Koulua vai kerhotoimintaa? : Toiminta-alueittainen opetussuunnitelma tasa-arvon ilmentäjänä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142918
Title: Koulua vai kerhotoimintaa? : Toiminta-alueittainen opetussuunnitelma tasa-arvon ilmentäjänä
Author: Jussila, Tiia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142918
http://hdl.handle.net/10138/303170
Thesis level: master's thesis
Abstract: Toiminta-alueittainen opetus on vähemmän tutkittu erityisopetuksen muoto. Oppilaan opetus voi-daan järjestää toiminta-alueittain, jos hän ei pysty oppiaineiden tavoitteisiin. Toiminta-alueita on viisi: kommunikaatiotaidot, sosiaaliset, motoriset, kognitiiviset ja päivittäiset taidot. Nämä osa-alueet ovat säilyneet kymmeniä vuosia samanlaisina, perusopetuksen opetussuunnitelman muuten päivittyessä. Tästä syystä oli tarpeellista selvittää mitä mieltä opettajat siitä ovat. Tutkimuksen tarve syntyi InTo -hankkeen kautta. Hanketta perusteltiin muun muassa toiminta-alueittaisen opetussuunnitelman puutteilla. Opettajien käsityksistä oli selkeästi huomattavissa näkökulmia, jotka liittyivät tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tulkita toiminta-alueittaisessa opetuksessa työskentelevien opettajien käsitysten kautta toiminta-alueittaista opetussuunnitelmaa tasa-arvon ilmentäjänä. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on tarkasteltu niin opettajuuden kuin oppilaiden kautta, toiminta-alueittaiseen opetussuunnitelmaan peilaten. Tarkastelen toiminta-alueittaisen opetussuunnitelman tasa-arvoa neljästä näkökulmasta: TOI-opetussuunnitelma opettajan työkaluna, TOI-oppilaan opetuksen tavoitteellisuus, moninaisuuden huomioiminen TOI-opetussuunnitelmassa sekä opettajan rooli TOI-opetussuunnitelman tulkitsijana. Aineistoni koostui 18:sta toiminta-alueittaisen opettajan haastattelusta. Haastattelut oli tehty kevään ja syksyn 2018 aikana neljässä Suomen kunnassa. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jonka aineiston analyysimenetelmänä käytin fenomenografista analyysia. Tutkimukseni tuloksien visualisoimisessa mukailin fenomenografian tukena Attride-Stirlingin (2001) teemaverkkomallia. Tulokset osoittivat, että opettajien käsitysten mukaan toiminta-alueittainen opetussuunnitelma kaipaa terävöittämistä ja konkreettisuutta. Sen toiminta-alueet ovat hyvät, mutta se ei ole opettajille toimiva työkalu. Opettajan rooli toiminta-alueittaisessa opetuksessa sisältää paljon valtaa ja vastuuta opetussuunnitelmien erilaisten käyttömahdollisuuksien ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi. Oppilaiden tavoitteellinen opiskelu ei ole turvattu nykyisen toiminta-alueittaisen opetussuunnitelman kautta, sillä yleisluontoisuudellaan tavoitteiden löytäminen oppilaille on haastavaa ja opettajan harkinnan varassa. Tuloksista ilmeni myös, että toiminta-alueittaisten oppilaiden kirjon sisällyttäminen toiminta-alueittaiseen opetussuunnitelmaan on haastavaa.Studying by activity areas is less examined topic in the field of special education. Students’ educa-tion can be arranged by activity areas if the pupil is unable to meet the subjects’ objectives. There are five activity areas: communication skills, social, motor, cognitive and day-to-day skills. These areas have retained their form for tens of years, while the core curriculum has been updated. Because of that, it was necessary to find out what the teachers think of it. The need for this research was created through the InTo -project. The project was justified e.g. by the lacks in the activity areas curriculum. It was possible to notice perspectives in teachers’ conceptions, which related to equality. The purpose of this study is to interpret, through the conceptions of the teachers who are working with the activity areas curriculum, how the activity areas curriculum embodies equality. Equality has been examined via both teachers’ and pupils’ perspectives, reflecting it to activity areas curriculum. I examine the equality of activity areas curriculum from four perspectives: The curriculum as a tool for teaching, the teaching goals of the student, the recognition of diversity of the pupils in the activity areas curriculum and the teacher’s role as an interpreter of the curriculum. My material consisted of 18 interviews from teachers who work with activity areas curriculum. The interviews were conducted during the spring and autumn of 2018 in four different Finnish municipalities. My re-search is a qualitative study. I used phenomenography in the analysis of the data. To visualize my results, I adapted Attride-Stirlings (2001) thematic network system. The results showed that, according to the teachers’ perceptions, the activity areas curriculum needs to be sharpened and concretized. Its areas of activity are good, but it is not functional teachers working tool. The role of the teacher in the activity areas education includes a great deal of power and responsibility because of the different possibilities to use and interpret curricula. The students’ goal-oriented learning is not secured through the current activity areas curriculum, as it is challenging to find goals from it because of its generality. Goals are also developed under teachers’ consideration. The results also showed that the inclusion of the spectrum of pupils in the activity areas curriculum is challenging.
Subject: Tasa-arvo
toiminta-alueittainen opetussuunnitelma
erityisopetus
Discipline: Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Jussila_Tiia_Pro_gradu_2019.pdf 816.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record