Pekka Peura ja oppimisen vapautusliike – Retorinen analyysi opetuksen uudistamisen puheesta Ylen Koulukorjaamossa

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142894
Title: Pekka Peura ja oppimisen vapautusliike – Retorinen analyysi opetuksen uudistamisen puheesta Ylen Koulukorjaamossa
Author: Petters, Melissa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tutkielmassani analysoin Ylen Koulukorjaamo-sarjan retoriikkaa osana opettaja Pekka Peuran ympärillä pyörinyttä mediakohua. Tutkielmani tarkastelee suomalaisen median koulupuhetta ja luo ymmärrystä siitä, miten ja miksi koulusta ja opetuksen uudistamisesta puhuminen on mediassa aina ajankohtaista. Kansainvälisessä tutkimuksessa mediaa on kutsuttu julkisen, negatiivissävytteisen koulupuheen suunnannäyttäjäksi. Median koulupuhetta ohjaavat paitsi institutionaaliset käytännöt myös ensisijaiset määrittelijät ja autoritääriset äänet. (Thomas 2006.) Kouluhistorioitsija Jari Salmisen (2012) mukaan kasvatukselta odotetaan jatkuvaa muuntautumiskykyä, ja siksi koulupuhetta leimaavat edistys- ja kriisipuhe, joiden keskiössä on opetuksen uudistaminen. Kasvatussosiologi Hannu Simolan (2002) mukaan koulureformien diskursiivista perustaa on tutkittu vähän. Siksi kysyinkin tutkielmassani, miten Koulukorjaamon artikkeleissa puhutaan koulusta ja opetuksen uudistamisesta ja millaisia välineitä retorinen analyysi tarjoaa tämän puheen tulkitsemiseen. Menetelmät. Tutkimusaineistoni koostui yhdeksästä digitaalisesta uutisartikkelista, jotka julkaistiin osana Yle Uutisten Koulukorjaamo-sarjaa keväällä 2016. Retoriikan tutkija Joan Leachin (2000) mallin ohjaamana tarkastelin erityisesti artikkelien retorista tilannetta, puhetyyppejä ja retorisia keinoja. Tulokset ja johtopäätökset. Koulukorjaamossa opetuksen uudistamisen puhetta tuotetaan ylistyspuheella, jossa hehkutetaan uutta, yksilöllistä oppimismallia. Koulukorjaamo pyrkii vakuuttamaan yleisönsä siitä, että malli tarjoaa oppimisen uudistamiseen parhaan mahdollisen ratkaisun. Tätä tuetaan oikeuspuheella, jossa yksilöllinen oppimismalli todetaan voittajaksi ja perinteinen opetus häviäjäksi. Poliittisella puheella vedotaan oppilaan etuun ja suostutellaan yleisöä päivittämään käsitystään hyvästä oppimisesta, johon liitetään oppimaan oppimisen ja henkisen hyvinvoinnin tavoitteet. Puheen suostuttelevuutta peitetään kannustamalla yleisöä osallistumaan näennäisesti avoimeen ja tasapuoliseen keskusteluun. Metaforien ja hyvän oppimisen määritelmien osalta Koulukorjaamon retoriikka poikkeaa aiemmasta koulupuheen tutkimuksesta, mikä tarjoaa hedelmällisen lähtökohdan jatkotutkimukselle.In my thesis I examine the educational discourse in the Finnish media represented by the Koulukorjaamo series which was part of the media uproar around teacher Pekka Peura in spring 2016. The research material consists of nine digital newspaper articles published by Yle News as part of the Koulukorjaamo series. My aim is to discover how and why school and education reform are constantly topical issues in the media. Previous international research has pointed to an agenda-setting function of the media in public educational discourse. Not only institutional practices but also concepts such as primary definers and authoritative voices have been argued to be responsible for the construction of educational discourses in the media. (Thomas 2006.) Educational historian Jari Salminen (2012) contends that the constant adaptability expected of education creates crisis and progress discourses that warrant school reform. Educational sociologist Hannu Simola (2002) points out that there are few studies on the discoursive nature of school reforms. Thus, the main question in my thesis is how the articles in the Koulukorjaamo series discuss pedagogical reform. Furthermore, I offer an interpretation of this discussion via the “steps of rhetorical analysis” outlined by Joan Leach (2000), i.e. the rhetorical situation, the types of persuasive discourse and the five rhetorical canons. The rhetorical analysis shows that the discourse of pedagogical reform in Koulukorjaamo is based on epideictic discourse, which praises the new, individual learning model. The articles aim to persuade the audience that this model is the best way to reform pedagogy and school. The aim is supported by forensic and liberative rhetoric, the latter of which invokes the benefit to students and persuades the audience to update their idea of ideal learning to embrace the objectives of mental well-being and learning to learn. The persuasiveness of the discourses is covert as the audience is invited to participate in a discussion that merely appears open and unbiased. Unique rhetorical features of the Koulukorjaamo articles, such as unexpected metaphors and definitions of good learning have been undiscussed in previous research on educational discourse, and thus form a fruitful starting point for further investigation.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201906142894
http://hdl.handle.net/10138/303191
Date: 2019
Subject: retoriikka
retorinen analyysi
koulupuhe
Koulukorjaamo
Subject (yso): retoriikka
koulupuhe
retorik
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Petters_Melissa_Pro_gradu_2019.pdf 2.084Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record