"Nyt mä voin syödä ihan mitä vaan!" : Ruokayliherkistyneiden kokemuksia DNRS-ohjelman vaikutuksista arjen ruokailuun

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142952
Julkaisun nimi: "Nyt mä voin syödä ihan mitä vaan!" : Ruokayliherkistyneiden kokemuksia DNRS-ohjelman vaikutuksista arjen ruokailuun
Tekijä: Holopainen, Maarit
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2019
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142952
http://hdl.handle.net/10138/303185
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Kotitaloustiede
Home economics
Hushållsvetenskap
Tiivistelmä: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla ja vertailla ruokayliherkän arkea ennen- ja jälkeen limbisen järjestelmän kuntoutukseen perustuvan Dynamic Neural Retraining System eli DNRS-ohjelman harjoittelua. Tutkimuksessa ensimmäisenä tutkimustehtävänä on kuvailla, millaista ruokayliherkistyneen henkilö arki on ja miten ruokayliherkkyydet vaikuttavat arkeen. Toisena tutkimustehtävänä puolestaan on kuvailla, millä tavoin DNRS-ohjelma on vaikuttanut ruokayliherkän arkeen ja mikä merkitys muutoksilla on ollut tutkittaville. Aiemmat tutkimukset osoittavat ruokayliherkkyyden alentavan selvästi yksilön ja hänen perheensä koettua hyvinvointia ja elämänlaatua. Tutkimuksen otos koostuu kuudesta haastateltavasta, joilla oli monentasoisia ruokayliherkkyyksiä ja kemikaaliyliherkkyyksiä, joiden kuntouttamiseen he olivat hyödyntäneet DNRS-ohjelmaa. Haastateltavat edustivat molempia sukupuolia eri puolilta Suomea ja olivat iältään 28–45-vuotiaita. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja analysoitiin laadullisin menetelmin sisällönanalyysin avulla, jossa hyödynnettiin International Classification of Function-luokittelua (ICF). Tämän pohjalta luotiin ruokayliherkän arkea ja toimintakykyä kuvaava malli, joka tuo ilmi ruokayliherkkyyden vaikutukset arjen eri osa-alueisiin. Samalla mallilla kuvaillaan tilannetta myös sen jälkeen, kun haastateltavat olivat päättäneet DNRS-ohjelmaan liittyneen kuuden kuukauden kuntoutumisjakson. Tämän tutkimuksen mukaan ruokayliherkkyys vaikuttaa merkittävästi yksilön arkeen ja koettuun hyvinvointiin. Ruokayliherkkyys vaikuttaa hyvinvointiin esimerkiksi rajoittamalla suorituksia ja osallistumista. Yksilön toimintakykyä heikentävät erilaiset ympäristötekijät, kuten ruoan vaikea saatavuus ja negatiivinen asenneympäristö. Lisäksi ruokarajoitusten määrittämä arki koetaan stressaavana, koska siihen liittyy merkittävästi suunnittelua ja muuta metatyötä, joka kuluttaa yksilön voimavaroja. Tämän tutkimuksen mukaan ruokayliherkkyydestä kuntoutumisella on yksilölle hyvin suuri merkitys, jossa korostuvat arjen helpottuminen ja yksilön psykososiaalinen hyvinvointi. Ruokayliherkkyyden lievenemisen myötä myös ruokaan liittyvät tunteet muuttuvat positiivisemmiksi.The purpose of this study is to describe and compare the everyday life of the people with food hypersensitivity, after taking part of limbic system training of Dynamic Neural Retraining System, the DNRS program. The first research task in this study is to describe what kind of every day life is a person with food hypersensitivity living and how food hypersensitivities affect different aspects of everyday life. The second research task is to describe how the DNRS program has affected the every day life of a person with food hypersensitivities and what kind of importance the changes have had. Earlier studies show that food sensitivity lowers the well-being and quality of life experienced by the individuals and their family. The sample of the study consists of six interviewees with multiple levels of food sensitivities and chemical sensitivities, which they had used DNRS to rehabilitate. The interviewees represented both sexes from all over Finland and were 28–45 years of age. The study material was collected by semi-structured theme interviews and analyzed by qualitative methods using International Classification of Function Classification (ICF) as content analysis. On this basis, a model of food-sensitive daily life and functional ability was created, which shows the effects of food sensitivity on various aspects of everyday life. The same model describes the situation even after the respondents had decided on a six-month rehabilitation period for the DNRS program. According to this study, food hypersensitivity has a significant impact on the individual's everyday life and on the well-being. Food hypersensitivity affects well-being, for example, by limiting performance and participation, and makes it more difficult for the individual to function through environmental factors. In addition, everyday food restrictions are perceived as stressful, as it involves significant planning and other meta-work that consumes individual resources. According to this study, rehabilitation of food hypersensitivity is of great importance to the individual, with emphasis on easier everyday life and psychosocial well-being of the individual. With relieved food hypersensitivity, food-related emotions also become more positive.
Avainsanat: DNRS
ruokayliherkkyys
limbinen järjestelmä
hyvinvointi
ruoka-allergia
arki
toimintakyky
Asiasanat (yso): ruoka-allergia
DNRS
arki
ruokayliherkkyys


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Holopainen_Maarit_Pro_gradu_2019.pdf 872.6KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot