Ansiotöitä vai lapsenhoitoa? : Valinnanvapaus ja reunaehdot pienten lasten äitien valinnoissa

Show full item record

Title: Ansiotöitä vai lapsenhoitoa? : Valinnanvapaus ja reunaehdot pienten lasten äitien valinnoissa
Author: Mattila, Anne
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-08-16
Language: fi
Belongs to series: Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja - URN:ISSN:2343-2748
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study has been motivated by a specific characteristic of Finnish family policy: on one hand, the state supports relatively lengthy childcare at home and on the other hand, state-supported day care is available and guaranteed to all children under schooling age at a relatively low cost to families. These forms of support have been made available to give parents of children under three years of age the choice between paid employment and caring full-time at home. Regardless of the element of choice, Finnish childcare policies are still subject to ongoing criticism and debate. Some argue that the current system enhances a gendered division of labour, and others say it does not offer the possibility of free choice for parents either. In this study it is examined how mothers of young children justify their choices on whether to keep on caring for their child at home or to go to work after (the first year of) parental leave. Based on an analysis of these justifications, the question under scrutiny is how the financial situation of the family, mothers’ perceptions on the benefit of the child, the personal relations of the mothers and the significance they attach to paid employment affect this choice. In addition to the justifications given by the interviewees, secondary data on public discourse has been compiled to highlight specific characteristics of the interview data and to reflect its content in the framework of wider public debate of the same era. The primary data consists of the interviews of 35 mothers whose youngest child was two years of age at the time. The mothers were in spousal relationships, they possessed relatively high levels of education and they lived in the Greater Helsinki area or in its vicinity. The secondary data on public discourse consists of 101 articles and it has been compiled from the publications Helsingin Sanomat (a daily newspaper), Tulva and Meidän Perhe (periodicals). The data has been collected in 2009–2012. The justifications have been analysed with content analysis enhanced with concepts from Perelman’s argumentation theory. The theoretical framework of the study is a relational perspective that emphasises how the endeavours and actions of individuals are constructed within the preconditions of the relations they inhabit. In this study money, perceptions on the benefit of the child, personal relations and how interviewees related to work were essential factors in the choices the mothers made. In the analysis, the personal relations that figured the most in mothers’ choices were those to the child, spouse, the child’s grandparents and mothers in a similar situation. A mother’s relation to work is regarded here as one relation, even though it consists of various relations that tie her to collectively geared action. What is essential is that changes in one relation are reflected in other relations and they all are in constant flux. Mothers go back to work in order to contribute to the standard of living of the family, but also for the sake of financial independence and because they wish to share the responsibility of providing for the family with their spouse. On the other hand, the practice of shared family finances and a sufficiently high income of the spouse make it easier to choose between home and work. Mothers and their spouses might discuss these matters explicitly, but consensus is not always reached. A mother’s perception on the benefit of the child is almost always compatible with the choice she has made. The criteria presented for a choice are related to an affective attachment with the child, an environment that suits the age and developmental phase of the child and the possibility to receive good early education, the company of other children and time with parents. Some mothers highlight the practice of sharing parental leave between spouses as benefit for the child. In addition, a mother being content is seen to be reflected in the child. Also, a suitable phase for beginning day care is seen to be defined