Vanhoillislestadiolaisen liikkeen jättäneiden kokemuksia irtautumisen merkityksestä vanhemmuudelle

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142893
Title: Vanhoillislestadiolaisen liikkeen jättäneiden kokemuksia irtautumisen merkityksestä vanhemmuudelle
Author: Kupsala, Tuuli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142893
http://hdl.handle.net/10138/303157
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä vanhoillislestadiolaisuudesta irtautuminen merkitsee vanhemmuuden näkökulmasta. Ensimmäinen tutkimuskysymys koski sitä, miten vanhemmat olivat kokeneet vanhoillislestadiolaisuuden vaikuttaneen vanhemmuuteensa ja kasvattajuuteensa. Toinen tutkimuskysymys kysyi, mitä liikkeestä irtautumisen koettiin merkinneen vanhemmuuden ja kasvattajuuden näkökulmasta. Tutkimus oli tarpeellinen, sillä uskonnollisista yhteisöistä irtautumista ei ole aiemmin tutkittu juuri vanhemmuuteen tarkentuen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen aineistona toimi kymmenen vanhemman omakohtaisista kokemuksistaan kirjoittamat kirjoitelmat. Kaikki vanhemmat olivat tul-leet ensikertaa vanhemmiksi vielä vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluessaan, mutta sittemmin irtautuneet liikkeestä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Kokemukset vanhoillislestadiolaisesta vanhemmuudesta vaihtelivat sen mukaan, kuinka voimakkaasti lestadiolaiseksi oltiin identifioiduttu. Vanhemmaksi tulemista ja kasvatuksellisia valintoja olivat ohjanneet omaksuttu uskonnollinen maailmankuva, halu kuuliaisuuteen tai koettuihin sosiaalisiin paineisiin taipuminen kyseenalaistamisesta huolimatta. Vanhemmat kokivat, etteivät omat elämän- tai vanhemmuuden valinnat olleet olleet täysin omakohtaisia. Kaikki vanhemmat olivat toteuttaneet edes vähän uskonnollista kotikasvatusta. Liikkeestä irtautuminen koettiin henkilökohtaisena ja koko perhettä koskevana elämänmuutoksena. Irtautumispäätökset olivat olleet perheen yhteisiä, puolisoiden vuorotellen tekemiä tai vain toista puolisoa koskettaneita. Vain toisen puolison irtautuminen hankaloitti usein tilapäisesti perhe-elämää. Päätös edellytti neuvottelua kasvatuksesta lasten jäädessä usein liikkeen vaikutuspiiriin. Irtautuminen merkitsee vähintään vapautta ajatella itsenäisesti vanhempana ja kasvattajana. Jos puolison kanssa löydetään kompromisseja mahdollisista katsomuksellisista eroista huolimatta, merkitsee irtautuminen myös vapautta toimia parhaakseen katsomallaan tavalla ja kokemusta vanhemmuuden omakohtaistumisesta. Suhtautuminen uskonnolliseen kotikasvatukseen vaihteli. Irtautumisen myötä vanhemmille oli tärkeää kunnioittaa ja huomioida lasten omia näkemyksiä.The purpose of this Master’s Thesis is to explore how disaffiliation from Conservative Laestadianism impacts parenthood. The first research examined how parents felt Conservative Laestadianism had influenced their parenthood and their parenting. The second research question studied the subjective implications of religious disaffiliation on parenthood and parenting. The originality and importance of this thesis derive from the fact that religious disaffiliation had not been previously researched from the particular viewpoint of parenthood. This qualitative research applied inductive content analysis on a corpus of ten autobiographical essays reflecting on their authors’ experiences about disaffiliation, parenthood and parenting. All authors had become parents while still belonging to the Conservative Laestadian movement and had subsequently left the movement. Experiences about conservative laestadian parenthood varied depending on the former degree of self-identification as a conservative laestadian. The very fact of having children as well as parenting decisions had been driven by an embraced religious worldview, obedience or compliance with experienced social pressure regardless of contradictory opinions. Parents felt that their life choices or parental choices had not been fully personal. All parents had given religious upbringing at least to some extent. Disaffiliation had been experienced as a lifestyle change for the leaving individual as well as for the whole family. Disaffiliation had been, depending on the cases, simultaneous, mutual decisions of both parents, non-simultaneous decisions of both parents, or unilateral decisions of one the parents. Situations where only one of the parents had left the movement complicated at least temporarily family life. Disaffiliation required in this case negotiation about parenting, with children often remaining under the influence of the Conservative Laestadian movement. Disaffiliation leads to the freedom of thinking independently as a parent and an educator. If compromises are found with the partner despite potential beliefs differences, disaffiliation can also lead to the freedom of acting as seen fit and to parenthood being experienced more personally. Attitudes towards religious upbringing after disaffiliation varied and parents valued respecting and taking into consideration their children’s own views.
Subject: vanhoillislestadiolaisuus
uskonnollisista yhteisöistä irtautuminen
vanhemmuus
kotikasvatus
uskonnollinen kotikasvatus
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kupsala_Tuuli_Pro_gradu_2019.pdf 806.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record