Opettajan draamatunnilla antama palaute

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning sv
dc.contributor.author Tonteri, Erik
dc.date.accessioned 2019-06-14T23:17:54Z
dc.date.available 2019-06-14T23:17:54Z
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201906142901
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/303198
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista palautetta opettaja antaa oppilailleen draamatunnin aikana. Lisäksi selvitetään, miten opettajan antama palaute vaikuttaa luokkahuoneilmapiiriin. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että opettajat eivät anna oppilailleen tarpeeksi tarkkaa palautetta, vaan palaute on suurelta osin epätarkkaa. Aikaisempien tutkimusten perusteella myös tämän tutkimuksen hypoteesina on, etteivät opettajat anna oppilailleen tarpeeksi tarkkaa palautetta. Tutkimuksessa esitelty tutkimuskirjallisuus käsittelee jatkuvaa arviointia ja jatkuvan arvioinnin edellyttämää palautetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuutta opettajan vuorovaikutustaitojen merkityksestä hänen palautteenantoonsa, palautteen merkityksestä oppilaiden koulumenestykselle, sekä palautteen roolista draamakasvatuksessa. Tutkimuksen aineistona toimivat kahdeksan videoitua draamatuntia. Havainnoitavina toimivat neljä opettajaa, jotka ovat suorittaneet draamakasvatuksen opintojensa sivuaineena. Jokaiselta opettajalta havainnoitiin kaksi draamatuntia. Draamatuntien palautteet kirjattiin ylös erilliseen taulukkoon, johon palautteet jaoteltiin teemoittain. Aineiston tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen sisällönanalyysi, koska tutkimuksessa tarkasteltiin palautteenantoa arkisena ilmiönä. Opettajan draamatunnilla antamasta palautteesta jopa 63% kohdistui oppilaan käyttäytymisen ohjaamiseen. Opettajan antamasta palautteesta 28% oli epätarkkaa ylistämistä, kun taas tarkan palautteen määrä oli 8%. Sen sijaan epätarkkaa kielteistä palautetta esiintyi aineistossa vain yhden kerran, jolloin määräksi saatiin pyöristettynä 1%. Tuloksia verratessa luokkien vuorovaikutusilmapiirin laatuun, todettiin myönteistä palautetta eniten antavien opettajien luokissa olevan laadukkaampi vuorovaikutusilmapiiri. Lisäksi eniten tarkkaa palautetta antaneen opettajan luokassa oli kaikkein korkein vuorovaikutusilmapiirin laatu. fi
dc.description.abstract The purpose of this study is to examine, what kind of feedback the teacher gives to his/her students during drama lesson. The study also examines, what kind of effects the feedback given by the teacher has for the atmosphere in classroom. The latest researches point out that teachers don’t provide enough specific feedback for their students. Instead, the feedback is often inaccurate. The hypothesis of this study is also, that teachers don’t provide enough specific feedback for their students, as the previous studies show. The earlier literature presented in this study addresses formative assessment and the feedback that formative assessment requires. The literature of this study is also based on the significance of teacher’s interaction skills on his/her ways to give feedback, the significance of feedback for the school achievement of the students, and the feedback in drama education. The data of this study consists of eight video recorded drama lessons. There were four observed teachers, who have graduated with drama education as their secondary subject. Two drama lessons per teacher were observed. The feedbacks occurred from the data were marked on chart, where the feedbacks were divided in themes. The research method of the study is qualitative content analysis, because the feedback was examined as everyday phenomena. 63% of the feedback that was given by the teacher was directed to the behaviour of the student. 28% of the feedback was inaccurate glorification, and the amount of specific feedback was only 8%. Whereas the amount of inaccurate negative feedback was 1%, when rounded up. There was only one marked inaccurate negative feedback. When the results were compared to the quality of classroom’s atmosphere, the study found out that the teachers, who give positive feedback the most, have also higher quality in their classroom’s interaction atmosphere. In addition, the teacher who gave specific feedback the most, had the highest quality of interaction atmosphere in his/her classroom. en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Oppimista tukeva palaute
dc.subject vuorovaikutustaidot
dc.subject motivaatio
dc.subject draamakasvatus
dc.title Opettajan draamatunnilla antama palaute fi
dc.title.alternative Feedback from the teacher in drama lesson und
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201906142901

Files in this item

Files Size Format View
Tonteri_Erik_Pro_Gradu_2019.pdf 542.2Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record