by the child’s personal characteristics and how suitable a mother thinks she is to care for her child full-time. The forms of distributing labour and financial resources that had developed within spousal relations and the possibility to change them make way to different solutions in different ways. To some mothers, a symmetrical distribution of responsibilities is important, whereas to others, a clear division of responsibilities and the possibility to take care of the child at home is important. Childcare from close relatives supports taking part in paid employment and the possibility to share everyday routines with other mothers in the same situation supports caring at home. The quality of the paid employment available, the terms of employment contracts, the individual employment trajectories of the mothers and the meanings the mothers gave to work all affected their justifications on when to return to work. Debates in the media concerning mothers at work or caring for their children polarise views on what kind of choices should be supported by family policy. Giving reasons for the benefits of one alternative contributes to criticising structures supporting the other alternative, which may be interpreted as criticising the other alternative as a choice. In interview-based articles, the polarisation is created by either interviewing public figures who have been successful in their work and invest a lot of time in it, or by interviewing women taking care of children at home whose profession is not always mentioned. As a conventional choice is not a piece of news, it is not usually presented in the media, which means the media tends to emphasise either a successful career or devoting oneself to one’s children. The conclusion reached by the study is, that by examining singular endeavours that guide choices as a whole, it is possible to find a common denominator linking the endeavours together. This common denominator and the goal guiding mothers’ choices can be called a life that feels meaningful and which draws together endeavours that are held important or valuable. One’s life and one’s everyday reality should feel suitable and meaningful in the present, but the choices made should also guide the life of the mothers and their families to a direction that seems to bring beneficial outcomes. In this endeavour, the choice made by a mother of a young child to go to work or to care at home is part of the ongoing process of ordering relations going on in her personal relations and working life, and ending up with a choice with either alternative is not self-evident.Tutkimusta motivoi suomalaisen perhepolitiikan erityispiirre, jossa tuetaan toisaalta suhteellisen pitkää kotihoitoa ja toisaalta tarjotaan julkisen vallan subventoimaa, perheille suhteellisen edullista päivähoitoa ja päivähoito-oikeus jokaiselle alle kouluikäiselle lapselle. Näillä tukimuodoilla on pyritty antamaan alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille mahdollisuus tehdä valinta ansiotyössä käymisen ja lapsen kokopäiväisen kotona hoitamisen välillä. Valinnanvapauden tukemisesta huolimatta suomalainen lastenhoidon järjestelmä on edelleen jatkuvan keskustelun ja kritiikin kohteena. Perhevapaajärjestelmän on sanottu syventävän sukupuolittunutta työnjakoa ja toisaalta on sanottu, ettei se myöskään tuo valinnanvapauden mahdollisuutta vanhemmille. Tutkimus selvittää, miten pienten lasten äidit perustelevat valintaansa lapsen kotihoidon jatkamisen ja ansiotyöhön menon välillä vanhempainvapaan jälkeen. Tutkimuksessa kysytään perustelujen pohjalta, miten perheen talous ja äidin lapsen hyvää koskevat käsitykset vaikuttavat valintaan ja miten äidin läheissuhteet ja hänen ansiotyöhön liittämänsä merkitykset vaikuttavat siihen. Äitien perustelujen analyysia tukemaan tutkimusta varten on kerätty lisäksi aihetta koskeva julkisen keskustelun aineisto. Tämän toissijaisen aineiston tehtävänä on tuoda esille haastatteluaineiston erityispiirteitä ja auttaa suhteuttamaan siinä esille tulevia asioita samaan aikaan käytyyn laajempaan keskusteluun. Tutkimukseen on haastateltu 35 äitiä, joiden nuorin lapsi on kaksivuotias. Haastatellut äidit elävät puolisosuhteessa, heillä on suhteellisen korkea koulutus ja he asuvat pääkaupunkiseudulla tai sen läheisyydessä. Julkisen keskustelun aineisto koostuu 101 lehtikirjoituksesta ja se on kerätty sanomalehdestä Helsingin Sanomat sekä aikakauslehdistä Tulva ja Meidän Perhe. Aineistot on kerätty vuosien 2009 – 2012 aikana. Perustelujen analysoimisessa on käytetty sisällönanalyysia, jota on syvennetty Perelmanin argumentaatioteorian käsitteiden avulla. