Kotitalouden oppimistulosten arviointi – sukupuolen ja tasa-arvon välinen yhteys

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142948
Title: Kotitalouden oppimistulosten arviointi – sukupuolen ja tasa-arvon välinen yhteys
Author: Erämo, Ilona
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142948
http://hdl.handle.net/10138/303196
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aiempien tutkimusten perusteella peruskoulussa ilmenee sukupuolten välistä epätasa-arvoa, kuten sukupuoleen perustuvia luokitteluja ja stereotypioita. Oppimistulosten arvioinnit ovat nostaneet esiin koulutuksen tasa-arvokysymyksiä, sillä niiden perusteella tytöt menestyivät poikia paremmin valtaosassa oppiaineita. Myös kotitalouden arvioinnissa tyttöjen tulokset olivat poikien tuloksia parempia. Tässä tutkimuksessa selvitetään keskimääräistä parempiin kotitalouden oppimistuloksiin yhteydessä olevia opetuksen käytäntöjä sukupuolten väliset erot huomioiden. Tavoitteena oli selvittää, mitkä opetuksen käytännöt olivat kotitalouden arviointiaineiston perusteella yhteydessä keskimääräistä parempiin oppimistuloksiin sekä mitkä tekijät eroja selittivät oppilaiden ja opettajien näkökulmista. Tutkimuksen aineisto on osa vuonna 2014 toteutettua kansallista kotitalouden oppimistulosten arviointihanketta (Venäläinen & Metsämuuronen, 2015). Oppilasaineiston muodostaa 3541 9. vuosiluokan oppilasta ja opettaja-aineiston 163 kotitalousopettajaa. Määrällistä aineistoa analysoitiin tilastollisin monimuuttujamenetelmin: decision tree -analyysillä, perinteisellä ex-ploratiivisella faktorianalyysilla sekä lineaarisella regressioanalyysilla. Keskimääräistä parempiin kotitalouden oppimistuloksiin oli yhteydessä esimerkiksi oppituntien hyvä ilmapiiri, arvosanan määräytymisperusteiden kertominen ja oppilaiden ideoiden ja toiveiden huomiointi. Eniten oppilaiden kokonaisosaamiseen faktorianalyysin perusteella vaikutti monipuolinen opettaja (F4), jolle oli tyypillistä käyttää erilaisia opetus- ja arviointimenetelmiä. Poikien ja tyttöjen oppimistuloksiin vaikuttivat osittain erilaiset käytännöt: pojilla osaamista nosti myös omia käsityksiä muodostamaan haastava, omasta arjesta asioita poh-timaan auttava opettaja (F2). Tytöillä osaamisen kasvuun taas vaikutti erittäin asiantunteva opettaja (F5). Osaamisen parantamiseksi opettajien kannattaisi muun muassa huomioida oppilaiden ideoita ja toiveita sekä kertoa kurssin alussa arvosanan määräytymisperusteet. Kotitalousopetuksella tulisi olla kosketuspintaa niin tyttöjen kuin poikien arkeen. Erityisesti poikien opiskelumotivaatiota kannattaisi pyrkiä kasvattamaan tuomalla opetussisältöihin poikien arkielämän asioita. Opettajan- ja täydennyskoulutuksella tulisi myös varmistaa, että opettajilla on ajantasaista ja monipuolista osaamista erilaiset oppijat huomioivien opetus- ja arviointimenetelmien käyttöön.Previous research shows signs of gender inequality in comprehensive school, such as gender-based classifications and stereotypes. The assessments of learning outcomes have raised the issue of equality in education, as on the basis of them, girls succeeded over boys in most of the subjects. In addition, these assesments show that in home economics girls´ results were better than boys´ results. This study explores the teaching practices associated above-average learning outcomes of home economics, taking gender differences into account. The aim was to research which teaching practices, on the basis of home economics assessment data, were related to above-average learning outcomes, and which factors explained the differences from students´ and teachers´ perspective. The data is part of the national assessment of learning outcomes in home economics, which took place in 2014 (Venäläinen & Metsämuuronen, 2015). The student data consists of 3541 9th grade students and the teacher data of 163 home economics teachers. Quantitative data was analyzed by multivariate statistical methods: decision tree analysis, traditional explorative factor analysis, and linear regression analysis. As result, a good atmosphere in the classroom, sharing the grade criteria at the beginning of the course and taking the students' ideas and wishes into account were associated with the above-average learning outcomes of home economics. Based on factor analysis, the biggest influence on students' total competence had the diverse teacher (F4), who was characterized by the use of different teaching and assessment methods. The learning outcomes of boys and girls were partly influenced by different practices: boys' outcomes were also raised by a teacher who challenged their own perceptions and helped to reflect issues from the perspectives of their own life (F2). The girls' outcomes were raised by a very professional teacher (F5). To improve learning outcomes the teachers should, i. a., take the students' ideas and expectations into account and explain the criteria for the grade at the beginning of the course. Home economics education should be connected to both girls and boys everyday lives. In particular boys' learning motivation could be improved by bringing the everyday life of boys into the learning contents. Teacher education and in-service training should also ensure that teachers have up-to-date and versatile know-how for using teaching and assessment methods that take diverse learners into account.
Subject: Kotitalous
oppimistulokset
arviointi
perusopetuksen opetussuunnitelma
tasa-arvo
sukupuoli
Discipline: Kotitaloustiede
Home economics
Hushållsvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Eramo_Ilona_Pro_gradu_2019.pdf 1.202Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record