Effectiveness of preventive home visits among community-dwelling older people

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5331-9
Title: Effectiveness of preventive home visits among community-dwelling older people
Author: Liimatta, Heini
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of General Practice and Primary Health Care
Doctoral Program in Population Health
Keusote (Keski-Uusimaa Joint Municipality Authority for Health Care and Social Services), Hyvinkää
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-08-23
Belongs to series: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-317X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5331-9
http://hdl.handle.net/10138/304050
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Preventive home visits (PHVs) to support functioning and well-being of older people and to reduce the rates of institutionalization and hospitalization have been studied for decades. The importance of preventive evidence-based effective means increases as the proportion of older people in the population continues to grow. Preventive means to support independence are needed, as many older people wish to continue living at their homes as long as possible. At the same time there is an economic aim: cost-effective means are needed for assessing and managing early the illnesses and disabilities of older people to constrain the growing need for costly hospital care and long periods of institutionalization. PHVs might offer one such intervention. However, findings in PHV studies have been controversial. In this study, with four sub-studies, we explored the effects of PHVs targeted to home-dwelling older people. In Study I we systematically reviewed the evidence from randomized controlled trials (RCTs) on the effectiveness of PHVs targeted to community-dwelling older people on their functioning, well-being and health-related quality-of-life (HRQoL), mortality and use and costs of healthcare and social services. In Studies II–IV an RCT was carried out to investigate the effects of multiprofessional PHV intervention implementing comprehensive geriatric assessment (CGA) of independent home-dwelling older people in regard to their HRQoL (15-dimensional [15D] measure) and use and costs of healthcare and social services. A new intervention trial was performed due to the lack of studies on effects of multiprofessional PHVs on patient-preferred outcomes (HRQoL), and their cost-effectiveness. A systematic search of databases (PubMed, Ovid Medline, Cochrane Database, DARE, and Cinahl) supplemented with a manual search of references from earlier reviews was performed in Study I to identify RCTs reporting on the effects of PHV interventions targeted to unselected community-dwelling older populations. Study I review article included PHV trials with focus on use and costs of services and the literature review included a broader selection of RCTs on PHV interventions. Relevant studies were independently rated by three investigators as regards methodological quality and the extracted data was summarized descriptively. Most of the studies were of good or moderate methodological quality and 25 out of 33 studies reported some favourable effects of PHVs, mainly on functioning. These positive effects were produced cost-neutrally, as no differences in total costs between the intervention and control groups were reported. The present PHV intervention study is an RCT (n = 422) examining the effects of a three-visit multiprofessional PHV programme implementing CGA targeted to home-dwelling older people randomized into intervention (n = 211) and control (n = 211) groups. The participants in the trial were older people (75 years old or older) living in their homes with no regular home help or care in Hyvinkää municipality, Finland. The intervention group received three home visits delivered by a nurse, a physiotherapist and a social worker. In Study II we reported the baseline data and feasibility of the intervention. Randomization was successful, with the intervention and control groups being balanced at baseline. PHV intervention was found to be feasible among the home-dwelling older people. There were no drop-outs during the intervention and feedback at the one-year follow-up was mostly favourable. Only 