”Se oma rooli pitää niinku hyväksyä” : assistenttien identiteettityö asiantuntijaorganisaatiossa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142933
Title: ”Se oma rooli pitää niinku hyväksyä” : assistenttien identiteettityö asiantuntijaorganisaatiossa
Author: Kytömaa, Elina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142933
http://hdl.handle.net/10138/303139
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, miten asiantuntijaorganisaation henkilöstö diskursiivisesti rakentaa identiteettejään uuden työn kontekstissa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on, miten asiantuntijaorganisaation henkilöstö tuottaa identiteettejä ja neuvottelee niistä kertomuksissaan. Identiteettiä lähestytään narratiivisen identiteetin käsitteen kautta, jolloin se ymmärretään yksilön jakamissa kertomuksissa diskursiivisesti rakentuvina ja kulttuurisista diskursseista ammentavina, jatkuvassa muutoksessa olevina käsityksinä omasta itsestään. Tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan tutkielma perustuu sosiaaliseen konstruktionismiin, jossa todellisuus nähdään kielellisesti sosiaalisissa käytännöissä rakentuvana. Teoreettinen viitekehys koostuu organisaatiotieteellisestä identiteettitutkimuksesta sekä työelämän muutosta koskevasta teoriasta. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat identiteettityö, identiteettineuvottelut, narratiivinen identiteetti, sosiaalinen identiteetti, sosiaalinen konstruktionsmi sekä niin sanottu uusi työ. Identiteettiä on tutkittu niin kasvatustieteen, psykologian, sosiologian kuin kauppatieteenkin tieteenaloilla. Kerronnallinen tutkimusote on viime vuosikymmeninä yleistynyt organisaatiotutkimuksessa ja se on yleinen varsinkin identiteettien tutkimuksessa. Niin sanottuihin tietointensiivisiin organisaatioihin sijoittuvissa identiteettitutkimuksissa pääpaino on ollut johdon ja asiantuntijoiden identiteeteissä ja samastumisessa, mutta assistenttien identiteettien rakentumisesta ei ole juurikaan tutkimustietoa. Tutkimus toteutettiin narratiivisena tutkimuksena asiantuntijapalveluita tarjoavassa organisaatiossa. Narratiivis-episodisiin haastatteluihin osallistui seitsemän organisaation assistenttia kesällä 2018. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Ne analysoitiin käyttäen pääasiassa diskurssianalyysiä, joka otti vaikutteita jäsenkategorioiden analyysistä ja positioanalyysistä. Kertojat rakentavat identiteettiään diskurssien ja sosiaalisten identiteettien ohjaamina. Keskeisenä identiteettityön resurssina on assistenttien sosiaalinen identiteetti, jota tuotetaan kertomuksissa ennen kaikkea erontekoina asiantuntijoihin. Assistenttien sosiaaliseen identiteettiin näyttää liittyvän alhaisen statuksen kokemus ja asemoituminen organisaatiohierarkian alimmalle tasolle. Sosiaalisessa identiteetissä on tunnistettavissa leimaavia piirteitä, kuten rajoitettua toimijuutta ja uhanalaisuuden kokemusta. Myönteistä identiteettiä rakennetaan pääosin performatiivisesti suhteessa organisaation ulkopuolisiin tahoihin asemoitumalla eliitti-organisaation jäseneksi, laajentamalla työnkuvaa perinteisen assistenttityön ulkopuolelle, vastapuheella tai yksilöllisellä erottautumisella. Toisaalta myös omaan tiimiin tai työpareihin samastumisella voidaan rakentaa myönteisiä itsekäsityksiä. Tutkielmassa tuotettu organisaatiotodellisuus heijastelee uuden työn järjestyksille tyypillisiä diskursseja. Keskeisin analyysin pohjalta tunnistettu diskurssi on yhteiskunnassammekin laajemmin tunnistettavissa oleva jatkuvan kehittymisen diskurssi, joka kytkeytyy organisaatiossa toteutettuun palkitsemisjärjestelmän uudistukseen. Diskurssiin liittyy ristiriitoja ja jännitteitä, jotka vaikuttavat identiteettien rakentumiseen monella tapaa.In this study I consider how the personnel of a professional organization narratively construct their identities in the context of the “new work”. A specific focus of the study is how the personnel discursively produce and negotiate their identities in their narratives. I approach identity through the concept of narrative identity, which is understood to consist of discursive, dynamic and constantly changing self-concepts that are rooted in cultural discourses and shared and produced in various identity narratives. The study is rooted in social constructionism, in which the reality is seen to be constructed linguistically in social practices. The theoretical framework consists of organization study, and theories relating to the change of work-life in the postmodern society. The key concepts of the study are identity work, narrative identity, social identity, social constructionism and the socalled new work. Identities have been studied in various academic fields such as educational sciences, psychology, sociology and economic sciences. Over the past decades, the narrative approach has become popular in organization studies, and it has been applied especially in the studies of identities. The majority of identity studies in knowledge-intensive companies have focused on manager identities and identification, while assistants’ identities remain a quite unexplored topic of research. The study is a narrative study in a professional organization specializing in demanding expert services. Seven assistants participated in the narrative-episodic interviews in the summer of 2018. The interviews were recorded and transcribed. The transcripts were analysed mainly using discourse analysis influenced by membership categorization analysis as well as position analysis. According to the study, the major narrative resource is the social identity of assistants, produced mainly by making distinctions between assistants and other parties, mainly experts. The social identity of assistants is defined by low status. The narrators position themselves on the lowest level in organizational hierarchy. The social identity seems to carry stigmatized characters such as limited agency and sense of insecurity. Positive identities are contrcuted by positioning oneself as a member of an elite organization, by broadening the job description to include other duties than traditional assistant work, or through other means of individual differentiation. Identification with teams or experts as working partners may also produce positive identities. The organizational reality produced in the narratives reflects typical discourses in the context of the new work. The major discourse identified in the study is the discourse of constant individual development, which seems to be institutionalized in the recent bonus scheme reformation. The discourse involves contradictions that shape identity constructions in multiple ways.
Subject: Identiteettityö
narratiivinen identiteetti
sosiaalinen identiteetti
sosiaalinen konstruktionismi
uusi työ
Subject (yso): identity work
narrative identity
social identity
social constructionism
new work
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record