
ekologinen kulutus
vihreä kulutus
arjen käytänteet
rutiinit
ilmastonmuutos
asenteet
energia


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record