13% of the responders found the home visits not to be beneficial. Study III concerned the effects of PHV intervention on the primary outcome of the trial. Measured using the 15D instrument, HRQoL in the intervention group declined significantly more slowly, the difference between groups in changes after one year being -0.015 (95% CI -0.029 to -0.0016; p = 0.028 adjusted for age, sex, and baseline value). However, the effect was diluted after the home visits were discontinued, and there was no significant difference between the groups at the two-year follow-up. There were no differences in mortality between the groups. Study IV concerned the use and costs of healthcare and social services of the participants and a cost-utility analysis. There were no significant differences in the use of healthcare and social services of the participants at baseline or during follow-up, or in the total costs of healthcare and social services. There were no significant differences in quality-adjusted life-years (QALYs) gained between the groups. However, the cost-utility analysis showed 60% of the incremental cost-effectiveness ratio (ICERs) in the “dominant” quadrant of the cost-effectiveness plane, suggesting that the intervention might be both more effective and less costly compared with usual care. There were no reported adverse effects of the intervention. To conclude, the available literature provides evidence for some positive effects of PHVs on functioning, HRQoL and mortality of older people, although these findings remain controversial. These favourable effects of PHV intervention were produced cost-neutrally. There is some evidence that PHV interventions are cost-effective, but more research is needed. A multiprofessional PHV intervention programme implementing CGA supported the HRQoL of older people during one-year of follow-up, although the effect became diminished once the visits were discontinued. No significant differences between the groups in costs of healthcare and social services were detected. Cost-utility analysis suggested that the intervention might be cost-effective without accruing increased costs.Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä iäkkäiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseksi sekä pitkäaikaishoidon tarpeen ja sairaalahoitojen vähentämiseksi on tutkittu jo useamman vuosikymmenen ajan. Iäkkäiden osuus koko väestöstä kasvaa kiihtyvää vauhtia, ja useat iäkkäät haluavat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, joten heidän itsenäisyyttään tukevia ennaltaehkäiseviä keinoja kaivataan. Iäkkäiden toimintakyvyn heikkenemisen ja sairauksien aikaiseen tunnistamiseen ja hoitamiseen tarvitaan kustannusvaikuttavia keinoja, jotta pystytään hallitsemaan kasvavia sairaalahoidon ja pitkäaikaishoidon kustannuksia. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit saattaisivat olla yksi keino edellämainittujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta aiempien tutkimusten tulokset niiden tehosta ovat olleet ristiriitaisia. Tutkimus sisältää neljä osatyötä joiden tarkoituksena on tutkia ennaltaehkäisevien kotikäyntien vaikuttavuutta iäkkäillä. Ensimmäisen osatyön (I) tavoitteena oli selvittää ennaltaehkäisevien kotikäyntien vaikuttavuutta kotonaan asuvien iäkkäiden toimintakykyyn, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun, kuolleisuuteen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttöön ja kustannuksiin aiheesta julkaistujen satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten perusteella. Osatöissä II-IV tarkasteltiin satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen avulla moniammatillisten ennaltaehkäisevien kotikäyntien vaikuttavuutta itsenäisesti kotonaan asuvien iäkkäiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun 15D mittarilla ja heidän terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttöönsä sekä kustannuksiin hyödyntäen moniammatillista, kokonaisvaltaista geriatrista arviointia. Ensimmäinen osatyö on systemaattinen katsaus, jota varten toteutettiin kirjallisuushaku käyttäen PubMed, Ovid Medline, Cochrane Database, DARE ja Cinahl tietokantoja ja aiempien katsausten kirjallisuusviitteitä. Katsaukseen hyväksyttiin mukaan tutkimukset, jotka olivat satunnaistetulla kontrolloidulla asetelmalla tehtyjä ja