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä on relationaalinen näkökulma, joka korostaa ihmisten henkilökohtaisten pyrkimysten ja toiminnan rakentuvan suhteiden antamissa reunaehdoissa. Tutkimuksessa tarkastellut raha, lapsen hyvää koskevat käsitykset ja läheissuhteet sekä työelämäsuhde ovat äitien valinnan kannalta keskeisiä tekijöitä. Analyysissa esille tulleet ratkaisun kannalta merkittävät läheissuhteet ovat lapsisuhteen lisäksi suhde puolisoon, lapsen isovanhempiin ja vertaisäiteihin. Työelämäsuhdetta tarkastellaan tässä äidin yhtenä suhteena, vaikka se tosiasiassa koostuu useimmiten useista suhteista, jotka sitovat häntä kollektiiviseen suuntautuneeseen tekemiseen. Olennaista on, että suhdeverkoston yhdessä suhteessa tapahtuvat muutokset heijastuvat toisiin suhteisiin ja suhteet ylipäänsä ovat jatkuvassa muutoksessa. Äidit menevät töihin paitsi perheen elintason, myös henkilökohtaisen taloudellisen itsenäisyyden vuoksi ja siksi, että he haluavat jakaa elättäjyysvastuun puolison kanssa. Yhteisen rahan käytäntö ja puolison riittävät tulot sen sijaan mahdollistavat paremmin kumman tahansa ratkaisun. Taloudellisen vastuun jakamisesta saatetaan käydä eksplisiittisiä neuvotteluja ratkaisun yhteydessä, mutta yksimielisyyttä ei aina saavuteta. Äidin lapsen hyvää koskeva käsitys on lähes aina yhteensopiva hänen toteuttamansa ratkaisun kanssa. Esitetyt kriteerit lapsen kannalta hyvälle ratkaisulle liittyvät kiintymyssuhteeseen, ikätason mukaiseen sopivaan ympäristöön ja mahdollisuuteen saada hyvää kasvatusta sekä sopivasti vertaisseuraa ja vanhempien aikaa. Osa äideistä nostaa esille puolison kanssa jaetun perhevapaan yhtenä lapsen kannalta hyvänä asiana. Lisäksi äidin oman tyytyväisyyden nähdään heijastuvan lapseen. Hyvänä pidetty päivähoitoon siirtymisen ajankohta määrittyy myös lapsen henkilökohtaisista piirteistä ja siitä, miten sopivana äiti pitää itseään lapsen kokopäiväiseksi hoitajaksi. Puolisosuhteeseen muotoutuneet työnjaon ja rahan jakamisen käytännöt ja mahdollisuus muuttaa niitä antavat eri tavoin tilaa eri ratkaisuille. Symmetrinen vastuiden jako on osalle äideistä tärkeää, kun taas toisille selkeä vastuiden jakaminen tuntuu luontevalta lapsen ollessa pieni. Sukulaisilta saatu lastenhoitoapu tukee työssä käymistä ja mahdollisuus jakaa arkea samassa tilanteessa olevien äitien kanssa tukee kotihoitovalintaa. Saatavilla olevan työn laatu, työsuhteen laatu ja äidin oma työhistoria ja työlle antamat merkitykset vaikuttavat eri tavoin siihen, missä vaiheessa äidit haluavat palata työelämään. Mediakeskustelu luo äitien ansiotyössä käymisen ja lapsenhoidon kysymyksien ympärille vastakkainasetteluja liittyen siihen, millaista ratkaisua perhepolitiikalla tulisi tukea. Perusteltaessa kumman tahansa vaihtoehdon etuja tullaan samalla kritisoineeksi toista vaihtoehtoa tukevia rakenteita, mikä voidaan tulkita myös itse valintojen kritiikiksi. Henkilöhaastatteluissa polarisaatio luodaan haastattelemalla joko työnsä kautta menestyneitä ja työlleen paljon aikaa antavia julkisuuden henkilöitä tai toisaalta ideologisista syistä lasta kotona hoitavia äitejä, joiden ammattia ei välttämättä mainita. Koska tavanomainen ratkaisu ei ole uutinen, se ei juurikaan näy mediassa, joka tulee näin korostaneeksi joko uralla menestymistä tai lapsille omistautumista. Tutkimuksen tuloksena on, että tarkastelemalla valintaa ohjaavia yksittäisiä pyrkimyksiä kokonaisuutena, voidaan löytää niitä yhdistävä yhteinen nimittäjä. Tuo yhteinen nimittäjä ja äitien valintaa ohjaava tavoite on merkitykselliseltä tuntuva elämä, jossa useat henkilökohtaisesti tärkeinä tai arvokkaina pidetyt pyrkimykset voidaan yhdistää. Elämän ja arjen pitäisi siis tuntua itselle sopivalta ja merkitykselliseltä nykyhetkessä, mutta tehtyjen ratkaisujen tulisi myös viedä omaa ja läheisten elämää hyvänä pidettyyn suuntaan. Merkitykselliseltä tuntuvaa elämää tavoitellaan suhteiden rajaamina ja mahdollistamina. Tässä pyrkimyksessä pienen lapsen äidin ansiotyövalinta tai kotihoitovalinta on osa sitä jatkuvaa suhteiden järjestämisen prosessia, jota äiti läheissuhteissaan ja työelämäsuhteessaan tekee, eikä päätyminen jompaankumpaan ratkaisuun ole välttämättä itsestään selvää.
Subject: sosiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ANSIOTOI.pdf 835.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record