Suomalaisten matematiikan aineenopettajaopiskelijoiden uskomukset, niiden yhteydet ja taustat

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten sv
dc.contributor.author Myllyaho, Lalli
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201906183006
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/303302
dc.description.abstract Tämä tutkimus käsittelee matematiikan aineenopettajaopiskelijoiden uskomuksia. Uskomuksilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteys opettajan luokkahuonekäytökseen ja käsityksiin opettamisesta (mm. Thompson, 1992; Schoenfeld, 1998). Tämän vuoksi tulevien opettajien uskomusten tutkiminen on hyödyllistä opettajankoulutuksen kannalta. Tutkimus keskittyy nimenomaan suomalaisten aineenopettajaopiskelijoiden matematiikka- ja pystyvyysuskomuksiin. Matematiikkauskomukset jaetaan yleisiin matematiikkauskomuksiin ja näiden ilmenemiseen opetuksessa. Pystyvyysuskomuksia puolestaan kartoitetaan erikseen matemaattisina ja pedagogisina pystyvyysuskomuksina. Dionnen (1984), Ernestin (1991) sekä Grigutschin ja Törnerin (1998b) tutkimukset ja ajatukset matematiikkauskomusten määrittelyssä muodostavat tutkimuksen käsitteelisen ytimen.Pystyvyysuskomuksissa nojataan puolestaan Banduran (1986) määrittelyyn. Aineisto kerättiin syksyllä 2018 käyttäen likert-asteikollisista väittämistä koostuvaa kyselylomaketta. Vastausten pohjalta koostettiin pääasiassa kvantitatiivisin menetelmin tuloksia uskomusten esiintymisestä yleensä, eri uskomusulottuvuuksien välisistä korrelaatioista sekä miten opiskelijoilta kartoitetut opintoihin liittyvät erilaiset taustatekijät mahdollisesti selittäisivät tuloksia. Lisäksi vastaajien uskomuksia vertailtiin sen mukaan, mitä heille kyselyssä kuvailluista opetustavoista he pitivät tehokkaimpana ja mieluisimpana. Vastaajat näyttävät suhtautuvan matematiikkaan ja sen opetuksen eri tavalla. Eroista huolimatta matematiikkaa yleisesti kuvaavat väitteet kuitenkin korreloivat niitä vastaavien väitteiden kanssa opetuksessa. Yleisillä uskomuksilla matematiikasta vaikuttaa siis olevan yhteys uskomuksiin matematiikan opetuksesta. Lisäksi pystyvyysuskomukset korreloivat tiettyjen opetukseen liittyvien väitteiden kanssa ja näyttävät olevan yhteydessä siihen, minkä matematiikan osa-alueiden vastaaja uskoo olevan tärkeitä opettaa. Uskomukset poikkesivat jonkin verran sen mukaan, millaista opetusta vastaaja piti tehokkaimpana. Samoin eroja oli sen mukaan, millaista opetusta vastaaja piti itselleen mieluisimpana. Tämä näyttäisi antavan lisävahvistusta sille, että uskomukset ja vähintäänkin mielipiteet opettamisesta ovat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi aineistossa on viitteitä siitä, että eri opetustapaa tehokkaimpana ja mieluisimpana pitäneillä on heikompi usko omiin pedagogisiin kykyihinsä kuin muilla. Opiskeluun liittyvistä taustatekijöistä oli vaikea löytää uskomuksia selittäviä tekijöitä. Vain aineenopettajakoulutukseen kuuluvien pedagogisten opintojen suorittaminen näyttäisi muokkaavan vastaajien uskomuksia. Tämän mekanismin tunnistaminen myöhemmässä tutkimuksessa voisi tarjota lisää vaikutusvälineitä aineenopettajakouluttajille. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.title Suomalaisten matematiikan aineenopettajaopiskelijoiden uskomukset, niiden yhteydet ja taustat fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Matematiikan opettajan koulutus und
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201906183006

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Myllyaho_Lalli_Pro_gradu_2019.pdf 346.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record