koskivat kotona asuville iäkkäille ihmisille suunnatujen ennaltaehkäisevien kotikäyntien vaikutuksia. Kolme riippumatonta tutkijaa arvioivat tutkimusten metodologisen laadun, ja tuloksia tarkasteltiin systemaattisesti kuvaillen. Suurin osa tutkimuksia oli metodologiselta laadultaan vähintään kohtalaisia, ja 22 tutkimusta 33:sta raportoi ennaltaehkäisevien kotikäyntien tuottaneen positiivisia vaikutuksia, enimmäkseen toimintakykyyn. Tutkimukset eivät raportoineet eroja palveluiden kokonaiskustannuksissa interventio- ja kontrolliryhmien välillä, joten voidaan todeta, että positiiviset vaikutukset tuotettiin kustannus-neutraalisti. Aikaisempien tutkimusten perusteella tarvittiin lisätutkimusta moniammatillisten ennaltaehkäisevien kotikäytien vaikutuksista terveyteen liittyvään elämänlaatuun, sekä niiden kustannusvaikuttavuudesta. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien vaikuttavuutta ei aikaisemmin ole tutkittu Suomessa. Suomessa toteutettu satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus (n = 422) selvitti kolmesta moniammatillisesta ennaltaehkäisevästä kotikäynnistä koostuvan intervention vaikuttavuutta itsenäisesti kotona asuvilla iäkkäillä ihmisillä. Tutkittavat olivat 75 vuotta täyttäneitä hyvinkääläisiä, jotka asuivat kodeissaan ilman säännöllistä kotiapua tai -hoitoa. Heidät satunnaistettiin interventio- (n = 211) ja kontrolliryhmiin (n = 211). Interventioryhmälle tehtiin kolme kattavaa geriatrista arviointia hyödyntävää ennaltaehkäisevää kotikäyntiä hoitajan, fysioterapeutin ja sosiaalityöntekijän toimesta. Osatyö II kuvaa tutkittavien lähtötilanteen sekä intervention toteutettavuuden. Interventio- ja kontrolliryhmät olivat samankaltaiset lähtötilanteessa. Ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä yhtään ei jäänyt tekemättä, ja interventio todettiin mahdolliseksi toteuttaa kotona-asuvien ikääntyneiden keskuudessa. Palaute tutkittavilta yhden vuoden seurannassa oli pääosin positiivista ja vain 13% vastaajista totesi, ettei kotikäynneistä ollut heidän mielestään hyötyä. Osatyö III raportoi tutkimuksen päätulokset, eli intervention vaikuttavuutta terveyttä koskevaan elämänlaatuun 15D mittarilla. Yhden vuoden seurannassa interventioryhmän elämänlaatu 15D mittarilla mitattuna oli laskenut merkitsevästi hitaammin kuin kontrolliryhmässä, ryhmien välisen eron ollessa -0.015 (95% CI -0.029 to -0.0016; p = 0.028 vakioituna iän, sukupuolen ja lähtötilanteen arvon mukaan). Ero kuitenkin kapeni kotikäyntien loputtua, eikä kahden vuoden seurannassa ryhmien välillä ollut enää merkitsevää eroa. Kuolleisuudessa ei ryhmien välillä todettu eroa. Osatyö IV raportoi tutkittavien terveys- ja sosiaalipalveluiden käytön ja kustannukset sekä kustannusvaikuttavuusanalyysin tulokset. Lähtötilanteessa tai seurannan aikana tutkittavien ryhmien välillä ei ollut eroja palveluiden käytössä tai kustannuksissa. Ryhmien välillä ei todettu eroa laatupainotetuissa elinvuosissa (QALY). Kuitenkin kustannusvaikuttavuusanalyysi osoitti että 60% arvioidusta inkrementaalisesta kustannusvaikuttavuussuhteesta (ICER) osui kustannusvaikuttavuutta kuvaavassa tasossa “dominantille” neljännekselle, viitaten siihen, että tutkittu interventio saattaa olla sekä tehokkaampi että edullisempi kuin tavanomainen hoito. Interventioryhmän tutkittavista kukaan ei jäänyt pois tutkimuksesta intervention aikana. Haittavaikutuksia interventiosta ei raportoitu. Tutkimusten mukaan ennaltaehkäisevät kotikäynnit iäkkäille tuottavat positiivisia vaikutuksia heidän toimintakykyynsä, elämänlaatuunsa ja kuolleisuuteensa, mutta tulokset ovat yhä ristiriitaisia. Nämä positiiviset vaikutukset saavutettiin kustannuksia lisäämättä. Lisää tutkimuksia ennaltaehkäisevien kotikäyntien kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan. Moniammatilliset, kattavaa geriatrista arviointia hyödyntävät ennaltaehkäisevät kotikäynnit tukivat iäkkäiden terveyteen liittyvää elämänlaatua yhden vuoden seurannassa, mutta vaikutus väheni kun kotikäynnit lopetettiin. Ryhmien välillä ei havaittu eroa terveys- ja sosiaalipalveluiden kustannuksissa. Kustannusvaikuttavuusanalyysin mukaan interventio voisi olla kustannusvaikuttava.
Subject: Lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Effectiv.pdf 1016.Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record