Pilaantuneen maan puhdistamisen ympäristövaikutukset : kolmen skenaarion vertailu elinkaarianalyysilla

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten sv
dc.contributor.author Rinne, Hanna
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201906283102
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/303590
dc.description.abstract Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pilaantuneen maan puhdistamisen ympäristövaikutuksia eteläsuomalaisella jäteasemalla, erityisesti sen erilaisia ristikkäisvaikutuksia, sillä haitta-aineiden poistoon pilaantuneesta maasta liittyy paitsi epävarmuustekijöitä myös vaiheita, jotka itsessään aiheuttavat ympäristövaikutuksia. Elinkaariarviointiin perustuvan menetelmän avulla selvitettiin lievästi pilaantuneen maan kompostoinnin, huokosilmakäsittelyn ja kaatopaikalle loppusijoittamisen ympäristövaikutuksia. Menetelmänä oli laadullinen, pilaantuneen maan kunnostamisen elinkaariarviointeihin suunniteltu life-cycle management-menetelmä. Tutkimustuloksissa esiin nousivat kaikkien vertailtavien pilaantuneen maan käsittelyvaihtoehtojen monet konetyö- ja kuljetusvaiheet ja niihin liittyvät vaikutukset sekä kaatopaikkasijoittamiseen liittyvät riskit. Sen sijaan kompostoinnin ja huokosilmakäsittelyn ympäristövaikutusten eroavaisuuksia ei käytetyllä menetelmällä saatu esiin monia. Riski myrkyllisiin päästöihin ilmakehään arvioitiin huokosilmakäsittelyssä suuremmaksi kuin kompostoinnissa. Riski johtuu ensisijaisesti huokosilmakäsittelyyn soveltuvan maan ominaisuuksista. Pilaantuneen maan kaatopaikkasijoittamisen ympäristövaikutusten arviointiin liittyy vaikeus arvioida hyvin pitkälle ajanjaksolle jakautuvaa riskiä. Mahdollisuus vähentää neitseellisen maan käyttöä ja kuljetuksia voi tehdä pilaantuneen maan kompostoinnista ja huokosilmakäsittelystä selkeästi kaatopaikkasijoittamista paremman vaihtoehdon. Tulosten perusteella pilaantunut maa tulisi puhdistaa soveltuvalla menetelmällä ja sen jälkeen hyötykäyttää ensisijaisesti alkuperäisellä kohdetontilla ja toissijaisesti kaatopaikan rakenteissa. Tuloksiin liittyvät epävarmuustekijät ja jatkotutkimustarpeet liittyivät menetelmän laadullisuuteen ja subjektiivisuuteen, sekä elinkaarimenetelmillä saadun tiedon vertailukelpoisuuteen muiden samankaltaisten tutkimusten tulosten kanssa. Jatkotutkimuksessa vertailtavien menetelmien sekundaarisista ja tertiäärisistä ympäristövaikutuksista olisi hyödyllistä pyrkiä saamaan määrällistä tietoa. fi
dc.description.abstract The purpose of the study was to find out what environmental effects would soil remediation in a waste treatment centre in Southern Finland have. Of particular interest were the cross-impacts caused by remediation, because there are both uncertainties and work-phases that cause environmental effects perse associated with remediation activities. Using a method derived from life-cycle assessment environmental effects of bioremediation with composting, vapour extraction and landfilling of slightly contaminated soil were examined. The method used was a qualitative life-cycle management method, that has been designed to address the contaminated soil remediation life-cycle assessments. The results highlight the many phases of remediation activities requiring transport and machinery and environmental effects caused by these, and on the other hand the risks associated with landfilling. The method used was not able to find many differences in the environmental effects of composting and vapour extraction. The risk of toxic contaminants to air was evaluated higher in vapour extraction than in composting and results mainly from the qualities of soil that is suitable for remediation with vapour extraction. The evaluation of the environmental impacts of landfilling of contaminated soil is associated with difficulties of assessing risk over a prolonged time frame. The possibility to reduce the consumption of virgi n soil and transport could make composting and vapour extraction superior to landfilling as remediation options. According to the results contaminated soil should be remediated with a suitable treatment option first, and then be utilised as backfilling or landfill structure. The uncertainties and need of further study are associated with the qualitative and subjective nature of the method used and the comparing of the results of different life-cycle assessments. It would be beneficial to study further the quantitative secondary and tertiary environmental effects of the remediation options. en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject pilaantunut maa
dc.subject pilaantuneen maan puhdistaminen
dc.subject elinkaariarviointi
dc.subject loppusijoittaminen
dc.subject kaatopaikka
dc.title Pilaantuneen maan puhdistamisen ympäristövaikutukset : kolmen skenaarion vertailu elinkaarianalyysilla fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline ympäristömuutos ja -politiikka (YMP501) fi
dc.subject.discipline Environmental change and policy (YMP501) en
dc.subject.discipline miljöförändring och -politik (YMP501) sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201906283102

Files in this item

Files Size Format View
Rinne_Hanna_pro_gradu_2019.pdf 685.4Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record